Hei!
judidi: En oo ennen ees tienny, että tuon ikäiset lapsoset (10kk ja risat) voikin olla noin
meneviä, tämä meidän ei pysy edes syöttötuolissa, pahimman nälän laannuttua on heti
nousemassa pöydälle ja viikonloppuna sai taas hotkia ravintolaruoat, että päästiin pois sieltä,
poju vaan touhotti pöydällä ja lattialla ja käytävillä... Nyt on ottanu ensimmäisiä askeleita
viimeisen viikon ajan, kohtapa se jo juoksee, mitäs sitten :O
Oireista ja oireettomuudesta: mullakin jo muutaman viikon ajan vähemmän oireita
mutta doppleri helpottaa mieltä kummasti
näin oli viime raskaudessa myös. Varsinkin kun
se turvotus laskee ja katselee peilistä, että onko mun vauvamaha kadonnut...viimeksikin just
näillä viikoilla tulee tämä epävarmuus, mutta ei syytä huoleen, taitaa olla melkos yleistä
Vaikka mulla on liikkeitä ja pari ihanaa potkuakin jo iltaisin nukkumaan mennessä tuntunu,
niin päivällä sitä jo ehtii ajatteleen vaikka mitä, mutta illalla tosiaan kun rauhottuu sänkyyn
niin siellä sitten touhu alkaa hetken päästä. Odotan vaan sitä aikaa kun liikkeitä tuntuu ihan
pitkin päivää ilman että niin kovin koittaa edes kuunnella kroppaansa
Jaa taas mää unohdin kaiken melkein mitä piti kirjottaa...Multa jo viikonloppuna kysyttiin,
että millon on laskettu aika
olin aivan onnessaan, oon kysellykki läheisiltä, että joko mun
maha näyttää vauvamahalta ja pullistellu peilin edessä
mä niin rakastan olla raskaana ja
odottaa pienokaista kotiin tulevaksi, alkupahoinvoinnin jälkeen varsinkin, kaikki on paljon
ihanampaa kun ruokaki maistuu ja olo on vallan mainio, ja massu kasvaa ja vauveli potkii.
Vaikka onhan tää sellasta epävarmuudessa eloa koko raskausaika, mutta ne mietteet pitää
koittaa laittaa syrjään ja nauttia olosta jos vain voi
Okkei poju hermostuu ku äippä ei leiki, joten palaillaan myöhemmin
helena85 ja tirpana 14+4