JOULUKUU 2006

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Uusi ketju
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Terveisiä täältä taas lumettomasta Tukholmasta

Nennalla jännät ajat...lähtö synnärille lähenee...

Me täällä tosiaan Hansun kanssa ollaan tavattukin ja soiteltu, mutta nyt raukka niin flunssan kourissa ettei mihinkään pääse. Nyt täytyy koputtaa puuta kun ite olen taudilta vielä säästynyt.

Annoin tulevalle isukille aamulla isyyspakkauksen ja olihan se mielissään. Mulla pääsi viime viikon aikana vähän paketin sisältö rönsyilemään, mutta sitten ajattelin että kerrankos tuo kirpaisee. Toivottavasti minuakin sitten äitien päivänä ihanasti muistetaan. Mulla on vaan niin ärsyttävästi että äitienpäivä ja syntymäpäivä ovat aina melkein peräkkäisinä päivinä, no tottapa muistetaan sitten oikein kunnolla...Enpä ole muuten tuota asiaa tullut koskaan aiemmin miettineeksikään eli taitaa jäädä meikäläisen synttärit tästä edespäin juhlimatta kun tuo äitienpäivä on mielestäni tärkeämpi juhlan aihe.

Hyvä oli tuo Hannan puskutraktori vertaus...itellä ihan sama olo. Sohvan nurkasta ja sängystä ylös vääntyminen alkaa kohta tarvita jotain apuvälineitä jos ei mies ole selästä työntämässä. Mullakin kiloja tullut vain 10, luulin paisuvani paljon enemmän. Melkein kaikki kilot ovat tulleet tuohon vatsanseudulle ja se maha on muuten iso ! No ehkä kun tarkemmin peilistä katsoo niin on tuonne joku toinenkin leuka ilmestynyt oman alle...

Onko kellään kokemusta sellaisista tärisevistä/heiluvista babysittereistä ? Mulla ihan hirveästi pelottaa jos tulee koliikkivauva ja jostain olen lukenut että auton tärinässä vauva ei enää itke niin paljoa eli olisiko tollaisella tärisevällä sitterillä sama teho vai ovatko ihan huuhaata ? Meinasin aloittaa maitohappobakteerikuurinkin koliikin ennalta ehkäisemiseksi ja ruveta jo nyt kattomaan mitä suuhuni pistän. Maitohappobakteerit kuulema ainakin auttavat ettei tule niin helposti eri allergioita. Sanoivat myös apteekissa että kun ne rauhoittavat äidin suolistokaasujen muodostumista niin varmasti on apua vauvallekin.

Olettekos sellaista kuulleet ettei loppuaikoina kannattaisi paljoa kalsium pitoisia tuotteita käyttää. Joku mulle sanoi että silloin lapsen päänluut kovettuvat ja on vaikeampi saada vauveli ulos. Totta vai tarua ? Kaikenlaisia juttuja kuulee...tämä juttu tuli Eestistä. Entä voiko appelsiinimehua juoda liikaa ?

No hyviä isäinpäivän jatkoja täältä kaikille palleroille

Mariia 33+6
 
Mun esikko oli koliikki vauva.Itkua piisasi kolme kokonaista kuukautta yötä päivää.Oli oikein paha koliikki toisella.
Mä en itse henk koht uskotuohon tärinän apuun.
Me yritettiin ajella autolla mettäteitä (juuri tärinän haussa) ja tasasella,mentiin rattailla ja viuhdottiin kunnolla mutta mitään apuja ei näistä edellä mainituista ollut.
Cuplatonia myös tarjottiin mutta ihan yhtä tyhjän kanssa.
Oon sitä mieltä että jos koliikki tulee pahana niinkuin meille tuli,ei se lopu muuta kuin "määräajan" umpeuduttua...

Mites muuten muilla,"täriseekö" vauva masussa?
Sellasta hienoo vapinaa on ollut nyt muutamien päivien aikana...
Niinkuin olisi kova kylmä ja siitä kehkeytyy se vapina...Osaankohan taas selitää ollenkaan....

Pitää mennä taas...
Palaillaan!!!

Nenna ja pirpana 37+2
 
heippa!

Sohvi: Mun mielestä hiivaan saa syödä tässä vaiheessa jo ihan noita apteekin perushiivalääkkeitä siis Gynodaktarinia ja muita. RV 16 saakka meidän neuvolassa suositeltiin ainoastaan StaroGyn-merkkistä lääkettä, mutta siitä eteenpäin vapaammin. Täälä oli mun mielestä joku ketju just aiheesta... Jos taipumusta hiivaan niin kannattaa välttää sokeria ja vaaleeta leipää ja suosia kaikkea hapanta, varaa esim. kotiin karpalomehua ja litki sitä pitkin päivää.

Mariia:
En oo kyllä kuullu tosta kalsium-jutusta mitään. Kuulostais kyllä vähän ihmeelliselle... Koliikki mietityttää tääläkin, mutta itse olen ajatellut kiikuttaa käärön vyöhyketerapiaan jos tuntuu, että koliikki iskee.

Taina

Mitenkäs joulumammoilla isänpäivä sujui? Mariian mies oli tykännyt isyyspakkauksesta, mitenkäs punatulkun mies? Mitenkäs muut muistitte isiä / tulevia isiä? Meillä iskä taisi tykätä eniten pojan taiteellisista luomuksista, joita olin kehystänyt sekä itsetehdystä kortista. Tai siis tykkäsihän se tietysti varsinaisesta lahjastaankin.
 
Heihei!

Hyvin sujui isänpäivä, ei tosin mitään ihmeempiä juhlittu, kuin että annoin sen pakkauksen aamulla. Kovasti tykkäsi mies, eikä ollut yhtään osannut ajatella, että sais mitään..

Mulla on ollut tänään sellasia ihme kipuja mahassa ja selässä. Mulla on ollut niitä muutamaan otteeseen raskauden aikana, mutta en oo saanut selvää että olisko ne supistuksia vai vaan jotain tavallisia mahanvääntöjä. Tänään oli kyllä kipeempiä kun ennemmin.. Ne tulee sillä tavalla "aalloittain", välillä ei yhtään ja sit välillä kovempia, välillä vähemmän kovia. Mutta ihan siis tosi kipeitä välillä tänään, niin että ihan on kyyneleet tullut silmiin. Mulla on tänään vielä neuvola tossa synnytysvalmennuksen yhteydessä niin katotaan jos siellä selvenis jotain. Soitin jo sinne aiemmin ja olisin päässyt lääkärillekin heti, mutta en jaksanut lähteä käymään siellä kun olin niin kipeä. Lepäsin, ja se autto ainakin vähän.. Niin, kaikkihan sanoo, että kyllä ne supistukset sit tunnistaa.. Mutta en minä sitten tiedä.. :I

punatulkku 36+3
 
Tosta koliikista:Esikoisella oli kolmen kuukauden koliikki,se itki n.3-4h joka ilta,melko täsmälleen klo 17-21 tai 18-21. Sitä piti kannella koko tuo aika..ja yksin olin,kun meillä sattui olemaan rakennusaika ja mies tietty raksalla töitten jälkeen.Kaikkea kokeilin,esim. vyöhyketerapiaa 8 kertaa-ei auttanut, cuplaton-heitin sillä lopulta vesilintua jne. Vain aika auttoi,eli 3kk piti kärsiä.Autoon kyllä nukahti heti,mutta anteeksi vain,lähinnä naurattaa joku tärinäsitteri,hih. Onhan niitä kaikenmaailman koliikkituttipulloja ja koliikkikiikkujakin olemassa. Tiedä sitten onko apua.Vaan tuskissaanhan sitä kaikkea tietenkin kokeilee.

Nenna taitaa "poksahtaa" ensimmäisenä:)) Voi kun itsekin pian,huokaus.Olo on raskas.

Perjantaina olis viimenen ultra,kaikkiaan neljä. Täälläpäin on yleensä kolme,mutta laittovat yhen ylimääräisen kerran,kun lääkäri epäili paikkojen pehmenneen jo 27 vkolla.

Hyvää yötä,nyt meen nukkuun!
 
Nostelen ihan muutamalla sanalla, meinaa tipahtaa toiselle sivulle...

Onko muita lisäkseni, kenellä vauva on vielä ihan "varmistetusti" perätilassa? Tytöntyllerö ei ole toistaiseksi ymmärtänyt kääntyä, ja olenkin menossa viikon kuluttua synnytystapa-arvioon... Pelottaa hieman, jos tulee leikkauspäätös, haluaisin kuitenkin luonnollisen synnytyksen. Onko jollain tietoa asiasta, yritetäänkö nykyäänkin vauvaa kääntää jokatapauksessa, vai yritetäänkö kääntämistä vain jossain tietyissä tapauksissa/missä tapauksissa päätetään leikata ja missä tapauksissa yritetään perätilasta huolimatta alatiesynnytystä? Kysyinpä selkeästi, toivottavasti ymmärsitte kuitenkin =)

Mitä olette mieltä, jatketaanko juttua tuolla Vauvan hoito -sivustolla jahka olemme "poksahdelleet"? Vertaistuki on enemmän kuin tärkeätä sen pienen nyytin kanssa, totesin esikoisen kohdalla. Se, joka saa ensimmäisenä kunnian synnyttää, voisi käydä perustamassa meille oman ketjun, ja liitytään sitten sinne kukin ajallaan. Vaikka näin etukäteen ajateltuna viimeiset viikot tuntuvat piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkiltä, menevät ne kuitenkin sitten todella äkkiä. Kääk, kohta se aika koittaa, ei sitä todellakaan meinaa ymmärtää... =)

Näin "muutamalla" sanalla hyvää alkanutta viikkoa toivottelee

Orvokki 34+5
 
Huomenta!
Joo,heräsin puoli 3 yöllä,mutta luulenpa että minä en enää tänä yönä nuku.
Heräsin meinaan hetki sitten johonkin niin sairaan hirveen,kamalaan ja shookeraavaan tyyliin ettei ole toinen tosikaan.
Vieläkin rapsutan itteeni ja tuntuu et joku kipittää joka puolella.

Vanhan talon kirous tuli taas mua herättään.
Nukuin vihdoinkin hyvin,nukahdinkin suht nopeesti.
Näin unta että asuttiin sellasella pieni muotosella laivalla,ja olin juuri saanut pienet kaksoset.(mies heti kysyi etten olisi unta nähnyt ja sanoin että näin unta ihan toisista asioista.) Siinä unessa lapset leikkivät laivan kannella ja oli talvi,joten kun tulivat sisälle niin siivosin lumisotkuja imetysten välissä.Ja serkkuni (mies) kaverit tulivat ykskaks sisälle,lauma humalaisia naisia ja raivosin niille että saavat mennä samalla oven avauksella ulos että oon juuri tullut poikien kanssa (kaksoset olivat poikia!) sairaalasta kotio.
Sitten,myös siinä unessa alkoi kasvojani kutittaa,ja raaputin niitä,kunnes heräsin ja kasvojani kutittikin oikeesti ja pyyhkäisin herätessäni muka hiuksia kasvoilta niin ....
Pyyhkäisin kasvoilta OIKEASTI HIIREN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Se siis ihan totta käveli mun naamalla!

Siis luoja mä pelästyin!
Pökin miehen hereille ja huusin että sängyssä on hiiri,sängyssä on hiiri ja se oli ihan unenpöpperös eikä meinannu tajuta... (Ihme kun ei muksut heränny...)
Kissat nauku oven takana (makuuhuone niiltä kielletty alue) että kyllä nekin sen haisto...
Nyt kyl päästin vanhan kollin huoneeseen...
Mutta mitä jos se hiiri kiipeää joskus pinnasänkyyn?

Huomenna kyllä tilkitten joka ikisen pikku reijänkin makkareista,mutta en vaan tiä mistä alottaa koska makkarissa ei pitäis olla mitään reikiä missään....

Siis sanon vaan että hyi H******ti!!!!!
En siis nuku enää tänä yönä,taidan keittää kahvia.
Toivottavasti se penteleen hiiri ei mee hyppiin lasten naamalle,kun ne nukkuu nyt tuos vierashuoneessa.....

Alkoi mahaakin särkemään...
Hiirikö mun synnytyksen käynnistää??
Nyt kyllä on sellasta lievää kipuilua jo,niin kuin liki tunnottomat supparit..Tosi mielenkiintosta...iiik!!
Nyt kello repii jo 4 aamulla ja mä oon edelleen sitä mieltä etten tohi mennä nukkuun..
Aamulla olis neuvola tuos puolen päivän maissa,kuinkahan naatti olen silloin jo...

Nenna ja pirpana 37+4
 
Nostetaanpas taas kun alkaa tippua...Mielenkiintoinen yö sulla Nenna =) Itse olisin saanut suuremman slaakin jos se olis ollu vaikka hämähäkki, ne on mun mielestä paljo inhottavampia ku hiiret mutta en kyllä hiirulaistakaan haluaisi naamalleni ;-) Nyt kissat töihin!!Ja loukkuja sopiviin paikkoihin.

Täälä kaikki kunnossa, sokeriarvojen mittailu sormenpäästä alkaa tosissaan nyppiä mutta muuten elämä on mallillaan. Tänään on tutustuminen synnytyssairaalaan alkuillasta, pääsee katsomaan salia ja muita paikkoja etukäteen. Toivottavasti ei tule traumoja... ;-)

Supistuksia ei ole edelleenkään ja saan touhuilla kaikenlaista melko rauhassa. Kävely koirien kanssa onnistuu ja kotityöt yms, tietysti mukautetulla tahdilla puuskuttaen ja vatsaa väistellen mutta silti. Taidan olla onnekas kun lukee muiden kertomuksia kipeistä supistuksista ja vuodelevosta..Toisaalta minä hoksaan sitten vasta laitoksella minkälaisia ne supistukset on eikä ne enää ole harjoitusta siinä vaiheessa, iik!

ORVOKKI: Minä kysyin asiaa neuvolassa kun alkoi huolettaa tuo perätila asia vaikka vauva on ollut jo kymmenisen viikkoa "oikeinpäin". Kysyin käännetäänkö aina tai siis yritetäänkö kääntää jne. Vastaus oli ettei mielellään käännetä, että pitää ainakin tarkasti näkyä napanuora, olla lapsivettä tarpeeksi yms. Ja useinhan vauva ei pysy pää alaspäin vaikka se saataiskin käännettyä. Itse ainakin ajattelin että kai sitä sektioon menisi jos vauva olis väärinpäin, käännöksessä mulla ainakin pelottais se että napanuora jää kaulanympärille tai liian tiukalle muuten tms. Ei ole tarkoitus pelotella ja itselläni ei tosiaan ole mitään käytännön kokemusta asiaan mutta tällaisen vastauksen sain neuvolasta tääläpäin. Varmaanhan asiat varmistetaan ja valmistellaan hyvin jos kääntämiseen mennään, tuskin lääkärit ottavat mitään riskejä asian suhteen joten heihin on luotettava vaikka se vaikeaa taitaa ollakin välillä.

Joulua olen valmistellut pikkuhiljaa pienillä jutuilla, eilen hain joulukortit ja merkit jotta saan kirjoittaa ne rauhassa etukäteen enkä viimeisenä mahdollisena päivänä kuten yleensä. Torttuaihioita hain laatikollisen, ne sai laittaa suoraan pakkaseen ja niitä voi sieltä paistaa helposti kun lisää vaan hillon ennen uuniin laittamista. Joululahjoista sitten muodostuukin ongelma ja ne pitäis vielä olla suurimmaksi osaksi sellaista jotka voi postittaa eli aikas pientä ja melko kevyttäkin. Ideoita?

Kuinkas muiden joulusuunnitelmat sukulaisten vierailujen osalta ja muutenkin sujuu?
ups, kahvi jäi keittimeen...täytyy pelastaa se pulloon ennenkö se palaa lopunkin pohjaan. Kuulumisiin!!

-Hannele rv36+6-
 
Mullakin on pikkuhiljaa alkaneet jouluasiat pyörimään mielessä ja haluttaisi jo niin laittaa kuusi ja jouluvalot ja kaikki tilpehöörit esille. Tämä on mulle ensimmäinen joulu etten ole äidin ruokapatojen ääressä ja ihan uppo outoa. Suurimmaksi osaksi olen kyllä aiemmin laittanut itse siellä äidin luona kaikki laatikot ja sillit, leiponut karjalanpiirakat ja muita leipomuksia, mutta en taida nyt viitsiä niin paljoa laittaa kun meitä on vaan kaksi syömässä. Ehkä jonkun kinkkurullan ostan ja valmiit laatikot. Piparitkin ostan valmiina ja varmaan tortutkin. Ehkä noita karjalanpiirakoita voisi pyöräyttää. Meillä kanssa lahjat pitäisi lähettää täältä Tukholmasta Rovaniemelle, joten miettimistä on...

Hui, miten inhottavaa tuo Nennan hiiri juttu. Joo kissat vaan vapaaksi niin eiköhän hiiret kaikkoa. Mulla ei ole vielä minkäänlaisia supistuksia ollut, välillä vähän alavatsaa juilii mutta ne ei kait mitään supistuksia ole. Näkeeköhän sen kohdun supistumisen päälle päin kun on istukka edessä ? Viime yönä minä heräsin siihen että tuntui kuin sähköisku olisi käynyt läpi vartalon, emättimestä ylös kurkkuun päin, ei kyllä sattunut yhtään. Oon kerran saanut sähkökiskoista sähköiskun ja tuntui ihan samalta ja mielestäni kuului sellainen samanlainen sähköinen äänikin. Kun heräsin sitten kunnolla niin vauvelikin oli mahassa hirveessä liikkeessä, joten jotakin tapahtui. Mikähän se oli ? Osaisiko joku kuvailla maallikkokielellä miltä supistus tuntuu.

Mulla huolestuttaa kun paino ei ole noussut kohta kuukauteen mihinkään. Sehän lähti laskemaan tuossa joku aika sitten ja vieläkin on alle sen mitä oli n. kuukausi sitten. Pitäisikö painon kokoajan nousta ? Onneksi neuvola torstaina. Tuntuu vaan että minun neuvolatäti ei tiedä mistään mitään tai sitten en osaa kysyä. Mulla oli verikokeissa albumiini koholla, tietääkö kukaan onko saman kuin valkuainen vai mitä se on. Samoiten oli leukosyytit ja trombosyytit. Onko jollain ollut vastaavaa ? Lääkärin mielestä ei kumminkaan niin hälyyttävästi että olisi pitänyt tehdä jatkotutkimuksia.

Mulla taitaa mennä tämä loppuaika nukkumiseksi. Mitään ei jaksa tehdä, nukuttaa vaan kokoajan. No pitää nyt levätä varastoon...Huvitta katsoa tätä mahaa sivukuvasta, nyt on ihankuin olisi jonkun rantapallon nielaissut, niin tai tietystikin jättisuuran joulupallon. Jotenkin kumminkin toivoisin että menisi viikolla yli tämä laskettuaika niin saisin synnyttää ensi vuoden puolella tai sitten saisi syntyä jo heti kohta. Säälittää pikkuinen jos aina joulut ja synttärit juhlitaan samaan aikaan. Vaikka samahan tuo, ärstyttää kun kaikki kommentoi että voi, voi lapsi raukkaa...olisi pitänyt vähän miettiä milloin pistitte sen alulle...argh ! Toivoisin vaan niin paljon että tulisi pikkuinen maailmaan suht terveenä...

Tiistain jatkoja

Mariia 34+1
 
Heippa Joulupallot!

Ketäs kyseli siitä mahan täristämisestä? Täälä ainakin ilmottautuu yksi jonka mahassa vauva tärisee, aivan kun menisi vilun väreitä. meillä esikoinen teki aivan samaa ja tämä jatkui siis syntymän jälkeenkin. Muistaakseni sitä joskus verikokeella tutkittiinkin (mitattiin kalium-arvot), mutta tämä meni sitten itsekseen ohi, ei ollut mitään vaarallista eikä syy täristyksiin koskaan selvinnyt. Eli ei mitään hätää! Taitaa muutenkin olla aika yleistä kun ainakin tuolla vauvanhoito puolella on ollut ketjuja aiheesta ja monella muulla ollut sama "ongelma".

Viimeksi jäi vähän juttu tuosta koliikista kesken eli meillä myös esikoisella oli koliikki, eikä silloin tuota vyöhyketerapiaa tullut testattua, kuunneltiin vaan itkua ensimmäiset 3kk joka ilta noin 19-23... Muu ei auttanut kun kantaminen, yritettiin tietysti nämä perinteiset Cuplatonit ja Disflatylit, hieromiset ja koliikki tuttipullot, mutta silloin en tietnnyt että monet ovat saaneet avun vyöhyketerapiasta. Nyt siis aion ainakin yrittää jos siitä olisi jotain apua, jos siis pahoja mahavaivoja ilmaantuu. Ja kummasti sitä jostain löytyy voimia sitä itkua kuunnella ja kantaa vauvaa jos on pakko.

Torstaina olisi viimenen lääkärineuvola! Jaiks! ei sitä meinaa vieläkään käsittää että se synnytys on niin lähellä! Mulla viime yönä taas jomotti vatsaa ja selkää ja tunsin että kohdunkaulalla jotain tapahtuu. Kun kävin yöllä vessassa niin tuli vähän veristä limaa, jonka oletan olevan osa limatulppaa... Saa nähdä pääseekö tässä tosiaan pian jo synnyttämään.

Punatulkku: kyllä noi kuulostaa aivan synnytystä ennakoivilta kivuilta! :o) Siellä sun kohtu vain kypsyttelee itseään tulevaan synnytykseen. Hyvähän se on! Mutta tietysti kannattaa varmistaa neuvolasta jos mietityttää. itse sitä aina parhaiten tuntee oman elimistönsä että mikä on sellaista kipua mikä tuntuu normaalilta ja mitä pitää säikähtää.

Joulua ei olla liiemmin suunniteltu vielä, siis sitä aatoillan viettämistä. yleensä ollaan kierretty molempien sukulaisten luona, mutta se taitaa nyt tänä vuonna jäädä. Miehen mummolaan pitää mennä, koska joulupukki tulee sinne (ja miehen isänpuolen sukulaiset) ja esikoisen pitää tietysti nähdä joulupukki ja saada lahjat, mutta muuten mennään ihan voimien mukaan. Minun mummolassani ei varmaan sitten tänä vuonna käydä (omat sukulaiseni kerääntyvät sinne), mennään ehkä sitten vaikka äitin luokse joulupäivänä syömään tai jotain. Miehen äidin luona voidaan käydä vaikka edellisenä päivänä viemässä paketit, tai voihan mies mennä vain esikoisen kanssa jos tuntuu että ei vauvan kanssa jaksa kyläillä. Sen näkee sitten missä kunnossa on eli ihan omien tuntemusten mukaan mennään eikä turhia stressailla.

Lahjat on ostettu ja kortit ollaan esikoisen kanssa askarreltu. Merkit ja kuoret pitäisi vielä ostaa niin pääsisi kirjoittelemaan ne postitusvalmiiksi.

Kamala to Nennan "hiiri-herätys"!ei olisi kyllä minuakaan tuon jälkeen nukuttanut!

Taina 36+1 Jo! Vajaa kuukausi enää laskettuun aikaan!
 
Neuvolaterkut:

37+4
Paino: 68.2 ( 2vk sitten oli 69.8... )
Paineet: 130/75
Pissa: Puhdas edelleen
Hemis: 108
Sf:32
vauva:nLiikkeet ja sytän: ++kummatkin

Tätsy sanoi myös että pian syntyy!
Hyvän kokoiseksi sanoi vauvaa ja taas jaksoi kehua kumpuani...
Varmistui myös km-matka sairaalaan nyt tarkemmin ja sinne onkin sitten komiat 115km..!!
Antoi mukaan jo sairaalamatkalle isoja siteitä jos sattuu tulemaan lapsivedet..
Veikkasi että voi tulla nopia lähtö..
Saas nähä keretäänkö vielä ensi viikolla neuvolaan...
Nyt on tuskasta.
Parin metrin kävely hengästyttää.....
Hengittäminen on taas vaikeeta....
Pieni tuskan hiki pukkaa päälle....
Mitähän tapahtuu.....

Nenna ja pirpana37+4
 
Heippa! Hurjalta kuulostaa Nennan viime yö! Itse olisin varmaan saanut sydärin! Meillä on taas viritetty oravalle ansa parvekkeelle. Se on nimittäin vähän turhankin innostunut oleilemaan siellä ja haluttais siitä eroon ennen kuin vauva menee sinne nukkumaan. Me koitetaan pyydystää se häkkiin ja viedään sitten jonnekin lähimetsään, pois näiltä nurkilta!

Taitaapi pian tulla tämän ketjun ensimmäinen vauva, Nennalle vai ehkäpä Tainalle (jos limatulppaa jo irtosi)??? Joo jatketaan vaan jutustelua vauvan hoito puolella!

Mulle tulee kans ensimmäinen joulu ilman vanhempia, ollaan siis miehn kanssa kotona (eikä sitä tiedä vaikka meitä silloin olisi jo kolme). Ekaa kertaa pitäisi siis myös joulu ruoat vääntää, mutta toisaalta se on ihan kivaa, varsinkin nyt kun saa rauhassa tehdä. Perheen kanssa ollaan jo sovittu että me ei tänä vuonna lahjoja laiteta, ei viitsi niitä alkaa postitse lähettelemään. Ostetaan lahjoja varmana lähinnä kummilapsille.

Täällä koitetaan selvityä viimeisistä työpäivistä, enää 7 jäljellä. Sitten jään kyllä hyvillä mielin lomalle kun olen jaksanut sinnitellä loppuun asti!
 
Iski masennus neuvolassa käydessä. Oli tänään lääkärikerta, eikä paljon lupaillut, että tämäkään syntyisi ajallaan. Kuulema menee herkemmin yliajalle, jos on aikaisemminkin mennyt. Myöskään mitään muutosta kohdunkaulassa ei ollut tapahtunut. Vauva ei myöskään ole vielä laskeutunut ja epäilen, ettei laskeudu kuin vasta synnytyksessä niin kuin esikoisen kanssa kävi. Täällä siis odotellaan uutta vuotta, että päästäisiin käynnistykseen ja pitkää ja piinallista ponnistusvaihetta, niin kuin edelliselläkin kerralla. Jostain kun saisi edes vähän toivon kipinää...

Vielä sekin masensi, kun painoa oli tullut kolmessa viikossa kolme kiloa. :( Viime kerralla kun ei ollut kuukaudessa tullut painoa ollenkaan lisää niin nyt sitten senkin edestä. Taidan paisua samanlaiseksi kuin viime raskaudessa. :(

Täällä ei siis kovin hyvä päivä...

Jaksamisia kaikille!

T.Kati rv 35+4
 
Huihui! alkaa jännittämään, kun alkaa ensimmäiset osoittamaan synnytyksen merkkejä! Täälläkin on perjantaina jo 37 viikkoa täynnä.. Mutta en kyllä usko, että tää vielä tulis, vaikka neuvossa eilen sanottiinkin, että näyttää siltä, että saattaa tulla aikasemminkin, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Muuten neuvolakuulumisia:
verenpaine 118/75
paino 55,7kg (viikko sitten 55,9kg)
pissa puhdas
vauvan sydänäänet 142krt/min
sf 30cm eli sama kuin 3 viikkoa sitten, tässä välissä oli sen 29cm..

Mä oon kans joulua miettinyt ja suunnitellut. Vanhemmat tulee tänne ja vietetään joulua osan sisaruksista kanssa veljen perheen luona. Mikäli siis en vietä sitä laitoksella. :) joulukorttiainekset on ostettu, pitäs alkaa niitä väsäämään kohta.. lahjoja mietitty.. Koristeita ei mies anna vielä laittaa.. :) Leipomisia vois kans sit omien voimien mukaan miettiä tässä tulevina viikkoina.

Juu, oli kyllä hurja tuo Nennan yö, mä olisin varmaan synnyttänyt silkasta säikähdyksestä. Hmm.. Olispa niin helppoa. ;)

Hyvää yötä joulupallot!

punatulkku 36+4
 
Täälä on pienoinen paniikki päällä. Mulla on koko päivän vähän väliä mahaa viiltelee alhaalta sivuilta aivan tajuttoman lujaa. En saa kerta kaikkiaan mitään tehtyä. Tulkitsen kivut kohdun kannakkeiden venymiskivuiksi ???, mutta ongelma tässä on se että miten tässä kunnossa selviän tuon 2-vuotiaan kanssa??? Jos nää kivut jatkuu niin mun on kai pakko miettiä, että pyydän omaa äitiäni uhraamaan osan tulevasta kesälomastaan ja rientävän lastenhoitoavuksi. Tai sitten vain kökitään esikon kanssa sisällä joka päivä siihen asti, että mies tulee kotiin... En tiedä, tämä tuntuu nyt kyllä todella harmittavalta ja hankalalta!!!! Onneksi huomena on lääkäri ja voin kysellä asiasta. Ja voihan olla että tää kipu menee ohi. Toivottavasti, muuten olen kyllä aivan neuvoton. Ja taustalla on koko ajan jomottava kipu alavatsalla. Voiskohan olla niin että eilisen seksisession aikana ne kohdun kannatinjänteet jotenkin revähti? Voiko niin käydä? Pitää kysyä siltä lääkäriltä huomenna, että mitä ihmettä tämä nyt on.
Taina 36+2
 
olin neuvolassa tänään.. 33+6
verenpaine 122/72

vauvan sydän äänet paineli 180 vaikka liikku tosi paljon.. onneks hetkeks rauhottu ja saatiin sitte alle 160 lukemia ni neuvolatätiki sai rauhan ku oli huolissaa ettei koko aja muksun sydän niin kovin hakkaa..

sf 34
painoa tullu vaan 5kg koko raskaude aikana.. mikä iha hyvä koska ylipainoa löytyy reilusti..

joulua odottelen innolla vaikka pelkään et vaikka on LA 28.12 ni jos joudunki olee aattona sairaalassa.. vaikka yli varmaa menee ku meni esikoinenkin..

hyviä vointeja sinne itse kullekin!
 
Heipparallaa kaikille!
Joku kyseli siitä jatkosta kun ollaan synnytetty, jatketaan ihmeessä jutustelua ja ihmettelyä :)

Oliko se Taina joka ties kertoo siitä hiivalääkkestä mulle, kiitos. Tosin en ole onneks tarvinnutkaan sillä hiiva meni ohi itekseen kun muutaman päivän kärvistelin kutinan kanssa.

Täällä ei ole mitään oireita, liitoskivut on loppuneet kuin seinään ja supistelujahan mulla ei ole tainnut edes olla.
Nyt jännitän pääsenkö vauvan kanssa kotiin jouluksi vai makaanko käynnistyksessä laitoksella silloin. LA siis on 14.12.
Mitä veikkaatte?
Kaikki me taidetaan näitä samoja asioita pohtia =)

Tsemppiä kaikille viimemetreille!
 
Heippa täältä Pohjolastakin pitkästä aikaa...

Ekaa viikkoa äippävapailla ja päivät ovat sitten menneet menojaan ties minkä askareen parissa. Remontti alkaa onneksi olemaan loppusuoralla noiden isompien projektien osalta... olohuoneen lattia odottelee viimeistelyään ja sitten on tiete erinäisiä listoitusprojekteja... Mukava saada koti siedettävään kuntoon ennen uutta vaavia!

Sokrut tuntuu vaivaavan muitakin... Mä kans sain kuulla esitelmän Lapin tiukimmasta verensokeritasosta ja siitä kuinka tätä linjaa tullaan yleistämään muuallakin Suomessa. Sokerirasitustestit jää pois ja nämä kotimittailut yleistyvät... Mulla on arvot olleet kiikun kaakun. Vaihdoin nyt tiistaina mittaria, kun toi edellinen antoi peräkkäisille mittauksille niin suuren hajonnan... Kas vain tällä uudella arvot olivat eilen tosi hyvät! Puolen tunnin arvot olivat alle 6, kun ne toisella mittarilla huiteli 8-10...

No katsotaan nyt miltä huomiset arvot näyttävät... Terkkarin kans oli kyllä puhetta, että mitään suurempaa riskiä sokruvauvaan ei ole, kun sf on 30 ja vauva tuntuu normaalikokoiselta. Painokin oli tippunut edellisestä punnituksesta.... Täytyy nyt kuiten vielä mittailla noita arvoja etteivät lykkää summa mutikassa diapeteshoitajalle. Täältä jos joutuu insuliinille niin se tietää viikottaista käyntiä Rovaniemellä eli 300 km päässä... Ei oikein innosta!!!

Oon ollut mukana myös tuolla joulutontuissa vauvanetissä ja siellä on jo kaksi poksahtanut... tai oikeastaan kolme, kun eka sai kaksoset jo viikolla 26 (muistaakseni). Saa nähdä kuka täältä lähtee ekaksi ?!? Nenna taitaa olla ykkösehdokas... :-)

Sohvi... Mulla on laskettu 16.12. ja aion olla kyllä kotona jouluna...heh?! Mulla ei ollut ekassa raskaudessa mitään oireita ennen synnytystä, mutta niinpä vaan alkoi sitten tapahtua rytinällä rv 39+6. Nyt toivon, että kaikki tapahtuisi vielä nopeammin eli pikkasen ennakkoon... Mies veikkasi, että oon laitoksella jo itsenäisyyspäivänä...?!
Näin kun hehkuttelen niin varmasti kärvistelen joulun laitoksella...plaah!

Taina... toivottavasti kivut hellittää! Vai oisko lähtö jo lähellä?! Kerrohan lekurikuulumiset sitten kun kotiudut....
Itse olen kans 3,5 -vuotiaan touhutädin kans kotosalla ja kyllä välillä tuntuu, ettei kerta kaikkiaan enää jaksa... Onneksi tyttö saa olla pari päivää viikosta päiväkodilla, kuten tänään... YES!

Kati... voisko painonnousu johtua turvotuksesta!? Oli niin tai näin niin kyllä kilot sitten karisee! Toivotaan lauhaa talvea, että saadaan pukata vaunuja tuolla kartsalla oikein hikipäin...

Jeps... Nyt tämä mamma poistuu takavasemmalle ja toivottelee hyvät torstait!

Tsemppiä ja hyviä vointeja!

Tuulimamma rv 35+5

 
Heippa!
Tulin just neuvolasta. Ne repivät kiut oli kohdun kannakkeiden venymiskipuja kuten epäilin. Eikä niille voi mitään tehdä. Mutta onneksi ovat nyt hellittäneet. Muuten kaikki oli hyvin. Paikat nyt 2cm auki ja pehmenneet. Lääkärin mukaan tilanne on "kypsä", mitä tästä nyt sitten voikaan päätellä? Pääasia, että ne mun alavatsan jomotukset oli jotain saanu siellä kohdunsuulla aikaan. Painoa ei ollut tullu ollenkaan. :o) Loistavaa!! Vauva oli edelleen raivotarjonnassa. Se on tosi alhaalla ja täysin kiinnittynyt, meilläkin neuvolantäti veikkaili, että nähdäänköhän enää joulukuun puolella... Mutta turha ruveta spekuloimaan, vauva tulee kun on valmis, niinhän se on. Kun nyt ainakin sunnuntaihin asti pysyy sisällä, silloin on nimittäin joulunavaus torilla ja sinne oon ehdottomasti menossa. Se on meidän perheessä sellanen perinne eli käydään kattoos pukkia, ilotulitusta ja kierrellään perinnetorilla. Kun tullaan kotiin niin leivotaan joulun ekat joulutortut ja keitetään glögit ja mies laittaa sillä aikaa jouluvalot ikkunoihin. :o)

Joo ja jatketaan ihmeessä jutustelua tuolla vauvanhoitopuolella sitten kun on sen aika. Ilman muuta vertaistuki on tervetullutta sitten kun pitää muistutella mieleen taas sen pienen nyytin hoitamista!

Hauskaa päivänjatkoa kaikille!

Taina 36+3
 
Heippa!

Joo, munkin puolesta jatketaan ihmeessä juttelua sitten vauvojen synnyttyä! Ehkä sitä aikaa ei oo ihan niin paljon kuin nyt äitiyslomalla vauvaa odotelless, mutta olis kyllä tosi kiva!

Taina, mä ihan ajattelin, että jos on 2cm auki jo, niin synnytys olis lähempänäkin..? Mutta eipä kai sitten, kaikkea sitä oppii.. :)

Tein tänään piparkakkutaikinan, jeejee.. :) Mitään muuta uutta ei täällä...

Ounatulkku 36+6
 
Heipparallaa!

Lääkärissä käyty ja sypekeskustelussa myös, eilen.
Kohdunkaula edelleen jotain 2 cm nyt puolipehmeä (viimeksi kiinteä ja sitä ennen pehmeä, että ottaa sitten selvää, eri lääkäri joka kerta…) mutta anyway siis epäkypsä vielä. Vauva laskeutunut ihan vähäsen, mutta on aika korkealla edelleen. Eli ei vielä pitäis tapahtua ihan lähipäivinä mitään. MUTTA! Seuraava lääkäri vajaan 2 vk päästä, silloin 38+5 ja jos synnytys ei ole lähtenyt siihen mennessä spontaanisti, aletaan käynnistelemään, varmaan 39+0 paikkeilla sovitaan käynnistyspäivä, eli tappiin asti ei päästetä, koska gestaatiodiabetes. Vauvan paino oli eilen (ultramittaus) 3000-3100 g ja keskikäyrällä. Eli kaikki ultramittaukset ovat olleet tähän asti ok, on vain se yksi kliininen käsitunnustelukerta mahan päältä (rv 33) jolloin painoksi saatiin hurjat lukemat, siis 4 viikkoa sitten ja olis ollu muka jo silloin 2700g. Eikös niin, että pakko vaan luottaa noihin ultramittauksiin, kyllähän ne joka kerta ovat puoltaneet ”normaalipainoisen” puolesta?
Sypekeskustelu oli antoisa, oikein mukava kätilö, sain tunnin purkaa ajatuksia ja patoutumia, välillä tirautin kyyneleitäkin, liikutuksesta lähinnä kun sai puhua tuntemuksista ja peloista. Kyllä sitä jotenkin odottaa jo synnytystä, vaikka samalla kauhistuttaakin. Että joulukuun ihan alkupäivinä pitäisi viim alkaa tapahtumaan käynnistyksellä, ellei lähde spontaanisti sitä ennen käyntiin. Sokerit nyt hyvällä mallilla, insuliinin ansiosta, eli pistoksilla jatketaan synnytykseen saakka. Niin joo, ja synnäri on nyt sitten Naistenklinikka, koska insuliini kuviossa, näin sanottiin.

Mites Hannele, onko sulle puhuttu mitään käynnistysmahdollisuudesta?

lila nasu 37+1
 
Meikäläinen se täällä hännänhuippuna perästä porskuttaa...Tuntuu aika jännältä lueskella noita teidän muutama viikko edellä olevien kommentteja, h-hetki lähestyy huimaa vauhtia. Niin ja joillakin kohdunsuukin jo auennut, eikös silloin ole jo lähtö käsillä...

Mullakin oli tänään neuvola ja paino joka laski tässä välillä oli taas palannut kuukauden takaisiin arvoihin eli nyt n. 11 kiloa tullut koko aikana. Täällä ei yleensä tehdä synnytystapa arviota, mutta sain ultra-ajan kun tuo maha alkaa jo olla aika iso. Sf-mitta jo 35 !!! Saattapi olla lapsivettä paljon tai henkilökohtainen anatomia sellainen tai sitten sieltä on tulossa joku jättiläisvauva. Miehen eka tyttö oli syntyessään 53 cm ja 4,5 kg. Sanoinkin siellä neuvolassa että sellaista mötikkää en ala alakautta etes yrittämään. No sitten ultran jälkeen katotaan että tuleeko lähtö keisarinleikkaukseen. Omasta mielestäni ainakin järkevämpää, jos iso lapsi tulossa kuin se että vasta tuntien punneruksen, imukuppien ym. jälkeen joudutaan hätäsektio tekemään. Niin että parin viikon päästä sitten tiedetään missä mennään...

Hansun kanssa tänään kaupungilla kahviteltiin ja ollaan me kyllä molemmat aika mahottomia puhumaan. Yli kolme tuntia vaan istuttiin ja suut kävi tauotta. Hansulla ei vielä konetta joten käy varmaan ilmoittelemassa kuulumisia kunhan pääsee jossain koneelle.

Minäkin liityn ilman muuta joukkoon sitten tuolla toisella puolella. Mulla kun ei minkään näköistä kokemusta näistä vauvanhoito asioista niin toivottavasti saan sitten teiltä viisaammilta hyviä neuvoja. Kaikenlaisia opuksia kylläkin olen lukenut niin paljon että ihan tuntuu että kuin johonkin lopputenttiin olisi valmistautumassa. Pääasiassa olen nyt keskittynyt opiskelemaan tuota synnytystä, vähän oon sellainen että kaikki täytyy juurtajaksain tietää.

No nyt yöpuulle...öitä...

Mariia 34+3
 

Yhteistyössä