Joulukuiset lumihiutaleet - meidän kuu!!!
- Viestiketjun aloittaja mamadread
- Ensimmäinen viesti
Ajattelin käydä vielä kirjaamassa itseni ulos tästä ketjusta.
Eli meille syntyi tyttö 13.01. Käynnistykseen jouduin kuitenkin lopulta vaikka oli supistellut aika paljon edellisenä yönä ja päivänä, mutta enempää en saanut odottaa luonnollista synnytystä... synnytys olikin sitten paaaljon kivuliaampi käynnistettynä kuin viimeksi luomuna, ja koko kokemus oli jotenkin raskas ja siitä jäi työstettävää.
Tyttö oli kuitenkin ihana. Kokoarvio samalla viikolla oli sanonut painoksi 3,3 mutta kiloja olikin 4!!! Pituus 52 ja pää 36,5.
Meidän piti päästä jo seuraavana päivänä kotiin (olin toivonut polikliinistä) mutta tytöllä todettiinkin korkeat tulehdusarvot, joutui teholle ja pääsimme sairaalasta vasta eilen. Aika rankka eka viikko, olin itse palasina ja itkin vaan kun vauva joutui heti musta eroon (tai minä vauvasta eroon) ja en saanut imettää ekoina päivinä. Kolmen päivän ja yön jälkeen sain vauvan takaisin osastolle ja jatkoimme sieltä käsin kunnes antibioottikuurit loppui.
Lisäksi tytöllä todettiin lonkkaluksaatio ja laitettiin lasta. Sekin oli kova paikka, ja siinä tunnemyrskyissä itkin mm sitä että kaikki ihanat pienet vaatteet jää käyttämättä, kun lastan kanssa ei sovi mitkään pienet bodyt ja housut, housuissa on hankaluuksia isoimmissakin.
Nyt kotiin tultua huomattiin että lastan kanssa tyttö ei myöskään mahdu autonistuimeen tai vaunujen koppaan (jalat sojottavat siis ulospäin lastan kanssa, leveys ei kaukalossa ja kopassa riitä). Oon ite ollut aika stressaantunut tästä kaikesta, en tajua millä pystyn liikkumaan mihinkään seuraavan 3kk aikana, etenkin kun mies menee töihin jo ensi viikolla (ei voi pitää isyyslomaa enää kun meni näin myöhäiseksi ja oli jo viikon esikoisen kanssa kotona)
Eiköhän kaikki muutkin "joulukuiset" ole jo jakautuneet. Itse oli arvellut tytön syntyvän 14.12 mutta siitä päivästä kuukauden myöhässä melkein tuli!!!
Eli meille syntyi tyttö 13.01. Käynnistykseen jouduin kuitenkin lopulta vaikka oli supistellut aika paljon edellisenä yönä ja päivänä, mutta enempää en saanut odottaa luonnollista synnytystä... synnytys olikin sitten paaaljon kivuliaampi käynnistettynä kuin viimeksi luomuna, ja koko kokemus oli jotenkin raskas ja siitä jäi työstettävää.
Tyttö oli kuitenkin ihana. Kokoarvio samalla viikolla oli sanonut painoksi 3,3 mutta kiloja olikin 4!!! Pituus 52 ja pää 36,5.
Meidän piti päästä jo seuraavana päivänä kotiin (olin toivonut polikliinistä) mutta tytöllä todettiinkin korkeat tulehdusarvot, joutui teholle ja pääsimme sairaalasta vasta eilen. Aika rankka eka viikko, olin itse palasina ja itkin vaan kun vauva joutui heti musta eroon (tai minä vauvasta eroon) ja en saanut imettää ekoina päivinä. Kolmen päivän ja yön jälkeen sain vauvan takaisin osastolle ja jatkoimme sieltä käsin kunnes antibioottikuurit loppui.
Lisäksi tytöllä todettiin lonkkaluksaatio ja laitettiin lasta. Sekin oli kova paikka, ja siinä tunnemyrskyissä itkin mm sitä että kaikki ihanat pienet vaatteet jää käyttämättä, kun lastan kanssa ei sovi mitkään pienet bodyt ja housut, housuissa on hankaluuksia isoimmissakin.
Nyt kotiin tultua huomattiin että lastan kanssa tyttö ei myöskään mahdu autonistuimeen tai vaunujen koppaan (jalat sojottavat siis ulospäin lastan kanssa, leveys ei kaukalossa ja kopassa riitä). Oon ite ollut aika stressaantunut tästä kaikesta, en tajua millä pystyn liikkumaan mihinkään seuraavan 3kk aikana, etenkin kun mies menee töihin jo ensi viikolla (ei voi pitää isyyslomaa enää kun meni näin myöhäiseksi ja oli jo viikon esikoisen kanssa kotona)
Eiköhän kaikki muutkin "joulukuiset" ole jo jakautuneet. Itse oli arvellut tytön syntyvän 14.12 mutta siitä päivästä kuukauden myöhässä melkein tuli!!!