Heips siskot.
Oon tällä viikolla käyny lukemassa ihan jokaisen tekstin, mutta tyhmä kun olen, niin en oo muistanu kirjoittaa asioita ylös kommentointia varten.
Kiitoksia (ainakin) Pepille, joka jaksaa kysellä perään, vaikka oma olo on niin puhki. :hug: Jaksamista teille.
Meillä menee yöt vähän miten sattuu... Viime viikolla oli ihan hulabaloota, perjantaiyönä herättiin muistaakseni jotain 20 kertaa ennen neljää. Sit sanoin miehelle et sun vuoro, vaihdettiin sängynpuoliskoja (se nukkuu seinän vieressä) ja laitoin korvatulpat korviin. Ja arvaahan se, että Matte nukkui loppuyön putkeen. :headwall: No hyvä edes niin. Nyt on taas menny pari yötä ihan parilla herätyksellä, mikä on ihan luksusta, mut nyt oli illasta taas niin vihainen muksu, että vähän pelottaa ensi yö. Mies lähti onneks nyt hakemaan perinteistä perjantai pitsaa (meille on tullu ihme tapa syödä perjantaisin pitsaa ja kreikkalaista salaattia, kaupasta, ite tehtyä tai kotipizzaa) ja mulle yhen sidukan, niin varmaan sitten nukun ainakin alkuyön itse suht hyvin, kun on vatsa täynnä.
En tiedä mikä Mattea taas kiukutti, mutta luulen, että se oli persikka. Annoin taas kokeeksi purkin aurinkoista, kun joskus siitä on tullut punaiset posket ja ärtymystä. No kiukkunen se oli taas, joten uhkasin kaivaa huomenna kaikki persikkaa sisältävät purkit ja viedä kaverille, etten vahingossakaan anna sitä esim. ennen 2v -päivää, kun vois kokeilla uudestaan.
Meillä on muutenkin oikein kiukkukalle täällä kotona. Mulla uhkaa oikeasti loppua hermot. Sit oon vaan jäätävä ja annan toisen huutaa kurkku suorana lattialla. Kun mikään ei auta, eikä oikeasti syynä ole muuta kuin kiukku. Esim. kun puetaan, tai otetaan jokin tavara jolla ei saisi leikkiä pois. Eli, peräänkuulutan taas niitä neuvoja tähän tilaanteeseen!!?? Olisko mitään neuvoa esim. ulkovaatteiden pukemiseen. Mä en halua enää mennä Matiaksen kanssa ulos, kun pelottaa niin ne tilanteet. Ja perhepäivähoitajakin sanoi, että se on tosi vaikeaa sitten muidenkin kanssa. Tulee kamala äiti olo, kun menee vaan niin totaalisesti hermot. Tai vielä kamalampi kun pitää jossain julkisella paikalla pukea ja väkisin pitää toista sylissä ja purra omaa hammasta. Ja tietty harmittaa toisen puolesta, että mikä sillä oikein on.
Hannamari sanoikin siitä katonmaalauksesta jo... Mut piti vielä lisätä Tigrulle, että kannattaa tosiaan ensin ottaa maalaus ihan sillä asenteella, että ensin kokeilee, että pysyykö maali katossa. Kaikkiin lakkoihin ei maali tartu tai jos tarttuu niin vaan osittain. Hiominen parantaa kyllä ehkä laatua ja kestävyyttä, mutta ei ole niin tärkeä juttu, mitä annetaan kaikissa lehdissä ymmärtää. Jos jostain on saatavilla lainaksi esim. tasohiomakone, niin voi vähän "avata" sen lakan pintaa, niin pysyy sitten maali paremmin, eikä lähde esim. kosteudesta lohkeilemaan. Jos taas on kovin oksaista puuta, niin se ne kohdat voi ehkä sieltä lakan ja maalin altakin ajan kanssa mennä huonon näköiseksi. Itse kyllä varmaan hioisin puupinnan auki ja laittaisin oksamaalia ensin, sitten vasta pintamaalin. Mutta niinkuin Hannamari sanoi, laadukkaalla maalilla saa kyllä ihan tarpeeksi hyvää jälkeä. Mutta muista, että ne maalit (ainakin öljymaalit) on kamalia myrkkypesiä, että älä missään nimessä ainakaan itse nyt raskaana ollessasi rupee mitään maalaamaan.
Mitäs muuta piti sanoa... Toivottavasti Unettoman pesue saa nyt olla ihan rauhassa vähän aikaa ilman sairauksia. Samoin kaikki muut sairastavat. Pahaa tekee, kun lukee noista korvatulehduskierteistä... Meillä ei onneksi, kop kop kop, ole niitä ollut.
Pottailusta oli kanssa juttua, meillä on potta ja aina aika ajoin siihen kokeillaan istuttaa. Mut Matte vetää selän suoraksi ja lähtee karkuun. En siis pidä mitään kiirettä asialla. Meillä on kyllä aika kylmää lattian tasolla, että en kyllä itsekään siellä vähissä vaatteissa tykkäis istua. Ite oon ajatellut, että kyllä se herkkyyskausi sieltä sitten tulee... Ei vielä oo mitään kiirettä. Me yritetään nyt parhaillaan opetella lasista juomista (kun se niin kiinnostaa), keväämmällä varmaan jätetään tutti pois. Itse ajattelin tehdä piakkoin Mattelle tavallisen sängyn (tai niin kuin kaverin lapset tänään sanoi, että ihmisen sängyn!) ja siinä sit harjoteltais päikkäreitä. Kesällä vois sitten pottailuakin kokeilla ehkä enemmän, kun olis lämpimämpää ja vähemmän vaatetusta.
Jellonalle vaan terkkuja, näytti tästäkin nyt tulevan ihan piiitkä romaani.
No joo, nyt tais pitsat tulla ja kauhee nälkä vaivaa, joten keittiöön vieni tie (matkaa 2m).
Hyvää viikonloppua kaikille, me lähdetään mittailemaan mökin paikkaa (isä siis rakentaa, ei me, omakin koti olis ensin kiva... )
:hug: Ootte ihania.
Oon tällä viikolla käyny lukemassa ihan jokaisen tekstin, mutta tyhmä kun olen, niin en oo muistanu kirjoittaa asioita ylös kommentointia varten.
Kiitoksia (ainakin) Pepille, joka jaksaa kysellä perään, vaikka oma olo on niin puhki. :hug: Jaksamista teille.
Meillä menee yöt vähän miten sattuu... Viime viikolla oli ihan hulabaloota, perjantaiyönä herättiin muistaakseni jotain 20 kertaa ennen neljää. Sit sanoin miehelle et sun vuoro, vaihdettiin sängynpuoliskoja (se nukkuu seinän vieressä) ja laitoin korvatulpat korviin. Ja arvaahan se, että Matte nukkui loppuyön putkeen. :headwall: No hyvä edes niin. Nyt on taas menny pari yötä ihan parilla herätyksellä, mikä on ihan luksusta, mut nyt oli illasta taas niin vihainen muksu, että vähän pelottaa ensi yö. Mies lähti onneks nyt hakemaan perinteistä perjantai pitsaa (meille on tullu ihme tapa syödä perjantaisin pitsaa ja kreikkalaista salaattia, kaupasta, ite tehtyä tai kotipizzaa) ja mulle yhen sidukan, niin varmaan sitten nukun ainakin alkuyön itse suht hyvin, kun on vatsa täynnä.
En tiedä mikä Mattea taas kiukutti, mutta luulen, että se oli persikka. Annoin taas kokeeksi purkin aurinkoista, kun joskus siitä on tullut punaiset posket ja ärtymystä. No kiukkunen se oli taas, joten uhkasin kaivaa huomenna kaikki persikkaa sisältävät purkit ja viedä kaverille, etten vahingossakaan anna sitä esim. ennen 2v -päivää, kun vois kokeilla uudestaan.
Meillä on muutenkin oikein kiukkukalle täällä kotona. Mulla uhkaa oikeasti loppua hermot. Sit oon vaan jäätävä ja annan toisen huutaa kurkku suorana lattialla. Kun mikään ei auta, eikä oikeasti syynä ole muuta kuin kiukku. Esim. kun puetaan, tai otetaan jokin tavara jolla ei saisi leikkiä pois. Eli, peräänkuulutan taas niitä neuvoja tähän tilaanteeseen!!?? Olisko mitään neuvoa esim. ulkovaatteiden pukemiseen. Mä en halua enää mennä Matiaksen kanssa ulos, kun pelottaa niin ne tilanteet. Ja perhepäivähoitajakin sanoi, että se on tosi vaikeaa sitten muidenkin kanssa. Tulee kamala äiti olo, kun menee vaan niin totaalisesti hermot. Tai vielä kamalampi kun pitää jossain julkisella paikalla pukea ja väkisin pitää toista sylissä ja purra omaa hammasta. Ja tietty harmittaa toisen puolesta, että mikä sillä oikein on.
Hannamari sanoikin siitä katonmaalauksesta jo... Mut piti vielä lisätä Tigrulle, että kannattaa tosiaan ensin ottaa maalaus ihan sillä asenteella, että ensin kokeilee, että pysyykö maali katossa. Kaikkiin lakkoihin ei maali tartu tai jos tarttuu niin vaan osittain. Hiominen parantaa kyllä ehkä laatua ja kestävyyttä, mutta ei ole niin tärkeä juttu, mitä annetaan kaikissa lehdissä ymmärtää. Jos jostain on saatavilla lainaksi esim. tasohiomakone, niin voi vähän "avata" sen lakan pintaa, niin pysyy sitten maali paremmin, eikä lähde esim. kosteudesta lohkeilemaan. Jos taas on kovin oksaista puuta, niin se ne kohdat voi ehkä sieltä lakan ja maalin altakin ajan kanssa mennä huonon näköiseksi. Itse kyllä varmaan hioisin puupinnan auki ja laittaisin oksamaalia ensin, sitten vasta pintamaalin. Mutta niinkuin Hannamari sanoi, laadukkaalla maalilla saa kyllä ihan tarpeeksi hyvää jälkeä. Mutta muista, että ne maalit (ainakin öljymaalit) on kamalia myrkkypesiä, että älä missään nimessä ainakaan itse nyt raskaana ollessasi rupee mitään maalaamaan.
Mitäs muuta piti sanoa... Toivottavasti Unettoman pesue saa nyt olla ihan rauhassa vähän aikaa ilman sairauksia. Samoin kaikki muut sairastavat. Pahaa tekee, kun lukee noista korvatulehduskierteistä... Meillä ei onneksi, kop kop kop, ole niitä ollut.
Pottailusta oli kanssa juttua, meillä on potta ja aina aika ajoin siihen kokeillaan istuttaa. Mut Matte vetää selän suoraksi ja lähtee karkuun. En siis pidä mitään kiirettä asialla. Meillä on kyllä aika kylmää lattian tasolla, että en kyllä itsekään siellä vähissä vaatteissa tykkäis istua. Ite oon ajatellut, että kyllä se herkkyyskausi sieltä sitten tulee... Ei vielä oo mitään kiirettä. Me yritetään nyt parhaillaan opetella lasista juomista (kun se niin kiinnostaa), keväämmällä varmaan jätetään tutti pois. Itse ajattelin tehdä piakkoin Mattelle tavallisen sängyn (tai niin kuin kaverin lapset tänään sanoi, että ihmisen sängyn!) ja siinä sit harjoteltais päikkäreitä. Kesällä vois sitten pottailuakin kokeilla ehkä enemmän, kun olis lämpimämpää ja vähemmän vaatetusta.
Jellonalle vaan terkkuja, näytti tästäkin nyt tulevan ihan piiitkä romaani.
No joo, nyt tais pitsat tulla ja kauhee nälkä vaivaa, joten keittiöön vieni tie (matkaa 2m).
Hyvää viikonloppua kaikille, me lähdetään mittailemaan mökin paikkaa (isä siis rakentaa, ei me, omakin koti olis ensin kiva...
):hug: Ootte ihania.