Onnea
Tsoink!:flower:
Me siivottiin tämä päivä, nyt on lakanat vaihdettu (kai niihin ensiyönä holahtaa lapsivedet... ) ja imuroitu, myös vauvan vaipat ja vaatteet laitettiin koreissa hoitopöytiin (makkarissa ja vessassa omansa) ja amme sun muut on nyt paikoillaan. Kaikki on valmiina. Ei olla aiemmin noita nosteltu esille ettei suotta pölyynny, mutta tässä ei kait montaa päivää nyt mene että pääsevät käyttöön.
En kyllä vieläkään toisaalta usko että se syntyy ihan koska vain, todennäköisesti viimeistään alkuviikon aikana! Huh!
Kävi tossa kyllä sellainen kömmähdyskin, joka ensin otti lujaa päähän mutta toisaalta, parempi että se nyt kävi kun vauvan kanssa..
Siirrettiin makkarissa mun yöpöytä pois, kun tarkoituksena on että vauvan sänkyä saa öiksi aina laita alhaalla mun viereen kiinni, sivuvaunuksi, ja siinä tuli sitten kokeiltua ja kerrattua vielä miten se laita laski ja nousi.
Vaan siinä testatessa, irtosi koko hemmetin ylälaita tuosta sängystä, ja pienat ropisi tietty irti samalla! Toinen pitkä sivu meni siis ihan palasiksi!
Hetki siinä ihmeteltiin että mistä me tähän hätään saadaan uusi sänky, mutta saatiin toi sit hyvin kasaan, laitettiin parit ruuvit niin että se ei voi enää särkyä. Olisikin ollut hienoa kun ei olisi ollut sänkyä odottamassa..
Käytettynä toi ostettiin ja on vissiin edellisellä omistajalla jo hajoillut kun noin äkäseen hajosi, ei olla sitä juuri nosteltu kun se on vaan seissyt koristamassa makkaria. Olisi se tietty voinut ostaessa kertoa.. Brion melko uusi sänky ja muuten kunnossa niin ei olisi uskonut.
Mutta onneksi se on nyt kasassa ja kunnossa taas.
Nyt on vähän kurja olo, huimaa vähän, mutta se saattaa johtua kun ei olla syöty sitten aamupalan kun ollaan touhuttu siivouksen kanssa. Mies lähti hakemaan herkut kotipizzasta ja loppuilta lepäillään vatsat täynnä. Kaverit pyysi niille istuun iltaa mutta ei tee mieli mennä kun hieman jo väsyttää ja tän mahan kanssa on mukavin röllöttää sohvalla pitkänä, niin kylässä pitää liikaa jäykistellä.
Mua niin inhottaa kun jalkaterät on turvoksissa, mulla on sellaiset pullajalat nyt, ihan niin kuin lapsen pyöreä ja pehmeä jalkapöytä.
Mä niin toivon että ensiyönä saataisiin lähteä poikaa hakemaan sairaalaan,loppuisi jännitys ja pääsisi murun jo näkemään. Vaan eipä tunnu supistuksen supistusta!
Katsotaan, toiveeni on täysikuun maagisessa vaikutuksessa! Mut se ainakin pitää hereillä jos ei muuta.
Hassua kuinka moni on jo valmiina lähtemään riemusta (ja kivusta) vinkuen hakemaan vauvaa kun vaan tontut haluaisivat ulos, juurihan me tuskailtiin kun lasketut ajat on niin kaukana.. Meilläkin huomenna jo :heart:
Susimieli ja Pieni 39+6