Joulukuun pikkuiset ihmeet 2017 *MEIDÄN KUU!*

Jospa @Lumi87 :lla on nyt se paljon puhuttu tyyntä myrskyn edellä :) ja @-Amanda- :llakin ihan loppusuora käsillä, tsemppiä!

Omalta osalta pelkkä valivali-viesti, mutta nyt alkaa olla tosi väsynyt ja kyllästynyt olo. Yöt on ihan mahdottomia, vessassa ei niinkään juoksuta mutta herään joka yö jostain syystä kahden-kolmen aikaan ihan pirteänä, ja joudun odottelemaan unta tunnista kahteen. Aamulla ja päivällä sitten väsyttää. Viime yönä heräsin myös kauheaan pääkipuun, johon parasetamoli onneksi auttoi, mutta kovin hitaasti. Verenpaineet on kuitenkin ihan normaalit, eli oli varmaan niska-hartiaperäistä.

Vauvalla on ruvennut tulemaan iltaisin ihmeellisiä megapyörimiskohtauksia, jotka kestää ja kestää, ja tuntuu kuin vauva porautuisi kohdunsuuta vasten kaikin voimin. Sattuu ihan älyttömästi ja säpsähtelen kun välillä juilii niin paljon. Häpyluu on sitten koko ajan ihan arkana ja hellänä, niin että kävely on vaikeaa.

Mulla on nyt myös ollut myös parina iltana ensimmäistä kertaa elämässäni närästystä (ainakin luulen sen olevan närästystä), mikä tekee rentoutumisesta vaikeaa. Joulusuklaiden mässyttäminen ei varmaan paranna tilannetta, mutta jostain pitää nyt repiä keinotekoista piristystä.

Eikä ole minkäänlaisia "oikeita" tuntemuksia, supistuksia tai menkkajomotuksia, tai mitään. Jumppapallon päällä olen istunut ja pompotellut, yrittänyt rentoutua ja tehdä omia juttuja nyt kun vielä voi, mutta vaikea keskittyä mihinkään kun vaan kiukuttaa ja uuvuttaa.
 
@Shara mä oisin voinut kirjoittaa kaiken noista megamöyrimisistä, kohdunsuuta vasten porautumisesta ja kivusta säpsähtelystä, ja täällä myös yksi joka valvoo aamuyöllä eikä meinaa saada uudelleen unta. Että todellakin tiedän tunteen ja mulla alkaa myös olla sellainen piste, että oon tosi kyllästynyt tähän raskaana oloon. Pitkään se olikin ihanaa mutta nyt kiitos riittäisi, vaikka on niin lyhyt aika ensi vuoteen että silti toivon vauvan syntyvän tammikuun puolella. Mutta saisi hoksata tulla ulos sitten heti maanantaina eikä puolessa välissä kuuta. :ROFLMAO: Rennie toimii mulla ainakin tosi hyvin närästykseen, oon niitä aika paljon popsinut viime viikkoina kun se närästys tuntuu niin kamalalta. Mutta vertaistuelliset tsempit, samassa veneessä ollaan.

@-Amanda- mua jännittää kauheasti, millaisia uutisia yliaikakontrolli tuo tullessaan. :love:

Mä oon kotona YKSIN kun mies ja tyttö lähti uimahalliin. En osaa tehdä mitään tällä omalla ajalla. :LOL:
 
Noniin, josko nyt saisi kirjoitettua hieman synnytystarinaa...

Viime to-pe välisenä yönä nukuin aika huonosti, oli melko ikävää menkkajomotusta puoli yhdestä eteenpäin. Perjantai iltapäivällä, kun mies tuli töistä, niin sanoin, että noinkohan tulee ensiyönä lähtö, kun oli tuollainen yö.

Pe illalla klo 20.50 tuli ensimmäinen kipeähkö supistus, joita jatkuikin suht säännöllisinä tuosta eteenpäin. Otin panadolia ja yritin mennä nukkumaan, mutta ei siitä mitään tullut, kun supisteli. Nousin ylös, kävelin, torkuin nojatuolissa ja sohvalla sen minkä supistusten välissä ennätti. Kellotin supistuksia koko ajan, niitä tuli n. 7-10 minuutin välein läpi koko yön. Monta kertaa yön aikana mietin, että joko pitäis lähteä, herätänkö miehen, hälytänkö isovanhemmat vahtimaan esikoista... Klo 4 soitin synnärille mitä mieltä ovat. Sanoivat, että melko harvakseltaan vielä tulee supistuksia, koska minut lasketaan ensisynnyttäjäksi, koska esikoinen syntynyt sektiolla. Mutta koska pitkä matka, niin lähteä sitten, kun itsestä tuntuu siltä. Yön ja aamun aikana otin kaikkiaan kolme kertaa panadolia, mutta ei apua.

No päätin vielä jaksaa, samalla kaavalla meni loppuyö. Lauantai aamulla herätin miehen klo 7.30, että kyllä meidän pitää alkaa lähtemään. Sitten soitin vanhempani hakemaan esikoista. Klo 9 lähdettiin sairaalaan, matka sujui pituudesta huolimatta siedettävästi. Perillä synnytysvastaanotolla oltiin n. klo 11. Kätilö teki sisätutkimuksen ja olin vasta sormelle auki (oli tosi iso pettymys koko sen yön tuskaisen olon jälkeen), käyrillä kaikki ok. Lääkäri ultrasi ja tutki käyrän jälkeen uudestaan ja oli auki 2cm. Päättivät ottaa meidät osastolle, koska yliaikaiskontrolli/käynnistys kuitenkin parin päivän päästä tulossa. Osastolla otettiin käyrää ja supistukset jatkui koko ajan samanlaisina. Sain taas panadolia, mutta ei mitään apua. Illalla sain peräruiskeen, että suoli tyhjenisi, koska ei ollut toiminut kunnolla ja tuntui olevan tukossa. No maha tyhjeni ja myös kunnon limatulppa (paksu verensekainen) alkoi irrota tuolloin illalla ja sitä sitten riittikin. Sain yöksi kipupiikin, joka vei supistuksilta terävimmän kärjen ja jonka avulla nukuin jonkin aikaa alkuyöstä. Piikki uusittiin yöllä, mutta ei enää kunnon helpotusta tuonut. Supisteli koko yön.

Sunnuntai aamu jatkui samanlaisena. Puolilta päivin lääkäri tarkisti tilanteen ja olin 4cm auki. Jotain edistystä sentään! Sanoi, että katsotaan vielä pari tuntia ja sitten voitaisiin alkaa vauhdittaa, jos ei itsellään nopeudu. Oksitosiinintipan mainitsi, mutta sanoin, että mielellään ei sitä, koska esikoisen aikaan käytettiin ja tulin niin kipeäksi siitä. Kalvojen puhkaisu myös mainittiin. No supistukset jatkui samanlaisina. Noin klo 14.15 meidät siirrettiin synnytyssaliin, jossa tutkittiin, edelleen 4cm auki ja puhkaistiin kalvot. Supistukset vähän voimistui ja tiheni, sain kipupiikin jälleen, josta vain pieni apu.

Klo 17 jälkeen kätilö ehdotti epiduraalia tai kohdunkaulanpuudutetta (pcb). En vielä halunnut ja epiduraalia en mielellään ollenkaan. Klo 18 tultiin tekemään taas tilannekatsaus, 6cm auki ja pyysin saada sen kohdunkaulanpuudutteen. Se auttoi taivaallisesti! Ensimmäistä kertaa sitten pe illan ei tuntunut kipua vain pientä painetta alapäässä, kun supistus tuli. Sain nukuttua tuon voimalla jonkin aikaa. Tuon puudutteen vaikutus kesti reilut pari tuntia. Klo 20.15 tutkimus, 8cm auki (kaksi senttiä auki nukkuessa ilman kipua!) Sain saman puudutteen uudelleen ja auttoi edelleen ihan hyvin noin reilun tunnin. Kolmannen kerran sama puudute n.klo 22 ja oli puhe, että ponnistusvaiheeseen laitettaisiin sitten pudentaalipuudutus lisäksi. Samalla laitettiin oksitosiinitippa tukemaan supistuksia, koska ei tullut riittävän tiuhaan. Tuon viimeisen pcb:n jälkeen makoilin sängyllä kyljellään, supistukset tuntui kovana kasvavana paineena takapuolessa ja alapäässä. Tuntui, että tulee läpi. Sitten tajusin, että nyt ponnistuttaa, sain sanottua sen miehelle samalla, kun hälytin kätilön paikalle. Kätilö sanoi, että ei kyllä käyrän mukaan näytä siltä, mutta paikat oli kokonaan auki ja vauvan pää jo ihan hollilla. Kysyin sitä pudentaalia, mutta ei kuulemma voi enää laittaa. Pikkaisen meinasi iskeä kauhu, kun tajusin, että pitää mennä sen viimeisen pcb voimalla...

No ponnistusvaihe oli suht nopea vain 12 minuuttia (ja minusta helpommin siedettävä kivuiltaan, kuin supistukset) ja meidän ihana tyttö syntyi jouluaattoiltana klo 23.00. Pitkä pinnallinen repeämä tuli emättimeen, jonka seurauksena menetin n. 1000ml verta. Sen ompelussa ja vuodon tyrehdyttämisessä meni sitten melkein tunti. Tyttö sai olla rinnalla koko ajan ja häntä ihastellessa kesti tuon ompelun vaikka tuntui ihan todella epämiellyttävältä. Osastolle siirryttiin kahden jälkeen yöllä, tytöllä päässä tonttulakki. Osastolla hän sai myös joulupaketin, jossa villasukat ja tumput.

Synnytyksen aikana mulla nousi myös lämpö, jokin infektio, mutta ei tiedetty mistä johtui. Sain siihen salissa antibioottia ja panadolia suoneen. Tuon infektioriskin vuoksi vauvalle tehtiin myös infektioseurantaa kolme kertaa vuorokaudessa, mutta kaikki arvot hyvät. Oma vointi ollut myös ihan hyvä verenhukasta ja hb laskusta huolimatta. Onneksi oma hb oli niin hyvä, muutoin ois voinut käydä vähän heikomminkin. Nyt pitää syödä vain rautaa, jotta tasot lähtee nousuun. Perhehuoneessa oltiin synnytyksen jälkeen ja eilen iltapäivällä kotiuduttiin. Ihana kätilö oli synnytyksessä ja todella hyvä mieli jäi synnytyksestä kaikkinensa. :)

Vauva on aivan ihana! :love: Viimeyö meni tilatessa ruokaa, siis koko yö tissittelyä, mutta nyt heräsi juuri muutaman tunnin unilta syömään. Maitokin alkanut nyt päivällä nousta. Meillä vietetään nyt joulua. :love: Huomenna jo neuvolaan ensikäynnille!

Onnea @aprikoosinkukka ja @Vihersmoothie myös teille vauvoista ja tsemppiä alkumetreille!
Tsemppiä myös viimeisille odottajille, kohta on kaikilla nyytit kainalossa. :)

Nanna ja neiti 2,5vrk :love:
 
  • Tykkää
Reactions: Lumi87
@Nanna-87 kiitos synnytyskertomuksesta ja onnea vielä! :love: Kiva kuulla että tuo kohdunkaulanpuudute toimii. Juttelin tutun kätilön kanssa joka kehui tuota tai pudendaalipuudutetta etenkin uudelleensynnyttäjällä. Hui kun kuulostaa pitkältä ajalta 2vrk kestäneet supistukset ja kivut, mutta hyvin jaksoit ja nyt on sitten paras palkinto maailmassa. <3
 
@Lumi87 eipä sieltä mitään kovin jänniä uutisia tullut.

Eivät ala käynnistämään ennen ensi vuotta, kun vauva kumminkin voi todella hyvin ja ei omassakaan olossa varsinaisesti mitään valitettavaa ole.

Edistystä on tapahtunut, mutta todella vähän.
Joten kotona ollaan ja odotellaan, että josko synnytys käynnistyisi.

Mutta antoivat käynnistysajan ens viikon keskiviikolle.. Saas nähdä miten käy.

Beben painoarvio on nyt 3,5kg.

Neuvolassakin käyty (ihanasti tässä heti joulun jälkeen.)
Neuvolantäti toivottelikin onnea synnytykseen.

Paino alusta 10kg
Tarjonta rt
Hb 125 (vähän se on laskenut edellisestä kerrasta)
Verenpaine Ok
Muutenkin kaikki hyvin.

Neuvolassa ei oikeestaan tullut mitään muuta uutta esille kuin paino. Kovasti se kolkuttelis jo uutta kymmenystä.

Syntyis nyt vaan jo..
Ihan mun kuin miehenkin hermojen kannalta.

Mies oli hereillä jo kahta tuntia ennen kellonsa soimista, koska oli ihan varma, että vauva lähtee syntymään. Mutta niin vain hän aamulla töihin lähti.
Ja vauvakaan ei tosiaan lähtenyt syntymään.

Amanda 41+0
 
Täällä uneton valvoo. Parin kolmen tunnin välein saa herätä vessaan. Yksi vähän kipeä supistus yön saldona, muuten vinhaa liikehdintää ja sitä myötä kipuja kohdunsuulla ja uutena heijastelee alaselkään.

@-Amanda- ai sellaisia uutisia. No toisaalta uskon, että monesti spontaanisti alkanut synnytys on helpompi kuin käynnistys ja keho enemmän mukana, kun on itse prosessin käynnistänyt. Toivotaan, että synnytys käynnistyy omia aikojaan vielä seuraavan viikon sisällä. Valtavasti tsemppiä odotteluun. <3

@aprikoosinkukka ihanaa, jos pääsette tänään kotiin!

Lumi 39+4
 
@-Amanda- Harmi ettei tullut tuon konkreettisempia uutisia, mutta ensi viikkoon on enää lyhyt aika, ja ehkä synnytys käynnistyy omia aikojaan sitä ennen. Se on varmaan kropalle (ja pääkopalle) miellyttävämpi vaihtoehto kuin käynnistys.

@Lumi87 Samoissa mennään taas, tosin mä sain nukuttua yhdeksään asti :LOL: Eilen oli ohjelmassa kaksi ässää kolmesta, siivota en jaksanut. Illalla tuli sitten useamman tunnin ajan säännöllisiä, kivuttomia supistuksia. Aavistuksen napakampia kuin harjoitussupistukset, eli kohtu kovettui ja tuntui vähän painetta alaselässä, mutta eivät siitä sitten tihentyneet tai muuttuneet pahemmiksi. Unikin tuli normaalisti puoliltaöin ja miljoonaa alkuyön vessakäyntiä lukuun ottamatta nukuin ihan hyvin.

Mäkin ajattelen joka toinen hetki, että voi kun tulisi tammivauva (ja siinä tapauksessa tosiaan heti ensi viikon alkupuolella kiitos :D), ja sitten joka toinen hetki mietin että en jaksa enää hetkeäkään, saisi tulla ulos samantien.
 
Mielettömästi onnea @aprikoosinkukka @Vihersmoothie ja @Nanna-87 :love:!
Kiitos myös synnytyskertomuksista. Vaikka pitkiä prosesseja niin ihanaa että kaikki on nyt kaikilla hyvin. :) Ja ihana tuo tonttulakki päässä osastolle. Meilläkin muuten tehtiin tota infektioseurantaa kun lapsivesi oli vihreää ja vesien menosta syntymään kesti niin kauan.

Oikein harmittaa, kun en oo käynyt osallistumassa keskusteluun tässä viikkoon. Oisin kannustanut ottamaan Tensin käyttöön kivuliaisiin supistuksiin heti! :) Mulla se auttoi tosi hyvin ekan yön kotona, vasta ehkä joskus alkuillasta synnärillä se alkoi tuntua ärsyttävältä. Ei tehnyt mieli laittaa kovemmalle.

@aprikoosinkukka mä katoin tänään valokuvaa, jonka mies oli ottanut kun tuskailin supistuksia ja mietin ihan samaa. Miten mulla on voinut olla noin iso maha! Viikko sitten! :D

Tsemppiä loppumetreille ja synnytykseen @Shara , @Lumi87 ja @-Amanda- ! Ei oo Amanda sullakaan pitkä matka enää vaikka käynnistettäisiinkin - ja ehtii kyllä hyvin vielä alkaa itsestäänkin! :)

Täällä viikko on mennyt hujauksessa, toipuessa, nukkuessa, syödessä ja syöttäessä. En oo jaksanut kaivaa konetta esiin. En olisi uskonut, että näinkin nopeasti voi toipua tolpilleen parin litran verenhukasta. Vauvan syntymäpäivänä kun ei voinut käydä edes vessassa yksin. Ja saattajienkin kanssa olin pyörtyä pöntölle. Ja kun opastettiin vauvanhoitoa, keskittyminen meni siihen että pysyy ite pystyssä enkä muistanut siitä enää seuraavana päivänä mitään. Nyt kaikki alkaa jo naurattaakin. :D

Pikku herra on ylittänyt jo syntymäpainonsa komeasti 300 grammalla! Mun suurin mysteeri tällä hetkellä on, miten imetetään ilman että joka kerran jälkeen on pakko vaihtaa uusi, kuiva paita...:D

ritsalaari ja iso pieni ihminen 9 päivää
 
Onnea @aprikoosinkukka @Vihersmoothie ja @Nanna-87 :D

Ja viimeisiä joulukuun vauvoja odotellessa :)

@ritsalaari onko teillä kyllä lähtenyt vauva-arki muuten sujumaan? Mulla oli alussa maidonkerääjät ahkerassa käytössä, nyt ei enää vaikka välillä vielä heruu toinen rinta kun toisesta syöttää..

Mitenkäs muiden arki on lähtenyt sujumaan vauvojen kanssa? Meillä meni joulu hyvin, pätkä lähinnä nukkui kun oltiin kyläilemässä :love: mulla on nuo tiehyttukokset alkaneet vaivaamaan oikein kunnolla, heti kun ollaan menossa jossain, mulla on liivit päällä ja vauva nukkuu enemmän eli ei syö riittävästi niin kainalot kipeytyy.. Seuraavana päivänä nousee lämpö ja alkaa imetys sattua. Helpottaa kyllä kun imetän kainalosta ja sängyssä ylempää rintaa, mutta onhan ärsyttävä vaiva :mad:
Mutta jotain kivaakin, yritetään päästä vuodenvaihteessa asuntovaunulla samaan kansallispuistoon missä käytiin ihan loppuraskaudessa.. Manduca vain mukaan (y)
 
Kiitos synnytyskertomuksista @aprikoosinkukka ja @Nanna-87

@ritsalaari on kyllä hyvin noussut pojalla paino! (y)
Täällä paidat kaatuu myös, kotona työnnän suosiolla harson liiveihin, mutta musta paita täytyy kyllä olla muualla liikkuessa, ettei mahdolliset liivinsuojien falskaukset näy..

@Hilma85 harmi, että tukokset riesana :(
Täällä ainakin poika viihtyy hyvin manducassa oman takin sisällä :)

@-Amanda- siellä ainakin pakosti käy päivät vähiin, toivottavasti kuitenkin lähtisi pian tulemaan itsestään!

@Lumi87 ja @Shara toivottavasti pääsette sitten heti maanantaina tositoimiin :)
 
No niin, tiivistetty synnytyskertomus ja kuulumisia: aatonaattona aloin supistelujen myötä vuotamaan kirkasta verta joten mentiin päivystykseen. Sykkeet oli ok ja vuodon arveltiin tulevan kohdunsuulta kypsymisen yhteydessä mutta parin tunnin jälkee lääkäri ilmoitti että ei halua meitä laittaa kotiin joten siirryttiin synnytysaliin. Salissa puhkaistiin kalvot ja oksitosiini tipalla saatiin kunnon supparit aikaiseksi. Tähän mennessä käytössä oli Tens josta oli kyllä hyötyä kun kivut oli vielä siedettävät ja myös ilokaasu joka auttoi. Hauskaa kamaa!.

Kun kivut kävi infernaalisiksi, sain epiduraalin. Epi ei täysin vienyt kipuja pois, paineen tunne selässä ja pepussa oli hullu! Kun olin avautunut täysin, ähistelin vauvaa alas. Ponnistusvaiheessa huomattiin että vauva on stressitilassa. Paikalle kutsuttiin lääkäri ja sitten alkoi asiat mennä dramaattisemmaksi. Ilmotettiin että avustetaan imukupilla ja leikataan väliliha. Välilihaan laitettu puudutus ei ehtinyt vaikuttaa jostain syystä ja tunsin sen luomuna. Aivan kaamea kokemus. Imukupilla vauva saatiin nopsaa ulos, vauvalla oli kaikki ok paitsi meni hetki että värit ja hengitys saatiin kunnolla kulkemaan, apgareja 7. Saatiin vauva rinnalle ja oli se uskomaton hetki, aikaisin jouluaattoaamuna meidän pieni tonttu! Aika nopeasti aloin kuitenkin huomaamaan että pyörryttää, kätilöt mittasivat verenpaineeni ja kuulin arvot 50/27. Tämän jälkeen meni filmi poikki. Epparihaava vuoti yli 2 litraa ja kun virkosin, ympärillä kuhisi monta tyyppiä pistäen minuun vaikka mitä. Vauva jäi isälle ja jouduin muutamaksi tunniksi heräämöön.

Kun päästiin osastolle (onneksi perhehuoneeseen) olo oli todella hutera. Vauvan sokeriarvoissa oli häikkää joten hänelle annettiin luovutettua maitoa jo synnärissä ja koska verenhukan takia minulta ei herunu tipan tippaa, jouduttiin vauvalle syöttämään ruiskulla maitoa ensimmäiset päivät. Keho oli kuiva kun sahara. Vaikka miten lypsi tai pumppasi, sain aikaiseksi vaan pari kirkasta tippaa. Joulupäivänä sain vielä pari pussia verta koska hemppa oli vielä todella alhainen. Imetin vauvaa sairaalassaoloajan mutta koska ruokaa hän ei minusta saanut, olo oli todella turhautunut koko hommaan.

Tapanina päästiin kotia ja aloitettiin pulloralli. Viimein ke-to välisenä yönä maidot nousi ja nyt olen pystynyt imettämään niin että vauva saa maitoa, korviketta annetaan kuitenkin lisämaitona, vähitellen vähentäen nyt kun maitoa näkyy tulevan. Poika viihtyy tissillä vähän liiankin hyvin ja yöunet jäävät vähiin. Baby bluesia on ilmassa ja etenkin tämä imetysasia saa tunteet pintaan, toivon että pääsemme nyt korvikkeista eroon ja yritän olla itselle armoollinen, aikamoisen mankelin läpi sitä mentiin.

Kaikesta tästä huolimatta on tämä aika mahtavaa. Vauva on aivan ihana, niin sulonen että voisi vaan tuijotella häntä koko päivän. Muuten tyytyväinen mutta vaipanvaihtoa inhoaa ja niin varmaan naapuritkin :whistle: Univelkaa kertyy mutta kyllä tämän jaksaa :)

Tällsinen tarina mulla. Sain synnäriltä ajan jälkikeskusteluun ettei synnytyksestä jäisi suurempia traumoja.

Tässä alkaa tulla jo mökkihöperöksi, ensi viikolla lähdetään jo vaunuilemaan, kunhan ei pakkasia tule.

Vihersmoothie ja jäbä 6 vrk
 
@Vihersmoothie Kiitos kertomuksesta. Varmasti pelottava kokemus tuo suuri vuoto. Kiva kun sait keskusteluajan, niin saa käsitellä synnytystä.

Me pääsimme eilen kotiin kun tulehdusarvot olivat laskeneet vauvalla tarpeeksi alas ja antibiootin sai lopettaa. Oli kyllä todella ikävää kun vauvalle jouduttiin useaan kertaan laittaa kanyyli ensin käteen ja sitten päähän, koska se irtosi välillä. Myös verikokeita otettiin useaan kertaan päivässä ja raukka on nyt ihan rei'illä.

Imetystä opetellaan, rintakumin kanssa onnistuu. Olen kyllä yllättynyt siitä miten kipeät rinnat voi olla maidon noustua. Mies kävi hakemassa rintapumpun ja sillä saanut ihan hyvin tulemaan. Luovutettua maitoa piti kuitenkin antaa synnärillä ja vähän stressaa saako nyt tarpeeksi itseltä. Viikon päästä neuvolan kotikäynti.
 
@Shara ainoa asia mitä mä toivon on se, että synnytys käynnistyisi itse. Mä en mielellään käynnistykseen haluaisi. Toki jos muita vaihtoehtoja ei ole, niin pakkohan se on käynnistykseen mennä.

Meillä on käytetty nyt noita kolmea ässää hyväksi jo pidemmän aikaa, mutta nyt vielä enemmän.

Ja jos mä luulin, että ne muutaman viikon takaiset jokojoko kyselyt oli paljon, niin ei. Nyt niitä vasta tuleekin.
Joka päivä tulee vähintään kaks kertaa joko soittoja.

Mua supisteli tänään pidemmän aikaa, mutta yllätys-yllätys supistukset loppuivat kuin seinään ja nyt taas mennään ilman supistuksia..

Mutta ei, vieläkään ei lähtöä tullut.
Mutta antoi ainakin osviittaa siihen, että jotain tapahtuu.

@Vihersmoothie siellä on ollut kyllä dramaattinen synnytys.
Onneksi nyt kuitenkin kaikki hyvin. Ja onneksi sait keskusteluajan, on se varmaan ihan hyvä purkaa/käsitellä synnytystä.

@mimmi92 Joo, päivät käy vähiin pikku hiljaa. Ja kävi miten kävi niin alle viikon sisällä meillä pitäis vauva olla sylissä.

@ritsalaari Ehtii hyvin joo, ja sitä itsestään alkamista täällä molemmat kyllä toivotaan. Mutta eipä sille mitään voi sitten, jos(/mahdollisesti kun) käynnistykseen joutuu.

@Lumi87 & @Shara mites teillä menee?

Mun on pakko sanoa, että kroppa on kyllä fiksu. Tai sitten johtuu vaan itsestä, mutta oon nyt muutamana yönä saanut (jos vessa käyntejä ei lasketa) nukuttua paremmin kuin aiemmin raskausaikana.
Liekö kroppa valmistelee itseään vai mitä mutta tyytyväinen olen.

Amanda (edelleen yhtenä kappaleena) 41+2
 
@Vihersmoothie hui, onpa ollut rajunkuuloinen synnytys kaikkinensa. :unsure: Hyvä jos oma vointi alkaa helpottaa ja maitokin nousta, ja pääasia tietysti, että vauvalla on asiat hyvin! Ja varmasti hyvä keskustella synnytys vielä jonkun kanssa läpi niin ei jää vaivaamaan.

@aprikoosinkukka ihania ensimmäisiä kotipäiviä! :love: Toivottavasti maitoa tulee riittävästi, koita olla stressaamatta. Jos vauva vaikuttaa tyytyväiseltä, varmasti maito riittää.

@Hilma85 harmi, että tiehyttukokset sielä riesana. Kivalta kuulostaa toi asuntoauto retki! :)

@-Amanda- kiva että siellä ollut kuitenkin uudenlaisia tuntemuksia ja supisteluja! Varmasti keho valmistautuu jo hyvää vauhtia synnytykseen. Toivotaan että sinulla lähtö seuraavana ja mahdollisimman pian. :love:

Tänne ei uutta. Maha on kyllä tosi alhaalla ja sen huomaa kun alaselkää alkanut särkeä kävellessä. Oli taas levoton yö useammalla vessareissulla eikä aamuyöstä meinannut uni taas uudelleen tulla. Päivä kerrallaan...

Ja alkaa synnytys kyllä vähän pelottaa näitä teidänkin tarinoita lukiessa. :unsure: Mutta koitan pysyä rauhallisena, kun kukaan ei tiedä, mitä eteen tulee omalla kohdalla.

Lumi 39+5
 
Tännekään ei mitään uutta. Joka aamu herään vähän pettyneenä siitä ettei tullut lähtöä, kun oon varma että synnytys käynnistyy yöllä (jos on käynnistyäkseen). Aamulla kyllä heräsin kovaan alavatsa- ja alaselkäkipuun, tuntui samaan aikaan siltä että on pakko päästä vessaan ja että menkat alkaa ihan just. Se sitten ohittui aika nopsaan eikä ole palannut, eli oli varmaan vaan jokin nukkuma-asennon aiheuttama kramppi. Muuten nukuin kyllä ihan hyvin, heräsin vaan pari kertaa vessaan ja siihen kun naapurissa riideltiin joskus keskellä yötä :mad:
 
@Lumi87 Ymmärrän, että synnytys alkaa jännittää. Mutta ainakin omalla kohdallani kivunlievitys auttoi todella hyvin ja synnytyskokemus oli vähemmän kivulias ja helpompi kuin osasin odottaa. Totta kai teki kipeää, mutta odotin koko ajan pahempaa ja sitä tunnetta, ettei kipua yksinkertaisesti kestä. Sitä vaihetta ei kuitenkaan koskaan tullut, koska lääkitys osui kohdalleen. On tietysti jokaisen oma asia haluaako kivunlievitystä ja minkälaista.

Samoin @-Amanda- käynnistyksen suhteen toivoin kovasti ettei siihen joutuisi. Mutta käynnistys olikin itsellä tosi positiivinen kokemus, koska synnytys lähti vain pienellä avustuksella etenemään. Toivotaan silti ettet joudu käynnistykseen. Mutta jos niin käy, asiat voi sujua tosi hyvinkin. Lupaavalta kyllä kuulostaa sun olot luonnollista käynnistymistä ajatellen :)

Täällä ollaan tänään viikon ikäisiä :barefoot:
 
@Shara tuo joka aamuinen turhautuminen on tuttua mut muista et millon tahansa päivästä voi alkaa tapahtumaan, tuo sun vatsaoire kuulosti kyllä lupaavalta. Kun mulla alko supistelemaan kotona, juoksin aina heti vessaan kun tuntu et tulee housuun. Ja synnytyksessä oli sama fiilis.

@Lumi87 vaikka mun tarina on ehkä vähän pelottava, mulla ei ollut pelokas olo synnytyksen aikana. Musta pidettiin todella hyvää huolta, kivut oli kovat mutta ei ylitsepääsemättömät. Anna vaan supistusten viedä äläkä pane vastaan, huuda niin kovaa kun haluat jos huudatuttaa, koko kokemus on aika alkukantainen :) Ja onhan se aika siisti fiilis kun synnytys on ohi, ei vain sen takia et saa vauvan syliin vaan se et pääsee siihen synnyttäjien klubiin ja aikamoiset respektit mieheltä :sneaky: Mulla oli kolme neljästä mua hoitaneesta kätilöstä aivan mahtavia, etenkin mun synnytyksen hoitanut kätilö.

@-Amanda- mulla käynnistettiin vaikkakin paikat oli jo kypsyneet, oksitosiinitippa oli mulla ainakin ihan lempee käynnistäjä, supparit alkoi hyvin mutta ei liian rajuina ja avasivat paikat nopeaan. Eli vaikka joutuisit käynnistyseen, ei se välttämättä tarkoita ”huonompaa” synnytystä kun luonnollisesti käynnistynyttä.

Vihersmoothie ja joulujäbä kohta 7 vrk :love:
 
@Vihersmoothie en mä toki sitä tarkoitakaan, että käynnistys jotenkin huonompi vaihtoehto olisi. Mielelläni käynnistykseen menen, jos siihen "joudutaan", kunhan nyt jollain tavalla tää bebe saadaan pois masusta, lähtihän sitten itsekseen tulemaan tai käynnistyksellä.

@aprikoosinkukka tosta mä oon lukenutkin ja kuullutkin, että joillekin se käynnistys on positiivinen kokemus ja joillekin negatiivinen. Sitä kun ei harmi vaan voi tietää ennen itse tapahtumaa, että kuten menee.
Mutta siis kyllä mulle tosiaan käynnistys käy, kunhan saadaan vauva ulos masusta joskus.
Tietyllä tavalla mä toivoin/toivon, että tää ensimmäinen lapsi syntyis ilman käynnistystä, mutta kunhan syntyy (käynnistyksellä tai ilman.)

Edelleen yhdessä koossa ja olo on hyvä.
Muutamia supistuksia tulee silloin tällöin, mutta ei ne vielä ole hurjan kivuliaita saati sellasia, että niiden takia kannattais lähteä synnärille. Ja ne myös loppuu aika nopeesti. Eli niitä tulee muutamia ja sitten ne loppuu, mutta tuntemukseltaan on eroja (paljon) harjoitussupistuksiin.
Mutta oikeesti ihaninta on tietää se, että edes jotain tapahtuu.

@Shara täälläkin tuo aamuinen turhautuminen on tuttua.. Jotenkin sitä odottaa, että se lähtö tulee yöllä mutta sitten aamulla onkin tietyllä tavalla "pettynyt" kun ei vielä lähtö tullutkaan.

Toivottelen nyt jo Ihanaa ja rauhallista uutta vuotta kaikille! ☺
Me aiotaan nauttia huomenna hyvää ruokaa ja toistemme hyvästä seurasta, katsellen kun muut ampuu raketteja (kun ne vielä ampuis huomenna, eikä tänään.)

Amanda 41+3
 
@Vihersmoothie ihanaa kuulla, ettei sulle jäänyt mitään traumoja ja olo oli turvallinen synnytyksen ajan! Monesti asiat kuulostaa dramaattisemmilta kuin ne itse asiassa on olleet. Mä luin just läpi synnytyskertomukseni vajaan 8 vuoden takaa, oli siihenkin liittynyt draamaa sydänäänten laskusta ja väliliha jouduttiin leikata että vauva saatiin nopeammin ulos, vauva oli hengittänyt vihreää lapsivettä ym. mitä en edes enää muistanut. Että aika myös kultaa onneksi muistoja ja toisaalta oli lohdullista lukea, että päivä synnytyksen jälkeen pidin sitä positiivisena kokemuksena. Onhan se tosiaan alkukantaista hommaa ja toisaalta olen kyllä tosi onnellinen, että naisena saan kokea raskauden ja synnytyksen omassa kehossani.

@aprikoosinkukka se on kyllä hyvä, että kivunlievitystä on montaa lajia tarjolla. Katsoo sitten tilanteen mukaan missä vaiheessa olo on kestämätön ja haluaa apuja. En pidä minkäänlaisena päämääränä pärjätä mahdollisimman luomuna, tai se ei mielestäni tee synnytyksestä yhtään vähemmän synnytystä jos ottaa kivunlievitystä. Esikoisesta ajattelin, että epiduraalia en ota, mutta niin vaan nopea ja siltä osin rajukin synnytys sai mielen muuttumaan ja epiduraali oli taivaallinen helpotus.

@Shara lupaavankuuloisia oireita! :) ja tosiaan lähtö voi tulla koska vaan, vaikka turhauttavalta tuntuisikin. Mutta huomennahan se on meidän laskettuaika. <3

@-Amanda- lupaavaa kuitenkin, että supistelee. Tosi jännä vuodenvaihde sielläkin tiedossa. <3

Käynnistyksestä kiva lukea kokemuksia ja pitäisi tosiaan muistaa, että se voi olla hyväkin kokemus!

Täällä vointi hyvä. Pari vähän kipeetä supparia tullut tänään ja jotenkin levoton olo. Mulla synnytys käynnistyi iltapäivällä niin en sinänsä mitään tiettyä aikaa vuorokaudesta odota, päivällä olisi mukava lähteä sairaalaan. :) mennään huomenna isovanhemmille pariksi päiväksi, on tytölle hoitaja jos sieltä tulee lähtö. Mieluummin kyllä kuulostelisin oloa ja supistuksia kotona kuin muiden nurkissa, ja sairaalakin vaihtuu lennosta jos tuolta lähdetään.

Lumi 39+6 (huomenna vihdoin la :love:)
 
@Lumi87 Laskettu aika, jee! Mulla on tänään aika zen olo synnytyksen suhteen, nyt kun tähän asti on päästy, niin oon tosi tyytyväinen että hyvin todennäköisesti tulee alkuvuoden lapsi. Toki vauva ehtii vielä tämänkin vuorokauden puolella syntymään, mutta todennäköisyydet taitaa nyt jo olla näin ensisynnyttäjällä sitä vastaan :LOL:

Eilen tuli käveltyä joku reilu 4 km, kun kissa aiheutti taas stressiä ja huolta ja vaati eläinlääkärikeikan. Se on kyllä sitten tuntunut kropassa eilen illalla ja tänään, lantio ja alaselkä ihan jumissa ja yöllä kääntyminen oli tuskaista. Mitään muita oireita ei kyllä nyt ole ollut, ei supisteluja tai oikeanlaisia jomotuksia. Mäkin kyllä toivoisin että synnytys käynnistyisi aamulla tai päivällä, ahdistaisi valvoa yö kivuissa odottaen, pahimmillaan niin että on ehtinyt nukkumaan tunnin tai kaksi ja on sellaisessa unikoomassa.

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille!
 
Täällä eletään vauvakuplassa. :love: Tyttö on ihan hyvä nukkumaan, pari ensimmäistä yötä kotona oli vähän hulinointia, mutta viimeyönä nukuttiinkin tosi hyvin. :) Nyt on maito noussut ja ainakin toivon, että imetys on lähtenyt nyt nostamaan painoa. Ainakin viihtyy rinnalla välillä pitkiäkin aikoja ja maitoa tuntuu kyllä tulevan. :LOL: Viime to ekalla neuvolakäynnillä ei ollut vielä lähtenyt pienen paino nousuun, mutta maito olikin silloin vasta alkanut nousta. Tiistaina käydään punnituksella toivottavasti paino silloin jo nousussa, niin ei tarvis huolehtia.

Hiema poden huonoa omaatuntoa, että ei riitä niin paljon aikaa esikoiselle, vaikka yritänkin hänen kanssaan touhuta aina kun vauva nukkuu. Täällä mies on onneksi nyt pari viikkoa isyyslomalla, niin on apuna mulla kotona. Hieman pelottaa, että miten pärjään sitten näiden kanssa, kun mies palaa töihin...(n)

Ristiäisiä ja nimeä yritetään suunnitella. Pitää ensiviikolla varata päivä ja pappi. Nimistä mulla on selkeä suosikki, mutta ei oo vielä lyöty mitään lukkoon. Kummitkin vielä ihan hukassa.

Jänskättää, että kuka lopuista synnyttää seuraavana. Vieläkö joku ehättää tän vuoden puolella? :D

Nanna ja neiti, tänään 7vrk
 
Hyvää uuttavuotta! :)

Täällä vuosi vaihtui vauva mahassa. Eilen illalla tuli monta tuntia harjoitussuppareita ihan vaan istuessa ja muutama vähän kipeämpikin. Harvakseltaan kylläkin, mutta ehkä täälläkin jotain alkaa tapahtua. Vähän olin nukkumaan mennessä ja aamulla herätessä pettynyt, ettei lähtöä tullut.

Esikoisella jatkuu huomenna koulu ja arki alkaa, tietää vähän enemmän järjestelyä hoitokuviot kun tyttöä ei voi nakata mummolaan.

@-Amanda- ehtikö sinne vielä joulukuinen vai tuliko/odotellaanko tammikuista? <3

@Shara mitenkäs siellä, helpottiko kivut ja onko ollut merkkejä?

@Nanna-87 ihanalta vauvakupla kuulostaa, sitä odotellessa. :love: Ja ymmärrän nuo riittämättömyyden tunteet esikoisen suhteen. Mun tyttö kysyi eilen, onko hän enää yhtään rakas kun vauva syntyy. :cry: Tuntui kauhealta. Tähän asti hän on innolla odottanut mukana, mutta ehkä nyt kaikki hössöttää ympärillä vauvan syntymää kun laskettuaika meni... ja toivottavasti paino lähtee siellä nousemaan!

Lumi 40+1
 
Viimeksi muokattu:
Hyvää uutta vuotta myös meiltä! Nyt sitten odotellaan vielä ihan alkuvuoden vauvoja :)

@Lumi87 Voih mikä kysymys tytöllä. Onhan se hänelle iso muutos kun sisarus tulee.
Kuulostaa supistusten perusteella siltä, että pian pääset synnyttämään.

@Nanna-87 Täälläkin nimiäiset suunnitteilla ja päivä tiedossa. Pidetään vähän alle kolmen viikon päästä. Nimi, joka raskausaikana valittiin tuntuu oikealta ja synnärillä käytiin keskustelu, että kyllä se nyt sitten annetaan. Eli aika helposti hoitui meillä. Hyvähän sitä on silti hetki pohdiskella, vaikka sinulta suosikki löytyy jo. Mitä mieltä mies on tuosta suosikista?

aprikoosinkukka & tyttö 9 päivää
 

Yhteistyössä