Juuri sinä! Tyyppi, joka ei tee Facebookissa mitään muuta kuin jauhaa mukuloistaan! Olisi vähän asiaa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Huokaus"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
olen ihmetellyt vähän samaa, siis näitä joilla ei muuta kerrottavaa kuin lastensa jutut. mutta sitten tosiaan olen ajatellut, että kyllähän se on jokaisen oma asia mitä kirjoittaa, itse voin lukea tai olla lukematta niitä.

minullakin on lapsia, mutta ehkä olen sitten niin itsekäs, kun päivitykseni eivät koske järjestään lapsia, lähinnä ehkä ajatuksiani ja muuta. toki lapsiakin joskus. mutta johtunee varmaan siitä, että en myöskään länttää facebookiin koko osoitettani, syntaikaani jne.. :)

sitten ihmetyttää myös ne jotka haukkuu facessa milloin töihin menoa, julkisuudenhenkilöitä, miehiään ja milloin mitäkin..
 
juuri sitä oman itsen unohtamista, mistä varoitellaan aina. Joku päivä heräätte ja lapsenne ovat aikuisia, et tunnekaan kuitenkaan enää itseäsi? Mitäs nyt tehdään kun lapset lentäneet pesästä.. Aah, onhan ne lapsenlapset sitten joille menettää taas itsensä ja elämänsä!

Eikö kohtuus kaikessa olisi parempi?
 
Älkää ny jaksako oikeasti isot ihmiset, joku on onnellinen ja puhuu siitä mikä tekee onnelliseksi ja siihen aletaan kyhäämään jotain ihme tuulesta temmattuja teorioita, että saadaan VARMASTI perusteltua miten kenenkään ei ole järkevää puhua siitä mikä tekee onnelliseksi olon. Yksilöllinen asia se että meneekö mopo käsistä vai ei. Ei siihen ole mitään yleispätevää tunnusmerkkiä "aha aha, nyt se sano NOIN, no nyt se on seonnut ja se elää elämäänsä lapsiensa läpi pelkästään, ei ollenkaan keskity omaan itseensä..."

Ihan tiedoksi, kun ihmisellä on lapsi, se todellakin täyttää sen ihmisen elämän eri tavoilla, ei siinä tarvitse sen isommin "itseänsä unohtaa" että voisi "elää lapsensa kautta" lapsi kuuluu olennaisena osana vanhemman elämään that's it, helvetin jeesustelija-kauhistelija-ääliöt.
 
Elämää helpottaa kummasti, kun ei ota ihan kaikkea niin vakavasti, etenkään netissä, herranjestas. Jos miettisin joka helvetin päivityksen kohdalla, että voinkohan tän pistää, vai loukkaantuuko tai ärsyyntyykö joku tästä, niin olisin mieluummin päivittämättä koko naamakirjaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eikö tuo ole;24401737:
juuri sitä oman itsen unohtamista, mistä varoitellaan aina. Joku päivä heräätte ja lapsenne ovat aikuisia, et tunnekaan kuitenkaan enää itseäsi? Mitäs nyt tehdään kun lapset lentäneet pesästä.. Aah, onhan ne lapsenlapset sitten joille menettää taas itsensä ja elämänsä!

Eikö kohtuus kaikessa olisi parempi?

Oliko tuo nyt fb-päivityksistä ja kuvista vai ihmisen toiminnasta ja jutuista noin irl?

Meinaan kun muutama kaveri on sellaisia jotka ei varmaan koskaan kirjoita päivityksiin mitään ja muutaman kuvan ovat laittaneet vuosien saatossa, lähinnä käyttävät fb:ta yksityisempään viestittelyyn (mikä ei näy sivullaan) ja pelaamiseen. Pitäisikö tuo tulkita ettei ihmisen elämässä ole muuta kuin joku mafia-peli tai farm-ville?

Sitten on näitä jotka ei juuri kirjoittele itse mitään mutta linkittelevät hirveästi jotain youtube:n kappaleita. Eikö heidän elämässään ole muuta kuin yöutube?

Tai koiraharrastajat jotka pitävät tuota kavanava keskustella muiden saman alan ihmisten kanssa. He ovats iis unohtaneet itsensä ja elävät pelkästään koiriensa kautta.

Ja he jotka eivät ole viimeiseen kolmeen vuoteen tehneet kuin ehkä kaksi päivitystä. Makaavat päivät pitkät sängyssään tekemättä yhtään mitään?


Tuo nyt on kuitenkin vain fb. Tuntuu oelvan sama juttu kuin joulukorttien kanssa, teet sitten mitä hyvänsä niin aina se on jonkun mielestä väärin, mautonta tai loukkaavaakin. Parempi unohtaa koko homma.

ps. eikö voisi ajatella positiivisesti että se lapsistaan jauhava Maija Meikäläinen samalla tuo iloa monelle fb-kaverilleen joka noita lapsi-juttuja ja kuvia nähdessään saa huomata että hei, mulla on sentään elämää tuohon verrattuna?
 
  • Tykkää
Reactions: Viblsp-
Mun mielestä on kyllä omituista, miten äitiyttä poljetaan muutenkin maahan. Jos kirjoittaa lapsistaan paljon, MIKSI se kertoo, ettei naisella ole elämää? Eikö LAPSET ole tärkeintä äidin elämässä? Mun mielestä ainakin pitäisi olla. Jos nainen haluaa omistautua lapsilleen, olla kotiäitinä yms, mitä pahaa siinä voi olla? Miksi pikkulapsiaikana on PAKKO hakea muutakin elämää, ellei halua? Joillekin lapset ja se kotoisa arki riittävät vallan mainiosti, eikä ulkopuolisia harrastuksia esim. kaipaakaan.
 
Mun mielestä on kyllä omituista, miten äitiyttä poljetaan muutenkin maahan. Jos kirjoittaa lapsistaan paljon, MIKSI se kertoo, ettei naisella ole elämää? Eikö LAPSET ole tärkeintä äidin elämässä? Mun mielestä ainakin pitäisi olla. Jos nainen haluaa omistautua lapsilleen, olla kotiäitinä yms, mitä pahaa siinä voi olla? Miksi pikkulapsiaikana on PAKKO hakea muutakin elämää, ellei halua? Joillekin lapset ja se kotoisa arki riittävät vallan mainiosti, eikä ulkopuolisia harrastuksia esim. kaipaakaan.

Ja kaikkein omituisinta on, että tästä ärsyyntyy toinen äiti. Siis ihminen, jolla myös on lapsia.
 
Mun mielestä on säälittävää jos naisella ei ole elämässään muuta mielessä kuin äitiys ja ne omat pershetelmät. Toki oma perhe on tärkeä ja niistä lapsen saavutuksista sun muista on kiva JOSKUS kertoa facessa, mutta liika on liikaa. Muutakin elämää on.

Juu, muutakin elämää on. Joskus käyn paskalla ilman lapsia, silloinkin ne toki kiljuu vessan ovella. Ja sitten... hmm.. Ei, siinä se olikin.
 
Onhän tämä äiti paljon parempi kun ei "elä itseään lapsen kautta". Asiahan on fakta kun sen kerran on todennut. :D

En ymmärrä tuota. Minkä kautta sitä omaa elämää sitten eletään, jos ei myös läheisimpien? Eikö jokainen luo identiteettinsä elämänsä eri osista? Olisi outoa, jos vanhempi ei liitä elämäänsä tärkeimpinä asioina myös niitä lapsiaan?
 
Minä kerron huolettomista asioista, toki huolistakin mutten kovin yksityiskohtaisesti. Facebookissa on kuvia matkoilta, meistä, lapsista, häistä... mutta ne tärkeimmät tunteet ja mielipiteet ja tapahtumat jaan ystävien kesken kasvotusten ja heidän kanssaan, tai yksityisesti vaikka sitten FB:ssä tai sähköpostilla.
 
Ja kaikkein omituisinta on, että tästä ärsyyntyy toinen äiti. Siis ihminen, jolla myös on lapsia.

Tuokin vielä. Tosin jos palstaan on uskomista niin kaikki lasten tekemiset ja näkymiset tuntuvat ärsyttävän ennen kaikkea niitä toisia äitejä.

Mutta liekö sitten taustalla joku pelko että itsekin joutuu tuohon "lapsi-kuoppaan" jos ei pidä varaansa?

Ei nyt luulisi lapsille omistautumisen - varsinkin siis kun puhutaan pienistä lapsista - olevan mitenkään säälittävää niin kauan kun ihminen oikeasti nauttii siitä lastensa kanssa olemisesta. Säälittävältä tuntuisi se jos täytyisi väkisin olla erossa lapsista ja pitää yllä muuta elämää vain siksi ettei toisten silmiin näyttäisi siltä että elän nyt lasteni kautta.
 
En ymmärrä tuota. Minkä kautta sitä omaa elämää sitten eletään, jos ei myös läheisimpien? Eikö jokainen luo identiteettinsä elämänsä eri osista? Olisi outoa, jos vanhempi ei liitä elämäänsä tärkeimpinä asioina myös niitä lapsiaan?

Näinpä juuri :) Joillakin on vain sellainen harhakuva että "oikea elämä" on jotain mitä ei liitetä perheeseen tai lemmikkeihin. Elämä on elämää, se ei sulje mitään asiaa pois. Se kun kökit telkkarin edessä tekemättä mitään, on myös elämää, ei rikasta sellaista mutta siltikin.
 
  • Tykkää
Reactions: säpäle
Tuokin vielä. Tosin jos palstaan on uskomista niin kaikki lasten tekemiset ja näkymiset tuntuvat ärsyttävän ennen kaikkea niitä toisia äitejä.

Mutta liekö sitten taustalla joku pelko että itsekin joutuu tuohon "lapsi-kuoppaan" jos ei pidä varaansa?

Ei nyt luulisi lapsille omistautumisen - varsinkin siis kun puhutaan pienistä lapsista - olevan mitenkään säälittävää niin kauan kun ihminen oikeasti nauttii siitä lastensa kanssa olemisesta. Säälittävältä tuntuisi se jos täytyisi väkisin olla erossa lapsista ja pitää yllä muuta elämää vain siksi ettei toisten silmiin näyttäisi siltä että elän nyt lasteni kautta.

Minä olen ymmärtänyt tuon itsensä unohtamisen jotenkin eri tavalla kuin mitä täällä puhutaan. Täällä (ja kyllä muuallakin) on kummallinen joko-tai juttu menossa, joko on lapsilleen omistautunut luuseri tai sitten ihana itsestään huolehtiva ja omaa elämäänsä elävä alfanainen tai jotain. Ei tule mieleen kuin harvalla, että pikkulapsiaikana elämä on sitä lasta enimmäkseen, mutta harvalla se jatkuu niin loputtomiin.

Ja nämä ajatukset, että kotiäiti on aina väsähtänyt ja kiukkuinen ja tyhmä, ja työäiti sitten taas niin kiireinen ettei lapsiaan ehdi näkemäänkään.. en käsitä näitä ajatuksia. Kaikesta muusta saa valittaa, vaikka työn rankkuudesta ja siihen saa empatiaa mutta perheellinen ei saa empatiaa mistään.
 
Tätäkään ongelmaa ei Google+:ssa ole. Jos joku jauhaa jatkuvasti täyttä tuubaa, sen voi vaan heittää johonkin jauhaatylsääroskaa-piiriinsä. Ei tartte poistaa piireistä tai blokata kokonaan, säilyy sopu. Käy vaikka kerran kuukaudessa vilkaisemassa sitä jauhaatylsääroskaa-piiriä niin pysyy kärryllä heidänkin jutuistaan.

Ts. vika ei ole viestien kirjoittajissa, vaan käytetyssä palvelussa.
 
Näinpä juuri :) Joillakin on vain sellainen harhakuva että "oikea elämä" on jotain mitä ei liitetä perheeseen tai lemmikkeihin. Elämä on elämää, se ei sulje mitään asiaa pois. Se kun kökit telkkarin edessä tekemättä mitään, on myös elämää, ei rikasta sellaista mutta siltikin.

Riippuu, mitä sieltä telkkarista tulee :D

No joo, olet oikeassa. Yksi ihminen kerran ihmetteli ensin sitä, että haaveilen koirasta ja harrastamisesta koiran kanssa. Että se ei ollut oikeaa elämää tai jotain. Sitten hän heti perään ihmetteli, että miksi en ota koiraa nyt heti, että miksi annan lasten estää itseäni elämästä omaa elämääni?
 
Ymmärrän että haluaa kirjoittaa lapsistaan, jos muuta ei sillä hetkellä ole.

Mutta ketä kiinnostaa lukea muiden alle kouluikäisten lasten tekemisistä?

Itse mietin aina asian niin, että teen saman muille kuin itse toivon itselleni tehtävän.

Lapset ovat elämän tarkoitus, tärkeintä jokaiselle vanhemmalle. Mutta ei ketään vanhempaa OIKEASTI kiinnosta naapurin nikopetteri tai siskon jomppakalle. Aivan turha esittää niin.

Kirjoittaminen on ok, mtta pitää ymmärtää jos muita ei kiinnosta.Jos sinä et lue sivukaupalla toisten vekaroista aivan täpinöissäsi, ethän odota kenenkään olevan kiinnostunut tietämään yksityiskohtaisesti omasi nukkumis tai syömisrutiineista. tai muista "hauskoista" edesottamuksista.
 
Tätäkään ongelmaa ei Google+:ssa ole. Jos joku jauhaa jatkuvasti täyttä tuubaa, sen voi vaan heittää johonkin jauhaatylsääroskaa-piiriinsä. Ei tartte poistaa piireistä tai blokata kokonaan, säilyy sopu.

Tämä on vähän hankalaa kyllä tuolla naamakirjassa. En sukurauhan säilymiseksi voi kieltäytyä miehen 13-vuotiaan serkun tai hänen äitinsä kaveripyynnöstä, mutta en halua heille jakaa kaikkea, en oikeastaan yhtään mitään elämästäni. Niinpä blokkaan heidät. Ja miehen siskot. Ja sitten vastaan kahvipöydässä, että miksi he eivät saa nähdä naamakirjasivujani :rolleyes:
 
Ymmärrän että haluaa kirjoittaa lapsistaan, jos muuta ei sillä hetkellä ole.

Mutta ketä kiinnostaa lukea muiden alle kouluikäisten lasten tekemisistä?

Itse mietin aina asian niin, että teen saman muille kuin itse toivon itselleni tehtävän.

Lapset ovat elämän tarkoitus, tärkeintä jokaiselle vanhemmalle. Mutta ei ketään vanhempaa OIKEASTI kiinnosta naapurin nikopetteri tai siskon jomppakalle. Aivan turha esittää niin.

Kirjoittaminen on ok, mtta pitää ymmärtää jos muita ei kiinnosta.Jos sinä et lue sivukaupalla toisten vekaroista aivan täpinöissäsi, ethän odota kenenkään olevan kiinnostunut tietämään yksityiskohtaisesti omasi nukkumis tai syömisrutiineista. tai muista "hauskoista" edesottamuksista.

Öh, kyllä minua ainakin ihan aidosti kiinnostaa muidenki lapset ja monesti vartavasten kyselenkin niistä...
 
Jokaiselle vanhemmalle oma lapsi on maailman tärkeintä, kiinnostavinta, älykkkäintä, mahtavinta, kauneinta, upeinta...

Mutta jos itse tiedän, että tylsistyn jos joku alkaa kertoa miten nikopetteri vähän järjesteli olkkaria tai maalasi seinät uuteen uskoon tai heräili 5 minuutin välein, niin en myöskään ole koskaan jauhanut omistani. En syömisistä, nukkumisista, vessailuista, vaippailuista, pottailuista... Minä olen ana käsitellyt lapsiakuin ihmisiä, ja nuo kaikki ovat henk.koht. asioita. Ei ketään kiinnosta tuollaiset asiat.
 

Yhteistyössä