Pakanalliset juhlapäivät eivät suinkaan ole pyhien häpäisyjä. Päinvastoin pakanalliset pyhät ovat entisaikoina olleet tärkeitä luonnonkiertoa juhlistavia merkkipäiviä, joille mm. kristinuskon tulo on luonut uusia merkityksiä. Tiesitkö, että joulu on alunperin ollut auringon syntymäpäivä, tonttulakki vapauden pipo ja kuusenkoristeet hengille tarkoitettuja makupaloja?
Teksti: Saaga Saarnisola
Käsitteenä Joulu herättää paljon erilaisia tunteita ja näkemyksiä sekä puolesta että vastaan. Ne kaikki ovat ihan yhtä oikein, sillä jokaisella tulisi olla oikeus viettää jouluaan juuri sillä tavalla tai mittakaavalla kuin tahtoo.
Jos nykyjoulu ei kuitenkaan syystä tai toisesta sytytä ollenkaan, tai sille ei vain omassa elämässä ole tilausta, tästä artikkelista löydät hauskaa tietoa sekä vinkkejä yhteen erilaiseen vaihtoehtoon – Talvipäivänseisauksen tai Yulen juhlistamiseen.
Tässä jutussa
- Joulun pakanallista historiaa
- Yulen ajankohta
- Jouluperinteiden pakanallisia alkuperiä
- Vinkkejä Talvipäivänseisauksen juhlistamiseen
- Yuleen liitettyjä elementtejä
Joulun pakanallista historiaa
Joululla on kaukana muinaisuudessa ollut moninaisia erilaisia piirteitä aina pimeyden ja kuoleman juhlasta valoon ja iloon. Valoisimmillaan joulu (Yule) on ollut Auringon syntymäjuhla, jota on vietetty talvipäivänseisauksen tienoilla (myös Voittamattoman auringon päivä, Sol Invictus 25.12.), ennen kuin kristinusko päätti vuonna 325 alkaa viettää Jeesuksen syntymäpäivää tänä ajankohtana.