Huomenta taas!
Täällä taas ja aina vaan surkeempana :'(
Onnea kuitenkin kaikille vauvan saaneille ja kiitos kannustuksesta taas kaikille.
Mä oon kipee..siis ei voi olla totta että nyt piti tällänen tauti iskee. Kurkku niin kipee että takaraivo meinaa räjähtää kun nielee..sama tauti kun mun miehellä :kieh:
Se mun eilinen soittorumba sitten; soitin uudestaan neuvolaan ja kerroin mitä polilta sanoivat. Neuvolan täti sano että eipäs kun tuu nyt tänne..menin tunnin päästä sitten.
Sekin oli sitä mieltä että vauva tuntuu tosi selvästi läpi..alapaine oli sata mutta paino laskenu 1 kg :/
Se sitten sano että laittaa lähetteen kuitenkin kun paineetkin yhtäkkiä kohonneet ja että pitäähän se varmistaa ettei ole lapsvesi kun lorahtelee.
Mä köröttelin suoraan äippäpolille ja odottelin siellä piiiiiitkään ennen kun kukaan edes ilmesty aulaan. Onneks en synnyttämässä ollu
Pissat otettiin,sitten käyrään. Kummatkin ok ja siinä maatessa alkoki sitten supistelemaan ja seurailin niitten piirtymistä. Hihittelin itekseen siellä että kiva jos tässä nyt käynnistyiskin, joutusin kipeen miehen soittaa paikalle,oli pojan kaa kotona.
Käyrän jälkeen täti istutti mut aulaan oottaa..sano että saattaa kestää. Istuin muutaman minuutin ja sitten rupes sattuu selkään,supisteli ja häpyluu oli halkeemaisillaan. Ähkin ja puhkin siinä,en löytäny asentoa millään. Niinpä sitten nousin ja kävelin välillä ees taas käytävää. Tuli muutenki heikko olo,väsytti ja nälkä. Muut äidit (alkuraskauden ultrassa kait) katteli vähän säälien tai kauhuissaan sitä puhkimista,varmaan että luulivat että synnytän kun olin niin tuskanen.
Sitten rupes suututtaa että miks ei voinu antaa mut pötköttää siellä sängyllä missä käyrä otettiin kun ei sinne ketään menny mun jälkeen. :kieh:
Olin just menossa sanoo että pääsenkö hitto maate niin pyysivät lääkärille..ja siellä olikin sitten mun onneks kiva nuori naislääkäri ja mukava hoitaja.
Niin kireenä olin ollu että pieni itkuhan siinä pääs kun selitin tilanteen ja kerroin öistä ja että on pienikin kotona yms. Lääkäri oli ymmärtäväinen ja kyseli kaikenlaista..katsoi sitten kohdunsuun tilanteen ja ultras.
NO..kahdelle sormelle olin auki ja kohdunkaulaa jäljellä 1-2 cm. Tunsi vauvan pään hyvin vasten kalvoja..kalvot ehjät ainakin siitä. =)
Ne otti sen testin stickillä ja se näytti että lapsvettä ei ole tullu..huh,tavallaan. Mutta sano että paljon oli limaa ja aika juoksevaa sellasta. Että sitä on sitten lorahdellu ja niin ohutta on että ei näy kunnolla alkkareissa.
Vauva oli se mun ennustama 3500 g ja kaikki hyvin..mä olin niin helpottunu että meinasin taas itkeä. Muahan ei ollu ultrattu sen viikko 18 ultran jälkeen,tai on sillon vko 34 mutta se kesti minuutin pari kun katto vaan että vauva on ok.
Tää lääkäri katto kaikki tarkkaan ja pitkään ja näytti mullekkin kuvaa..sano että lapsivettä on kyllä vähän mutta selviää kyllä siinä määrässä vielä. Varsinkin kun kaikki näyttää niin lupaavalta että synnytys just alkais..
Eli siis kaikki ok ja sanoivat että oot täällä justiinsa takas..ehkä jo huomenna. Antovat sitten pari nukahtamislääkettä että sais nukuttua että jaksaa synnyttää.
Hyvä että menin vaikka ei se sitä lapsvettä ollukkaan,oli kiva tietää että nää valvotut yöt ja supparit on saanu jotain aikaseks
ois lievä epätoivo iskeny muuten kyllä.
Sieltä kun lähdin niin alko aikamoinen tuikkiminen kohdunsuulla siitä tutkimuksesta mutta menin sitte kuitenki jouluostoksille (tähän lähelle) ja ruokakauppaan. Kaupassa sitten supisteli kovemmin ja kovemmin ja tuli kiire ulos sieltä,ihan hätä iski että ulos ja nyt. Oli muutenki tosi outo ja kökkö olo.
Kotona sitten ootti hiljanen ja kipee mies..poika oli terrorisoinu ja sotkenu parhaansa mukaan. Muhun sattu enemmän ja enemmän koko ajan ja selkä oli tulessa..itku taas pääs kun tajusin että hitto jos näillä oloilla lähetään synnyttää. Mulla alko sitte kurkkuun sattuu ja palelin..olin varmasti taas maailman surkein ihminen kun tärisin supistuksissa ja itkin :ashamed:
Otin lääkettä ja kärvistelin pari tuntia että miehen ei tarvii kipeenä lasten kaa olla yksin..se käski mut monta kertaa kyllä sänkyyn mutta en ois pystyny ees nukkuu ku supisteli. No ne supparit onneks sitten laantu..menin nukkumaan ja viime yö oli oikeen liskojen yö. Me häärättiin ja pyörittiin kumpikin,heräsin sata kertaa kun sattu lonkkiin,supisteli ja kurkkuun sattu. Hikoilin ku sika jossain vaiheessa ja välillä palelin. Nyt ei ole kuumetta mutta kurkku ja selkäsärky on hirveet..muutenkin aina kipeenä selkää särkee niin nyt supistukset ja muut siihen..ei auta ees panadol.
Tulihan taas stoori..mun piti äkkiä vaan kirjottaa :ashamed:
Toivottavasti joku jaksaa lukea mun hölmöjä selostuksia ja valitusta.
Tänään muuten laskettu aika..huomasin että oon ilmottanu tonne listaan että olis 21. ;Mulla oli niin että menkkojen mukaan tänään,ultran huomenna.
Mähän olen itse veikannut että syntyy laskettuna päivänä,3500 g. Olis tavallaan "keskiarvo" näistä kahdesta edellisestä. Oon nähny unta että saan rauhallisen ruskeatukkasen tytön..unesta muistan tasan miltä näytti ja jopa sairaalan huoneen ja tuoksun. Enneunia olen nähny ennenkin..mutta jos tää vauva ei ole se unen vauva niin sitten en kyllä tiedä kukalie kun tää on mun viiminen lapsi.
Mutta nyt täytyy mennä..jos yrittäis varovasti syödä jotain. AUTS!! Poikaki alkaa tekemään pahojaan kun äiti vaan nettailee,ensin leikki niin kiltisti autoilla.
Minimille voimia ja jaksamista!!!
:wave:
