Joulukuun tonttuset 2013 *KEVÄT*

jen_ni sull on np-ultraan viisi päivää, laskinko oikein et olis siis viikolla 10+6??? Ku mietin vain et mulla ei oo ku neljä pv sun jälkeen la ja mulla on np-ultra vasta kolmen viikon päästä!!! Mäkin haluun jo aikasemmin Milloin np-ultra on yleensä, siis millä viikoilla?

Oloja ei vielä ole sukupuolesta. Muutenkin niin epätodellinen olo koko raskaudesta. Enkä kyllä nyt lähdekään sukupuolta veikkaamaan, koska esikoisesta olin koko raskauden ajan aivan varma että poika tulee, mutta olikin sit synnärillä pieni shokki ku tulikin prinsessa :heart:

 

Miranenn, kiva kuulla että teilläkin oli pienenmmän kokoinen kun viikot oli, meillä siis oli myös!!jotenkin tätä itse vähän säikähdin kun edellisestä oli just toisinpäin .. laskettua aikaa siirrellään vissiin vasta np ultrassa Mulla Np ultra 13.6 just mieheni 25 v synttäreinä.

Lakritsa ja pieni 7+2 (vissiinkin )

 

Lakritsa joo vähän se säikäytti et on pienempi, mutta lääkärikin sano että vaikea tässä vaiheessa vielä kunnolla mitata, ja parin millin heitto mittausvirheenä tosiaan voi aiheuttaa monen päivän heittoa. Nyt luottavaisin mielin np-ultraa kohden

Mie en vielä omasta NP-ultrasta tiiä. Eka neuvola vasta 20.5 niin katotaa siellä varmaan.

7+2 täälläkin

 

Mukavaa helatorstaita kaikille!
Viime kirjoittelustani on vierähtänyt taas tovi. Lukemassa olen kyllä käynyt lähes päivittäin, mutta työkiireet ja oma olo verottaa tällä hetekllä sen verran, että en ole jaksanut istahtaa koneen ääreen tänne kirjoittelemaan.

Onnea kaikille hyvistä ultrakuulumisista =) Pahoittelut niille, jotka ovat suru-uutisia joutuneet ottamaan vastaan ja rutkasti voimia tulevaan :hug:

Viimeiset kolme-neljä viikkoa oon tosissaan taistellu tän pahan olon kanssa. Toivottavasti pian alkaa helpottaan... Varmaan noin 5-10 aamuna olen halaillut pönttöä, ei kiva. No tänään olo on ainakin parempi, kun oon saanu nukkua kunnon yöunet ja vapaapäiväkin olisi tänään, jee!

Äippävaatteita en oo käyttäny vielä lainkaan. Tosin en kyllä edes vielä omista ainoitakaan äippäfarkkuja. Oon pystyny vielä käyttämään ihan hyvin mun normifarkkuja. Tuntuu, että tosi monella vatsa on täällä jo kasvanu sen verran, että tarvii käyttää äitiyshousuja. Mulla alavatsa pömpöttää pienoisesti, mutta omat housut menee kyllä vielä jalkaan. Tosin ei mun painokaan oo noussu vielä oikeestaan ollenkaan. Voi myös vaikuttaa, että tää on mun eka raskaus, niin vatsa ei ihan heti pömpsähtele esiin. Varmaan lähiaikoina pitää kaappiin hommata jo valmiiksi ainakin yhet äippähousut

Tyttö/poikaoloista mulla ei oo kyllä oikeen mitään hajua tällä hetkellä. Ehkä tän pahoinvoinnin perusteella ja kiinalaisen syntymäkalenterin ennustukseen pohjautuen voisin kallistua siihen, että tulokas olisi tyttö. Lisäksi mun iho on menny tän raskauden myötä huonompaan kuntoon. Nii eiks sitä sanota, että tyttö vie äitinsä kauneuden.

Nyt äitienpäivänä meinataan kertoa tästä raskaudesta molempien vanhemmille, jänskättää! Ei siis olla kerrottu tästä vielä yhtään kellekään.


Hyviä vointeja kaikille,
Stormy 10+0 POKS! (kohtahan eka kolmannes alkaa olla takanapäin )

 

Mä en oikee osaa sanoa kumpi olo mulla on. Tytölle on jo nimi valmiina, tänään törmäsin netissä kyseiseen nimeen ja ihastuin aivan täysin, joten tuumasi miehelle, että jos tulee tyttö niin tämä on nimi, toinen ja kolmas nimi tulee suvusta, samoin kuin esikoisen kohdalla. Pojan etunimi on vielä hakusessa, kaks kivaa nimeä olen löytänyt, mut toinen on serku pojan nimi ja jos toisen annan tulee nimes olee liikaa s kirjaimia, etunimes 2 ja kolmannessa 3 ja kun nimen lausuu kuulostaa se hölmöltä, joten se siit nimestä. Onneks etunimeä on viel aikaa pohtia, nii ja toinen ja kolmas nimi tulee suvusta.

 

Minkäslaisia nimi ajatuksia teillä on =)? Meillä on 2 tyttöä ennestään Ellen ja Aliisa :heart: ja tässä jo pohtinu mitkä nimet sopis näihin,jos on poika tai tyttö... Oon tykänny ekasta raskaudesta lähtien Aaron nimestä...että se ehkä vahvimpana pojalle...jaa tytölle ei oo sillai enää nimeä oottamassa ku ne suosikit meni jo ! Mutta kun tuo esikoinen puhuu koko ajan Annista, niin oon alkanu miettii ettei se olis ehkä hassumpi nimi vaihtoehto tytölle =)!

Mies joskus vitsaillu että jos tulis kolmas tyttö niin sehän ois tietysti Elisa (tyttöjen yhdistelmä) ja entäs poika sitten...no sen pitäis sit kai olla Allan

No jaa, en tiiä onko tyhmää aatella nyt jo nimiä...niin pitkälle,ku tosiaan on NIIN epätodellinen olo...mut onneks en oo ainoo

 

Ikävän paljon tosiaan noita surullisiakin uutisia täällä. Itsellänikin tuo pelko ettei raskaus jatku loppuun asti normaalisti aina välillä puskee esiin. Puhuin tästä asiasta siskoni kanssa, jonka laskettu aika on 2kuukauden kuluttua. Hänellä ennen tätä raskautta takana kaksi keskenmenoa. Hän sanoi että täytyisi osata ajatella asiaa niin että jostain se raskauden keskeytyminen johtuu, ettei sikiö ole terve ja on parempi niin että raskaus keskeytyy. Sitten kun sikiö on terve, kromosomeiltaan yms. "normaali" raskaus jatkuu normaalisti. onhan siinä järkeä ja itseä helpotti hieman ajatella niin. Vaikka epäreilultahan jokainen keskenmeno tuntuu, ja etenkin kun on jo innostunut asiasta ja muodostanut tunnesiteen siihen pieneen mikä mahassa on. Peloista ja tuntemuksistaan kannattaa puhua, läheisille tai ainakin siellä neuvolassa, ja soittamalla neuvolaan saa varmasti aikaa keskusteluun. Isekseen murehtiminen harvoin auttaa, tulee vaan lisää stressiä mikä ei ainakaan ole hyväksi.

Tällaisia mietteitä näin helatorstaina! Tsemppiä kaikille
Tänään itsellä 7+1

 

nuu_nuu mulla on tosiaan viikkoja np-ultrassa vasta 10+5, mut en jaksanu alkaa vaihtaa ultra-aikaa kun se varattiin neuvolassa lasketun LA:n mukaan, eli sen mukaan olis muistaakseni 11+4.. jos sit joudun uusinta ultraan viikon päästä, niin ei haittaa mielellään sen pienen näkee mahdollisimman useesti. täällä ainakin äitiysneuvolan sivuilla lukee et np-ultra olis viikoilla 10-12.. suurimmalla osalla kai on vasta 12+..

 

Ralliruutu: mä yritin ekan keskenmenon jälkeen ajatella että jos koko raskauden ajan pelkään niin sit jos ja kun kaikki meneekin hyvin niin oon pelänny vaan koko ajan enkä yhtään nauttinut. Eli se autto mua vähän Ja tietty sit ku on päässy pidemmälle, esim np-ultran jälkeen on paljon parempi olo jo Koita jaksaa vaan

Mua ei yhtään lohduttanu tuo ajatus että km syynä olis joku kromosomi tai muu vika, mun lapsi oli mulle täydellinen ja loukkaannuin tosi pahasti kun miehen sisko sit sano, että "parempi noin"... No se sanoo aina kaikkee muutakin tosi ajattelematonta ja mä olin sillon melkosen herkässä tilassa km jälkeen...

Mulla on np-ultra siis ens viikolla, mun laskujen mukaan 11+1, mutta kun ei sitä voi tietää niin siellä se sit varmistuu ja sit mennään uudestaan jos onkin vähemmän viikkoja. jännittääääää!

Voi herranen aika miten voi ihmisellä olla kuuma ja väsymys! ÄRFFFFF! sulan!

Meillä on ollut jo vuosia pojalle nimet valmiina, mutta ei tytölle. Esikoisenkin nimi tuli aika sattumalta Ja jos saadaan toinen tyttö niin ei taaskaan mitään hajua et mikä nimeks tulis.

toivottavasti toi kullanmurunen menis nätisti tänään päikkäreille, ei millään jaksais taas taistella tuntitolkulla...hohhoijaa. ja mun on pakko kans päästä unille.

voikaa hyvin
tömpsis ja persikkabanaani 10+3

 

Täälä on kai sit tyttöolo.. naama kukkii ko viimistä päivää ja oksenneltu on, ihan ku esikoisen raskaus siis, joka oli tyttö. Tosikon raskaudessa yökötti, vaan ei tarvinu oksentaa ja ei ollu tän näkönen naama ja se oli poika. Että katotaampa mitä tuleman pitää, toiveita ei oo kumpaankaan suuntaan, terveys tärkeintä <3
Viikot mennee hittaasti, 20.5 vasta eka neuvola, nyt viikkoja 6+4..

 

Kengu, voimia vaikeaan tilanteeseen, ja pahoitteluni!

Mun kysymys tuolla jossain on painunu ilmeisesti ihan unholaan eli kysyn nyt uudestaan, miten paljon liikutte? Itellä nyt jääny kyl valitettavasti vähemmälle tän pahoinvoinnin ja väsyn takia :/ sit kun syö usein (ja pientä kylläkin) niin tulee kyllä sellanen tosi turvonnu olo ja tuntuu et kiloja varmaan tulee miljoona.. tähän mennes nimittäin kilo jo tullu, eikä tarttis tulla viä yhtään!

Neuvolaan ois viä viikko.. toivottavasti sielä kuunnellaan sydänäänet, kovasti sitä odotan! ja toivottavasti tätiki on kiva eikä vauhkoo painosta.

Äippähousuja en vielä oo käyttänyt, kaapis kyl odottaa parit. Legginssit menee vielä hyvin, farkkuja ei pysty pitämään enää ollenkaa!

Tafgu 8+1.

 

Tafgu- normaalisti liikun 2-4kertaa viikossa, nyt raskausaikana en ole liikkunut ollenkaan ja se kyllä ahdistaa, varsinkin kun nyt on ollu tosi nättejä aurinkoisia päiviä. Kaikki energia on menny normi rutiinin pyörittämiseen ton pahoinvoinnin takia. Elän kuitenkin toivossa että pahoinvointi parin viikon sisällä helpottaisi ja sitten jaksaisi vaikka lähteä edes kävelylenkeille....

maikkis 10+1

 

Täällä kans väsymys vie voiton liikunnasta. Normaalisti harrastan tosiaan taitoluistelua muutaman kerran viikossa ja sit koitan itseäni säännöllisen epäsäännöllisesti repiä lenkille ja uimaan ja sellasta, mut nyt on kyllä rehellisesti jäänyt kaikki väliin. Koiran kanssa yritän sentään kävellä normaalia rivakammin, mutta miehen harteille sekin on monesti jäänyt. Huomenna meen kyllä treeneihin, kävi miten kävi! Huoh, kammottaa kyllä ajatus siitä, miten rapakuntoon tässä vielä pääsee kun ajattelee vielä sitä syksyä, jolloin ei varmaan ainakaan huvita. Viime raskaudessa liikunnan aikana alkoi supistelemaankin tosi aikaisin, varmaan joskus 16 viikolla, niin en usko että jumppaamiskunnossa oon syksyllä enää.

 

Mä oon liikkunu ennen raskautta vaihtelevasti. Jos ei oo ollu kauheesti kouluhommia, niin useamman kerran viikossa, mut kouluhommat on verottanu aikaa liikkumiselta ja tässä keväällä oon liikkunu vähemmän. Pyrkiny kuitenkin 1-2 krt/vko käymään edes kävelyllä. Nyt alkuraskauden aikana toi pahoinvointi on verottanu liikkumista lähes olemattomaan. Ei vaan tuu lähdettyä, kun ellottaa niin : /
Mut tänään kävin kaverin kanssa "juoru"-lenkillä. (Se on juoru-lenkki kun jätetään kävelysauvat kotiin ) Eli siis käveltiin sellasta tasasta tahtia ja höpötettiin koko lenkki, kun ei oo taas nähty hetkeen Vähän koitti vettä ripotella, mut ei haitannu Tuli hyvä fiilis (ja kauhee nälkä) sen lenkin jälkeen


Piti kysyä teiltä saunomisesta. Eli onko raskautuminen vaikuttanu teillä saunomiseen? Mullahan siis jo muutama päivä ennen plussaa tuli saunassa huono olo ja piti lähteä pois sieltä. Nyt edelleen käyn saunassa normaalia harvemmin ja jos menen niin istun alalauteella.
Tänään tosin kävin ja istuin taas siellä alalauteella. Mies oli ostanu mulle alkoholittoman saunasiiderinkin :heart: oli muuten yllättävän hyvää omenamehua kuplilla (Tosin ennen raskautumistakin join tosi harvoin saunasiideriä, ja sillon harvoin kun join, puolen tölkin jälkeen alko jo tökkiä vastaan. Toi alkoholiton oli itseasiassa normaalia siideriä parempaa )

 

Liikun 1-5 kertaa viikossa, riipouu miten ehdin. Huono olo ja ahdistus tulee jos ei liikkeelle pääse. Yleensä juoksen, mutta on hienoo jos saa itsensä edes kävelylle tms. Katsotaan kuinka pikään pystyy vielä juoksentelemaan...

Saunominen jääny tosi vähälle. Ei tee mieli mennä kuumaan ja sit tulee nopeesti täälläkin huonoolo kaveriksi.

 

Pahoittelut ketjun keskenmenon kohdanneille! : /

Täällä ensimmäinen neuvolakäynti takana, terveydenhoitaja oli mukava ja ihanan maanläheinen, mitään älyttömiä kieltolistoja ei esitetty vaan keskityttiin oleelliseen. Mulla on myös valmiiksi jo ylimääräistä painoa, niin käytiin läpi tavoitetta ettei paino hirveästi nousisi. NP-ultraan saanen ajan toukokuun lopulle, vielä ei ole ajasta tietoa. Sen jälkeen sitten koko asia konkretisoituu paremmin, jos kaikki on kunnossa.

Oireet ovat vähentyneet, paha olo iskee silloin tällöin muttei enää säännöllisesti. Väsyttää ja laiskottaa, mieliteot ovat onneksi vähentyneet, mutta nälkä on silti useammin edelleen kuin ennen. Normaalisti en syö leipää/viljatuotteita, mutta nyt himoissani olen niitäkin vetänyt, ja turvotus on sen mukaista. Normifarkut menee kuitenkin edelleen jalkaan, toki kotona rennot lökärit/urheiluhousut ovat tietysti mukavammat.

Liikunnasta, harrastan lähinnä Crossfittiä (vasta aloittanut lajin), kävelyä tai pyöräilyä. CF:ssä tulee tehtyä kaikenlaista juoksusta kahvakuulaan jne., ja olen tehnyt kaikkea oman oloni mukaan. Varsinkin juoksu on muuttunut hitaaksi hölkäksi, koska sykkeet on korkeat ja tuntuu ettei vain jaksa. Ajattelin np-ultran jälkeen paljastaa tilanteen valmentajalle, joka voi sitten miettiä tarvittaessa kevyemmät/sallitut liikkeet mulle päivän treeniin. CF:n ohella tulee sitten käveltyä koiran kanssa/pyöräiltyä silloin tällöin. Liikunnan ohessa iltaisin liikkeellä pitää puutarhatyöt ja pienimuotoiset remppahommat. Vielä raskaus ei ole onneksi kokonaan vetänyt siis sohvan pohjalle, parhaimmillaan lyhyet päikkärit töiden jälkeen riittää ja taas jaksaa jatkaa!

Niandra 9+3

 

Kirjoitin aamulla puhelimella, mutta nähtävästi se ei sittenkään julkaissut sitä..

Mutta tuohon Na-denen saunajuoma-asiaan vastasin, että olen nyt muutaman kerran juonut alkoholittoman oluen saunassa ja on kyllä hyvää! Miehellekin kehuin, että siinähän on kaikki oluen parhaat puolet; maku ja janon sammutus, ilman sitä alkoholia! En tykkää siitä kun alkoholi nousee päähän, joten taidan raskauden jälkeenkin siirtyä noihin alkoholittomiin juomiin!

Liikkuminen on jäänyt luvattoman vähällä, kun ei vaan huvita. Jos töiden jälkeen jää aikaa, niin menen mieluummin nukkumaan kuin liikkumaan..Toivottavasti jossain vaiheessa alkaisi taas innostaa, ettei ihan jää kotiin lihomaan ja kipuilemaan. Edellisessä raskaudessa kun puolen välin jälkeen oli nivuset niin kipeät, että liikkuminen oli pelkkää lyllerrystä..Jos se säännöllinen liikkuminen heti alusta lähtien vähän estäisi niiden vaivojen tuloa.

Kettula ja Kosti 10+0

 

Heips

Taas on kulunut aikaa, itse olen edelleenkin erittäin pahoinvoiva. Aamulla olin mittauttamassa arvoja ja jäin jälleen tiputukseen. 3 kerta
Nyt olen kuitenkin kotona onneksi. Oksentelu on siis ärhäkkänä.

Np-Ultra on 27.5. Kesäkuun alussa mennään yksityiselle ultraan ym. Paremmat ja luotettavammat laitteet.
Liikunta on nyt jäänyt pahoinvoinnin takia. Mutts ennen raskautta tuon tyllerön kanssa kävin aktivisesti vaunulenkeillä, juoksen myöskin viikottain (olon ollssa paremp

Viikonloppuja

Sara ja muru huomenna 10+0

 

Heippa!

Mun olo on osittain parempi, eli kaikki ne mainitsemani alku viikon närästykset ja kurkkulimat on ohi, tällä hetkellä on vain voimistunut etova olo. Ja se hallitsee mun koko päivää, jos ajattelen liikaa jotain ruokaa, meinaa oksu tulla.

Esim. tänään ruokakaupassa olin jo kassalle mennessä sitä mieltä että kaikki mitä valitsin kärryihin oksettaa, eli mieli muuttuu ja ruokaa menee pilalle kun joku päivä vaan tajuan että en voikkaan sietää kanafileitä tai fetaa jne. Onpa jännä.

Turvotus oli tänään ekan kerran hiukan laskenut. Housut meni kiinni. Oon jännännyt tässä, että miten elokuussa tehtävän ulkomaan matkan kans käy. Olisin silloin suurin piirtein puolessa välissä, jaksaako silloin kävellä tunteja päivässä auringossa? Nytkin koiran kanssa kävellessä tuntuu outoja kipuja selässä ja mahassa, heikottaa ja rappusten nouseminen hengästyttää tosi paljon ..

Mut jos nyt oikein olen laskenut niin 6+5 olisi nyt. Veikkaan että saattaa ehkä olla jopa päivän suurempi

 

Harmittaa että oma liikkuminen on jääny tosi vähälle näinä kotiäiti aikoina :|... Liikkua vois enemmän ja lähinnä vaunuttelu lenkkeihin jääny nää liikunnan muodot...en oikeen oo löytäny mitään mistä tykkäisin ja pienellä paikkakunnalla ei vaihtoehtojakaan ole järjettömästi...

Saunoa en hirveästi viitsi kun se on välillä pistäny huimaamaan muutenkin ennen raskautta :O...

Ja mietin viime yön tunteina että milloin tää öklö olo jää pois...rv. 12 vai myöhemmäs? Meni koko yö valvoessa,ku en saanu unta millään: maha oli kipee, oli ällö olo ja kuitenkin muka nälkäkin, repäsykipuja tuli ku vaihto asentoo liian äkkii ja pissalla piti ravata ja tietty lapset heräili just tänä yönä vähän väliä !

Sit tää ruoka ällötys,kun justiin ei tee mitään mieli enää ja moni ruoka ällöttää niinku Helena2013 kans mainitsit... Että mitä ruokia te muut nyt pystytte/haluutte syödä ? Mä tein just hedelmäsalaattia ku teki mieli jotain raikasta, nami !

 

En muista oliko täällä jo puhetta noista kotidopplereista.. Onko jollain? Onko joku jo saanut jotain kuulumaan?

 

Kiitos rohkaisevista sanoista evaparadise ja tömpsis Olen yrittänyt rauhoittua ajattelemalla, että on kuitenkin hyvin paljon todennäköisempää kuin että tulisi jotain komplikaatioita ja raskaus päättyisi huonosti. Olen päättänyt, että tämä menee nyt hyvin, ja jos ei, niin sitten se on tarkoitettukin niin - kaikella elämässä kun on oma tarkoituksensa minun mielestä.

Vatsakipuja ei onneksi ole enää ollut, ja raskausoireetkin ovat voimistuneet mukavasti. Pahoinvointia ei edelleenkään ole, mutta iltaisin tulee aina etova olo ja joskus ruoan jälkeenkin alkaa etoa (luulen, että keho reagoisi jotenkin sokereiden pompsahtamiseen tai jotain...).

Toistaiseksi raskaudesta tietää miehen ja minun lisäksi vain yksi hyvä kaverini, mutta äitienpäivänä meinattiin paljastaa molempien vanhemmille ilouutinen Miehen puolella onkin jo 3 pikkulasta, mutta minä olen meidän perheen lapsista ensimmäinen odottaja. Mites muut, joko olette kertoneet raskaudesta ja kuinka monelle?

ralliruutu 7+1

 

Täällä on kanssa alkanut tuo tiettyjen ruokien ällötys. Esimerkiksi kaikki makeat ällöttää ja välillä maitotuotteetkin. Suolaista tekee ihan ÄLYTTÖMÄSTI mieli. Tästä olenkin päätellyt, että poika on tulossa =) Tyttöraskauksissa tekee mieli makeaa ja pojista suolaista. Näin mulla ainakin on mennyt aina.

En ole saunonut vähään aikaan, kun ei siellä muutenkaan tähän aikaan vuodesta tule juuri käytyä. Kesällä ja talvella saunon varmasti ihan niinkuin muutenkin vaikka olenkin raskaana =)

Mietin kertoisinko äidilleni raskaudesta äitienpäivänä vai odotanko vielä. Varhaisultra on ensi viikolla, joten tekisi mieli odottaa vielä sinne. Toisaalta äitienpäivänä olisi kiva kertoa. Saa nähdä maltanko pitää vielä salaisuuden

Barbbis 6+5

 

tiitsi mulla on ja kuulin sykkeen ekan kerran 9+0

ralliruutu me ollaan kerrottu raskaudesta vasta molempien vanhemmille ja toivottu, ettei vielä kauheesti levittelis eteenpäin suvuille.. mut kai molempien sisaruksetkin jo tietää..

 

Voi rähmä! Nyt kun oon Fb-ryhmässä niin tää jää ihan kokonaan unholaan.

Joku kyseli kertomisesta.. Meillä kävi vähän niin, että menin kertomaan yhdelle raskaana olevalle kaverilleni siinä toivossa, et pitää tästäkin suunsa kiinni, mut eipä tietenkään. Jutut lähti liikkeelle ja kirjotan lähemmäs 200 lukijan blogia, joten kerroin sit jo sielläkin ennen ku alkaa kauhee spekulointi ja vääristyneet juorut. Lähimmät sukulaiset tiesi jo siinä vaiheessa, mut nyt siis tietää kaikki, jotka meitä seuraa, viikkoja tänään 11+6.