[QUOTE="hmmm";24399593]Minusta kuulostaa surulliselta, että sinulla ei todella ole muuta elämää kuin lapsesi

Hän on tärkeä, tottakai, maailman tärkein, mutta muista hoitaa myös itseäsi ja ymmärrä, että kaikki eivät ole välttämättä kiinnostuneita lapsesi hymystä jne. Niitähän voit tallentaa omiin muistoihisi vaikka päiväkirjaan ja valokuvakansioon =)[/QUOTE]
Minusta se kuulostaa ennen kaikkea normaalilta.

Ihmisen elämä koostuu vaiheista, ja kotiäitiyskin on yksi vaihe. Se harvalla kestää koko elämää. Myöskin tarve hakea hväksyntää, ymmärrystä ja vertaistukea sosiaalisen verkon kautta on hyvin tavallinen ilmiö. Laumakäyttäytymistä. Itsensä hoitaminen onnistuu kotiäidiltäkin silloin kun ollaan kotona ja lasten kanssa, se ei ole mitenkään poissuljettu asia kotiäitiyden kanssa

Musta on myöskin luonnollista, että ihmisiä kiinnostaa eri asiat. En mä silti katso, että mä olen mikään sanomaan, että jonkun toisen, elämäänsä tyytyväisen ihmisen elämä on surullista siksi, että minä en ehkä nauttisi sellaisesta elämästä. Mulla on monenlaisia fb- ja muunkinlaisia kavereita. Jotkut kirjoittaa töistään, jotkut eläimistään, jotkut musiikista, jotkut elokuvista, jotkut bailaamisesta, jotkut koulusta, jotkut lapsista. Tärkeintä on että he itse nauttivat elämästään, ei se, pidänkö minä heidän elämäänsä surullisena tai viestejään ärsyttävinä.