Oih, onnea kaikille vauvautuneille :heart:
Jennyli, Bamse, Jazzy82, Kukka86, Kadak, Salmiakki78, Nunuliini ja Solmu :flower: Ja jos oli vielä joku muu, niin vähintään yhtä paljon onnea hänelle
Ja muutamilla taitaa olla lähdönhetkiä käsillä kaikkien juilintojen myötä - toisaalta lähtö saattaa tulla tasan ilman mitään merkkejäkin niin kuin meikäläisellä.
Iso
kiitos kaikille onnitteluista! Kotiuduttiin eilen illalla :heart: Hormonit on välillä herkässä (varsinkin eilen), itkeä voisi joka asiasta. Onneksi mies on ihana ja keskusteltiin jo sairaalassa, että hän ottaa mun vastuu kotitöistä nyt suurimman osan itselleen. Juuri hemmoitteli mua tuomalla mukin pepsi maxia tähän koneelle.
Synnytyksessä kaikki meni hyvin ja kokonaisuuteen olen tyytyväinen - tosin en tartte ihan heti uusintaakaan
Tosiaan hommahan alkoi klo 2.00, kun paperiin ja siteeseen tuli lohenpunaista nestettä vähäsen. Klo 3.00 supistukset alkoivat ja tiheni tosi nopeaan. Miehen herätin viiden maissa, kun supistuksia tuli välillä 3 minuutin välein ja tuntui, etten jaksa enää yksin. Voitte kuvitella kuin pihalla se oli (oli korvatulpat päässä mun niiskuttelun taki). Olin yhteydessä laitokselle puoli seiskan aikaan taas ja sain lähtöluvan, koska piti tarkistaa onko neste lapsivettä. Pää ei ollut hommassa oikein mukana, koska "eihän esikoiset synny ikinä tällä tavalla turvallisilla viikoilla ajoissa" ja tavallaan toivoin, että kyseessä olisi väärä hälytys...
Laitoksella oltiin puoli 9 ja siellä selvisi, että kyseessä on lapsivesi, joka tihkuu jostakin ylhäältä reiästä - kalvot siis tallella. Kaula hävinnyt ja auki 2 cm. 11 maissa oli lääkärin tarkistus ultralla ja silloin olin 3 cm auki. Pääsin saliin ja tuskat alkoivat kovenemaan...aloin jo puhua epiduraalista...Suihkussa olin jumpapallon päällä, mutta putosin pepulle pari kertaa ja voitte arvata kuin ketutti kaikki tollanen ylimääränen. Kolmen maissa kalvot puhkaistiin, kun supistuksista huolimatta avautuminen ei edennyt. Vauva jatkoi laskeutumistaanhyvin, mutta edelleenkään en avautunut enempää. Kaasua, aqua rakkuloita ja äänenkäyttöä sekaisin. Äänestä ehkä oikeasti vain apua. Ainakin siitä oli selkeästi apua puoleen päivään asti.
Sitten sain epiduraalin, jota olin jo pidempää alustavasti pyydellyt. Ja voi että se toimi hyvin. Sain levättyä ja reilun tunnin aikana avauduin 3 cm -> 10 cm. Kipu poissa ja paineesta berberissä selvisi kuitenkin syvään hengittelemällä. Ponnistustarve tosiaan lisääntyi pikku hiljaa ja sisätutkimuksen jälkeen pääsin pikku hiljaa ponnistamaan. 13 min kesti ja aluksi ei tuntunut missään, lopuksi kun bardia olisi survonut ohuen kondomin läpi
Väliliha säilyi ehjänä ja kaikin puolin normaali synnytys. Ulos tuli aivan ihana vauva, jolla on
tuuhea ja PITKÄ VALKOINEN tukka Joulukuun lumihiutale ihan selkeästi siis. Kaikki hoitajat ja kätilöt aina ihailivat hänen tukkaansa, kun tuollasia harvoin kuulemma näkee, kun tuuheat tukat on aina tummia. Jonnekin suljettuun osastoon (kerho, fb?) laittelen sitten kuvankin.
Haikaranpesään en päässyt, koska oli kaksi päivää vajaa 37 viikkoa, mutta Kättärin normipuolella kaikki meni varmasti ihan samalla tavalla, kun sielläkin olisi mennyt. Eli ei haittaa. Saatiin perhehuonekin, vaikka aluksi näytti siltä, että vasta seuraavana päivänä olisi saatu. Oltiin tosiaan lapsivuodeosastolla neljä päivää. Aluksi oli verensokerien pysymisen kanssa vähän ongelmaa (tavallista ennenaikaisilla, kun ei ole vielä rasvaa riittävästi) ja sitten vielä valohoitoa kotiutumista edeltänyt yö ja eilinen, kun keltasuutta alkoi tulla. Arvojen laskettua päästiin sitten kotiin eilen illalla. Huomenna sitten taas kontrolliin biliarvoista, mutta ihanaa olla kotona!
Pari
pointtia, joita kaikki jakautumattomat (ensisynnyttäjät nyt ainakin) voi halutessaan hyödyntää:
-mun pelastus kotona ja myös sairaalassa oli lämmitettävä
kauratyyny supistuksissa. Kuuma tyyny alaselässä helpotti selkeästi kipua. Eli suosittelen hankkimaan, jos sellasta ei ole kotona
Mulla aika kohtalon ivaa, että tyyny löytyi kaapista edellisenä päivänä kaappeja siivotessa...muuten en olisi varmaan edes muistanut omistavani sellasta.
-
jos vauva joutuu valohoitoon ja haluatte nukkua vauvan kanssa samassa sängyssä, niin lampun voi laittaa oman sängynkin päälle ja imettää jne. voi sen alla. Sydäntä riipivää oli toissayönä yrittää saada itkevää ja vauvaa jäämään omaan sänkyyn lasit päässä yksinään, kun kolme ekaa yötä (ja päivää) oli nukuttu mun tai miehen vierihoidossa. Sitten vasta yöllä toinen kätilö kertoi, että toki lampun voi ottaa omaankin sänkyyn eli siitä ei ole aikuisille haittaa, vaikka ei olekaan suojalaseja tms. Tokihan nämä voi sellaisia asioita, jota muut jo tietää, mutta me ainakaan tiedetty
Vauva on aivan ihana ja lähinnä tähän mennessä on vain nukkunut ja syönyt. Joskin oli tossa aamupäivällä taasen noin puolen tunnin seurustelu- ja tuijotteluhetkikin :heart:. Olen vaan niin rakastunut :heart: :heart: :heart:
Paaaljon käynnistyviä synnytyksiä kaikille toivoo Azalea ja maailman suloisin peikkotyttö 5 vrk :heart: