Kattinka, minusta tuntuu ihan kamalalle, kun joudut sairaalassa olemaan, mutta kuten sulle tekstiviestissäkin sanoin, niin olet niiiiiin vahva nainen, että kestät sen kyllä!! Otto pärjäilee varmasti hyvin Natashan kanssa, voihan olla, että N on vaan unohtanut sulle laittaa nyt tekstarin, että kaikki on jo ok! :hug: Tiedän kyllä, että tuntuu kurjalle!!
Kerkesittekö tehhä tytöille kaikki hankinnat ennen sairaalaan joutumista? Millasiin tupliksiin päädyit? *meillä olis nyt myynnissä*
Mut taitas Norjaan saakka olla melkoiset rahtikulut!
Meilläkin alkoi taas arki, mies lähti reissuun ja tulee jo onneksi torstai-iltana kotiin. Tuleva vkl onkin kiva, kun mieskin on kotosalla, kaksi seuraavaa vkl menee sillä töiden merkeissä ja viikollakin pitää vaan yhden ns. vapaapäivän.
Koitin äsken päiväkodin johtajalle soitella meidän poikasten hoitopaikasta, haluaisin jo kovasti tietää minne pääsevät (lue:joutuvat). Mut eihän se ollunna edes töissä! Blaah! Huomenna on PAKKO saada tietää!! *poljen jalkaa*
Huomenna tulee miehen vanhemmat tänne meille koko päiväksi, kun mulla on kympiltä hampilääkäri ja iltapäivällä on auton huolto. Appiukko vie sen, niin mun ei tartte :saint: Ajattelin, että poikasten unien aikaan taidan käväistä keskustassa, on sokkarilla 3+1 päivät ja sit voisin käydä varailemassa Scooter-rattaat. Myytiin Jullen vanhat vaunut pois ja tuplistakin nyt luovutaan, kun Julle kerta niin reippaasti jakselee kävellä pitkiäkin matkoja.
Leivoin tuossa äsken vadelma-valkosuklaamuffinseja
ja päivälliseksi ostin pakastepizzan
Huhkin niin kovin (
) aamupäivästä, kun pakastimen sulatin ja jääkaapin pesin, että nyt on lupa vähän herkutella
Vielä kun sää lämpenisi tässä piakkoin, niin kerkeisin ikkunat pestä ennen töihin lähtöä! Ihana olisi ostella uudet verhot keittiöön ja makkariin, mut eipä paljon viiti tähän asuntoon enää panostaa, jos vaikka tästä joskus poiskin päästäisiin
Tosin jos käyttäisin käänteispsykologiaa ja ostaisin ne verhot, niin sithän siinä kävisi niin, että tää saatais myytyä, eikös niin?
Sain vkl tietää, että mun työpaikan pomon pomo
on yks mun vaaaaaaanha heila... Elättelin toiveita, ettei se mua enää tuntisi, mut mies oli sitä mieltä, että näitä mun "tähtisilmiä" ei niin vain unohdeta
Liekö mies ollut vähän mustis, kun tuommosia leperteli
No joo, onneksi tää pomon pomo ei tuolla työpaikalla työskentele päivittäin, käsittääkseni vaan joskus käväisee...
Mutta nyt on W vailla välkkäpalaa!
Aurinkoista tiistaita kaikille!!
T. Gerbsukka & poikaset