Huomenta kaikki! Eilen palauduttu Pohjanmaan pääsiäisreissusta takas pk-seudulle ja tänään aamusta pirteänä ylhäällä klo. 7:15...vessareissun jälkeen en vaan taas saanut enää unta ja lähdin sitten koirien kanssa lenkille. Ihana aamu!
Tänään tuli sitten tehtyä varmasti viimeinen raskaustesti (tulikohan niitä yhteensä tehtyä kuusi...:ashamed
. Digiin pamahti alle minuutin
Pregnant ja pienen pohtimisen jälkeen
3+.:heart: Hormonitaso on siis noussut hienosti viime viikosta (ainakin testin mukaan). No, tämä nyt rauhoittakoon minut, raskaana tässä ollaan, on se uskottava.
Huomenna ajattelin varata neuvola-ajan (täällä eka aika sijoittuu viikoille 7.-9.) ja jos täällä eivät ultraa ensimmäisellä käynnillä, on varhaisultra-aikakin jo varattu yksityiselle 5.5, jolloin olisi viikkoja 7+3 (kop-kop, että on vielä tuolloin jotain mitä ultrata...)
Oireilu on vieläkin varsin vähäistä. Eniten häiritsee alavatsan jatkuva turvotus (saa ylin nappi farkuista jo kulkea auki) ja sitten nuo arat ja särkevät tissit. Närästystä on myös, pientä satunnaista etomista vuorokauden ajasta riippumatta, satunnaista särkyä/kipua kohdun seudulla ja sitten ne unet(!). Näen siis niin mielettömiä
Indiana Jones-tyyppisiä unia ettei tosikaan!
opcorn: En usko (lue: toivon hartaasti) että mulle mitään mahotonta oksetusoloa tuleekaan: Olen kaiken suhteen melkoinen rautavatsa enkä ole herkkä hajuille, joten toivottavasti skippaan raskauspahoinvoinnin.
Olen tosiaan aikaisempaan postaukseen kirjaittanut, että jos äitienpäivään asti pääsen tämän joulunyytin kanssa, niin kertoisin tuolloin äidilleni (sattuupa tuo päivä myös olemaan oma syntymäpäiväni), että hänestä tulee joulukuussa mummi, jos raskaus jatkuu hyvin. Mutta oli siis eilen vaikeuksia olla sanomatta, että
Niin tulee sinustakin, kun äitini kertoi, että hänen pikkusiskostaan tulee isoäiti (tosin jo heinäkuussa). Mutta pidin kuitenkin suuni vielä kiinni, kriittisiä viikkojahan tässä edelleen elellään...
Mies on kovin odottavalla kannalla myös meidän pikkuisen suhteen, tosin toivoen varmasti sen olevan poika, sillä hänellä on edellisestä liitostaan jo kaksi ala-asteikäistä tytärtä. Tosin mulla on ihan
tyttöolo, joten ollaan jo lähinnä vain pyöritelty mahdollisia tyttöjen nimiä (kolmesta nimestä tykätään kumpikin tosi paljon, joten nimenanto ei tule olemaan vaikeaa, jos se tyttö on).
Oliko täällä palstalla muuten muita uusperheellisiä? Olisi varsin kiva kuulla kokemuksia, miten isommat lapset ovat suhtautuneet uuteen sisaruspuoleen, jos niitä on jo teillä ennestään.
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille, tervetuloa uusille ja tsemppiä pahoinvoinnin kanssa kamppaileville! :wave:
Milja & Lahja 5+3