Huh, onpa tänne tullut juttua - ihanaa kun ketju vilkastuu!
Tulee itse kirjoiteltua melko vähän, mutta tällein töissä on hyvä näpytellä
Luin marraskuisia ja voi vitsi, että siellä on ihmisillä hankinnat jo pitkällä! Enpä ajatellut itse vielä kk päästä vaippapaketteja haalia.. Tosin eipä sitä tiedä miten tässä innostuu!
Ekasta kierroksesta olen ehkä oppinut mitä todella tarvitaan ja mitä ei (esim. korvike oli aivan turha, liivinsuojat must ja tutin taas olisi voinut hankkia etukäteen....)
Nimistä, meillä on esikoisella kolme nimeä ajatuksella; oma etunimi, yksi nimi mun ja yksi miehen suvusta. Lapsosille tulee ja esikoisella onkin mieheni sukunimi jonka minäkin otan jahka naimisiin ehditään. Nimiä ei olla pyöritelty kun toisen ja kolmannen nimen osalta. Esikoisen nimi keksittiin laitoksella ja kaikki aiemmin suunnitellut tuntuivat ihan vierailta. Luotan siihen, että lapsi on aina jonkin nimen näköinen!
Meillä on sillein tarkat määreet, että etunimen pitää alkaa tietyllä kirjaimella ja olla melko harvinainen.
Toiseksi ja kolmanneksi haluaisimme jotkut vanhat, perinteiset, suomalaiset nimet isovanhempien mukaan. Saa nähdä!
Toiset ja kolmannet nimet kerrottiin esikoisen kohdalla, etunimi oli salaisuus ihan papin sanoihin asti. Samaa linjaa jatketaan tosin voi olla, että nyt salataan kaikki nimet jos päädytään ottamaan esim. toinen nimi niinkin läheltä kun mun isältä. Haluan yllättää hänet ristiäisissä.
Ristiäiset pidetään meillä kotona ja varmaan niin, että sitä päivää voidaan jatkossa juhlia synttäreiden sijaisena jos synttärit menee kovinkin lähelle joulua. Esimerkiksi helmikuun eka vkl voisi olla ihan kiva jos vauva syntyy lähellä laskettua aikaa. Mä en halua viettää jatkossa lapsen synttäreitä joulun nurkilla ja kuulla aina sitä "kun me nyt ostettiin tämä yksi isompi lahja kun on ne synttäritkin..." Joo, ei. Ristiäispäivä on musta ihan hyvä kakkosvaihtoehto viettää syntymäpäiviä. Saa sisarukset tasavertaiset synttärit kun sisko on huhtikuussa syntynyt.
Mulle oli tärkeää tehdä kaikki tarjottavat itse samoin kun puku joten luulen selviytyväni tälläkin kertaa omin neuvoin. Papiksi taidetaan tällä kertaa saada mun ystävä mikä on ihan huippu makea juttu!
Kummeissa mennään varmaan samalla ajatuksella kun esikoisella eli yksi sisarus molemmilta ja yksi kaveri. Mehän aiheutettiin pientä pahennusta pyytämällä kummeiksi pariskunnasta vain toinen, mutta voi voi - me haluttiin kummiksi vain se toinen. Samalla linjalla aiotaan jatkaa joskin tämä sulkee pois ainakin yhden mun ystävän ja lisäksi toinen ystäväni on sanonut, ettei halua enää yhtään kummilasta mikä vähän harmittaa, mutta aioin kunnioittaa hänen toivetta ja olla kysymättä vaikka tiedän, että voisikin suostua. Kummeista varmoiksi uskaltaisin siis väittää mun veljeä ja miehen siskoa, ne kaverit on vielä vähän auki eikä olla asiasta oikeastaan edes puhuttu. Pääsen itse fiilistelemään vauvaa ja ristiäisiä kun meidät on miehen kanssa kutsuttu meidän tytön kummin tytön
D) kummeiksi. Ai häh? No siis miehen ystävä sai pienen tytön ja meistä tulee kummeja! Huisia, miehelle kun hän on ensimmäinen kummilapsi!
Mä ostin kaverilta toppapuvun, mutta ihailen kyllä aina alessa kaikkia ihania karvapukuja jne. Mun mielestä ihan pieni ei välttämättä tarvitse toppatoppapukua vaan lämmin, vuorellinen haalari riittää kun kuitenkin noin pieni on vaunujen jne. suojissa hyvin paljon. Ja kerroksethan ne on kun lämmittää. Niin ja tietenkin jos on todella kylmä niin eihän pienimpiä saa edes viedä ulos. Saas nähdä mitä tässä tulee vielä osteltua!
Mun mummi kutoo pienelle jo täysiä kaikkea eli en usko, että toinen ainakaan palelemaan pääsee.
Liikkeitä olen tällä viikolla ruvennut tuntumaan niin, että voin sanoa niiden olevan melko varmasti liikkeitä. Kovin vaimeita pulpahduksiahan ne vielä on, mutta taitaa tosiaan se istukka hengaila aika tiiviisti tuossa edessä. Mulla on myös tullut ihan kova vauvapallo mahalle ja mieskin sen jo bongasi silitellessään.. Aika ihanaa kyllä, on vielä aika tuoreessa muistissa ne isot itkut mitkä tuli itkettyä kun tajusin ettei meille tänäkään vuonna ehdi tulla vauvaa, mutta kas - se olikin kiinnittymisvuotoa ja nyt ollaan jo tässä asti...
Mä haluaisin vauvalle sängyksi sellaisen kehtopinniksen jota ajattelin pyytää tulevilta isovanhemmilta joululahjaksi vauvalle... Mummi on ostanut mm. hoitopöytää jne. serkuille joten ajattelin kehdata tuota pyytää. Oli aika ihana, bongasin sen lastenturvasta ja ihastuin aikalailla heti. Mulla on pieni laatikollinen vaatteita ostettu, mutta siinäpä ne hankinnat onkin tähän asti. Haluaisin sen sukupuolen ensin tietooni..
Vaunuja käytiin miehen kanssa katsomassa ja niistä makaa tarjous sähköpostissa, tilaan ne kyllä heti rakenneultran jälkeen kun toimitusaikakin oli 8-10 vkoa. Kiitos haluamani värin joka ei kuulu suomen mallistoon...
Vitsi, että nukuin hyvin viime yönä kun mies ja lapsi oli pois kotoa ja sain ihan itse möyhätä peitot ja tyynyt itseäni miellyttäväksi sekä käyttää koko sängyn leveyden! 9h meni ihan tajuttomana kunnes kello repi töihin. Voin kertoa, että vähän rupeaa nämä puolen vuorokauden päätteellä istumiset keljuttamaan etenkin kun näitä on useita putkeen. Mahaa ahdistaa istua samassa asennossa ja jos taas yrittää "löhötä" niin selkä vihoittelee. Jep, helppoa. Vielä jos jaksaisi kolme vuoroa painaa niin pääsisi 1,5vkoksi lomalle josta viikkoa ollaan mun perheen kanssa reissussa - aika ihanaa! Ollaan nähty miehen kanssa ihan supervähän viime aikoina joten tekee kyllä aika hyvää päästä olemaan yhdessä ja vielä pois kotoa. Aion nauttia ihan täysillä ja toki shoppailla vauvalle kaikkea kivaa!
Huomenna jo puoliväli!
Neljä yötä ultraan on, laskin ihan itte!
Tosin saan mennä sinne yksikseni kun mies lähtee reissuun.. Hiukan meinaa ajoittain iskeä kauhu, mutta koitan pitää pään kylmänä...