Olenko ainoa, joka ei halua lähteä pienen vauvan kanssa jouluna sukuloimaan? Tuntuu, että ainakin miehen suvussa pitävät minua kamalana niuhona kun olen vastahankaan sukutapaamiseen osallistumista. Meidän vauva on kuitenkin tuolloin vasta 6viikkoa ja joulunahan kaikki pöpöt leviävät todella tehokkaasti juuri sukuloinninkin takia.
Jouluahdistus
- Viestiketjun aloittaja RvaKoo
- Ensimmäinen viesti
Ei ne pöpöt leviä. Käytä maalaisjärkeä. Meidäkin poikamme oli samanikäinen ja kävimme maalla missä oli vaikka myös kesy ihana kissa.
Ei ne vauva kuole siihen, jos käytte sululoimassa. Tietysti sinne ei kanna mennä, jos joku on nuhassa tms.
Järjenkäyttä sallia HALOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
:saint:
Ei ne vauva kuole siihen, jos käytte sululoimassa. Tietysti sinne ei kanna mennä, jos joku on nuhassa tms.
Järjenkäyttä sallia HALOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
:saint:Me lähettiin ekan kerran sululoimaan vauvan ollessa tasan kuukauden ikänen ja hyvin meni reissu. Kaks ja puol viikkoa oltiin reissussa mökeillä ja sukulaisissa. Se siis oli menneenä kesänä. Ainahan niitä pöpöjä on joka paikassa, joten ei niitä loputtomiin voi välttää... Vältätte vaan kipeenä olevia ihmisiä ja pidät hygieniasta hyvää huolta. Vaikka käsidesipurkki mukaan. Jos imetät, niin maidosta vauva saa hyvin vastustuskykyä.
Ihan rauhassa siis vaan, jos muuten tykkäät sukuloimaan lähteä. Jos et muutenkaan o innostunu, niin sit jäät kotiin... Itehän sä päätät, eikä kellään pitäs siihen olla naputtamista. Käyköön ite moikkaamasa, jos nähdä haluavat... Onhan se vauvan kanssa oma hommansa lähtee ja tossa vaiheessa ei välttämättä kaipaa ylimäärästä hommaa. Tosin niistä lisäkäsistä ja sylittelijöistä on myös hyötyä, kun saa sillon helpommin ite levähtää jos siltä tuntuu.
Ihan rauhassa siis vaan, jos muuten tykkäät sukuloimaan lähteä. Jos et muutenkaan o innostunu, niin sit jäät kotiin... Itehän sä päätät, eikä kellään pitäs siihen olla naputtamista. Käyköön ite moikkaamasa, jos nähdä haluavat... Onhan se vauvan kanssa oma hommansa lähtee ja tossa vaiheessa ei välttämättä kaipaa ylimäärästä hommaa. Tosin niistä lisäkäsistä ja sylittelijöistä on myös hyötyä, kun saa sillon helpommin ite levähtää jos siltä tuntuu.
Kun tyttö syntyi 4 vuotta sitten olimme jouluaaton miehen vanhemmilla. Tyttö oli silloin siis 1,5 viikon ikäinen. Itse en ehtinyt/jaksanut joulua laittaa kotona, joten oli enemmän kuin mukava päästä valmiiseen joulupöytään.
Aika hyvin ymmärrän ap:tä joka ei 6viikkoisen vauvan kanssa jaksa lähteä reissuun. Jos vauva on ensimmäinen niin tuossa vaiheessa koko vauvaelämä on vielä opettelua, talvella pitää vauvaa koko ajan pukea ja riisua, huonot yöunet väsyttävät ja jos ei ole aivan läheisten ihmisten luona on "pakko seurustella" vaikka kuinka päässä pätkii eikä jaksais mitään muuta kuin olla vaan. Kuinka ihanaa olis vaan olla rauhassa kotosalla ja nauttia joulunajasta ja vauvasta. Reissasin itse tilanteen pakosta pikkutyttöni kanssa ensimmäisinä kuukausina paljon ja se ei ollut kivaa. Silmät poltti väsymyksestä ja junassa/lentokoneessa ei ollut mukava imettää, saatika sitten että se olisi ollut mukava ympäristö vauvalle.
Mutta kuten joku tuossa jo kirjoittikin, niin paljon riippuu siitä kuinka reissumyönteinen luonne on itse ja minkäsortin vierailukohteesta on kysymys.
Mutta kuten joku tuossa jo kirjoittikin, niin paljon riippuu siitä kuinka reissumyönteinen luonne on itse ja minkäsortin vierailukohteesta on kysymys.
jos tuntuu .että et halua mennä .älä mene.mitä enemmän ihmisiä ,sen helpommin sairaudet leviävät.Alkuperäinen kirjoittaja RvaKoo:
mutta sinä tiedät itse mikä parasta. :hug:
Jeps, ymmärrän hyvin.Meillä tehtiin tänävuonna sellainen päätös, että vauvan kanssa emme lähde mihinkään vaan vietämme joulun kotona. Vauva ei vielä ymmärrä hälinää ja hulinaa, jota esim ainakin meillä helposti tulee kun vietämme joulun koko perheen kanssa ( isoVanhemmat, sisko perheineen jne...) Isovanhemmat tulevat sitten toisena joulupäivänä meillepäin kahville ja minä käväisen aattoiltana vanhemman pojan kanssa vauvan nukkumaan mentyä moikkaamassa pukkia siskon luona ( eestaas taksilla )Eli vauva saa jatkaa omaa rytmiään . Ainoastaan kokee sitten joulusta tulevia valoja ja tunnelmaa ympärillään. Ensivuonna jo eri juttu :xmas:
Mukavaa joulua, miten sitten sitä vietättekin
Mukavaa joulua, miten sitten sitä vietättekin
Me ollaan liikuttu kyllä melkein heti syntymän jälkeen vauvan kanssa sukulaisilla ja kavereilla. Mun mielestä kyläily virkistää itseään ja myös vauvaa (ainakin meidän tapauksessa), mutta jokainen tyylillään...en pelkää pöpöjä. Ei se vauva kuitenkaan lasista ole tehty...tietty jonkinlainen varovaisuus kannattaa: jos joku on pahasti kipeä niin en sitten lähtisi vauvaa sellaisen luokse.
No tokihan se on ihan teidän päätettävissä, missä ja miten joulun vietätte.
Itse tykkään Joulun vietosta lähisuvun kesken. Nytkin vietämme joulun kotona, mutta isovanhemmat ja isoisoisä tulevat meille Jouluaattona.
Tietysti sukulaisia voi sen verran infota, että vauvaa ei suukotella tai kipeänä mennä edes sylittelemään. Tai jos on ollut vaikkas viikko sitten vatsataudissa, niin silloinkaan en kyllä suosittele mitään sylittelyjä. Mutta ei ne pöpöt kyllä kovin helpolla leviä jos muistaa käsihygieniat sun muut varotoimet. Pienillä vauvoilla tuppaa olemaan muutenkin melko hyvä vastustuskyky kaiken maailman pöpöjä vastaan.
Itse tykkään Joulun vietosta lähisuvun kesken. Nytkin vietämme joulun kotona, mutta isovanhemmat ja isoisoisä tulevat meille Jouluaattona.
Tietysti sukulaisia voi sen verran infota, että vauvaa ei suukotella tai kipeänä mennä edes sylittelemään. Tai jos on ollut vaikkas viikko sitten vatsataudissa, niin silloinkaan en kyllä suosittele mitään sylittelyjä. Mutta ei ne pöpöt kyllä kovin helpolla leviä jos muistaa käsihygieniat sun muut varotoimet. Pienillä vauvoilla tuppaa olemaan muutenkin melko hyvä vastustuskyky kaiken maailman pöpöjä vastaan.
en minäkään kyllä ainakaan moneksi päiväksi kehtais lähtee vauvan kanssa kyläilemään..päiväseltään ollaan esim minun vanhempien luona käyty.jotenkin kylässä ei osaa olla rennosti.omassa kodissa saa olla vaikka koko päivän yökkärissä jos siltä tuntuu.
mutta jokainen taaplaa tyylillään.joku viihtyy kylässä ja joku ei,meitä on moneksi.
mutta en minäkään sellaseen paikkaan vauvan kanssa lähtis jossa kovin köhästä ja kipeetä porukkaa.
niin miten tosiaan tuo kesy kissa tähän liittyi?
meillä on kolme kesyä kissaa ja yks kesy koira niin,eipähän noista elukoista ole mitään tytylle tullut.
mutta jokainen taaplaa tyylillään.joku viihtyy kylässä ja joku ei,meitä on moneksi.
mutta en minäkään sellaseen paikkaan vauvan kanssa lähtis jossa kovin köhästä ja kipeetä porukkaa.
niin miten tosiaan tuo kesy kissa tähän liittyi?
meillä on kolme kesyä kissaa ja yks kesy koira niin,eipähän noista elukoista ole mitään tytylle tullut.
et ole ainoa..tai no vähän eri tilanne meillä. Poika on 9kk enkä niitä pöpöjä pelkää,mutta haluaisin viettää ensimmäisen joulumme (aaton) vain oman perheemme kesken. Joulupäivänä on sitten tarkoitus käydä kyläilemässä. Osa sukulaisista ymmärsi asian ihan tuosta vain,mutta muutamalla oli vaikeuksia sulatella tätä.
Ja mitä pöpöihin tulee niin ymmärrän,että haluat välttää kaikki mahdolliset. Onhan kyse ihan pikkuisesta. Vaikka voihan se olla niinkin ettei mikään tartu,mutta..
Hyvää joulua! :xmas:
Ja mitä pöpöihin tulee niin ymmärrän,että haluat välttää kaikki mahdolliset. Onhan kyse ihan pikkuisesta. Vaikka voihan se olla niinkin ettei mikään tartu,mutta..
Hyvää joulua! :xmas:
Meidän tyttö oli kolme viikkoa vanha kun lähdettiin isomummin 87-vuotis päiville, ihan bussilla ja metrolla matkattiin. Vähän hirvitti, kun tuo meidän tyttö on aikamoinen kultakurkku. Pöpöjä en sen enempää ajatellut, täytyyhän sitä liikkua lapsenkin kanssa ja vastustuskyky lisääntyy.
Jouluksi mennään minun äidilleni, joulupäiväksi miehen vanhemmille. Isälleni Järvenpäähän ei jakseta tapanina enää matkata, aivan tarpeeksi kuvioiden muutosta ja jännitystä vauvalle aiempina päivinä. Tyttö nyt 3kk.
Itse en jaksaisi alkaa kestitsemään isovanhempia, en sitten millään. Muutenkin vielä muutaman joululahjahommat kesken ja aika loppuu kesken... Jouluahdistus on minulla joka vuosi, aiempina vuosina ei ole ollut lasta ja silloinkin ahdistaa niin maan p*rkeleesti. Asumme Itäkeskuksen vieressä Helsingissä ja pelkkä ruokakaupassa käynti (joka meillä on lähin, Citymarket) on jo aivan h*lvettiä. Kaikki ne ihmiset ja joululaulut ja muksujen itku (omani etenkin mukaanlukien) saa minut ihan melkein hysterian partaalle. Mutta aattona on sitten kiva rauhoittua ja vaan olla. Varsinkin kun pääsee valmiiseen pöytään
Kuten muutkin jo todenneet, tee aivan niinkuin parhaalta tuntuu. Jos muut eivät ymmärrä ettet jaksa/halua lähteä minnekään, on se heidän ongelmansa. Kaikki on erilaista lapsen kanssa.
Hyvää joulua!
Jouluksi mennään minun äidilleni, joulupäiväksi miehen vanhemmille. Isälleni Järvenpäähän ei jakseta tapanina enää matkata, aivan tarpeeksi kuvioiden muutosta ja jännitystä vauvalle aiempina päivinä. Tyttö nyt 3kk.
Itse en jaksaisi alkaa kestitsemään isovanhempia, en sitten millään. Muutenkin vielä muutaman joululahjahommat kesken ja aika loppuu kesken... Jouluahdistus on minulla joka vuosi, aiempina vuosina ei ole ollut lasta ja silloinkin ahdistaa niin maan p*rkeleesti. Asumme Itäkeskuksen vieressä Helsingissä ja pelkkä ruokakaupassa käynti (joka meillä on lähin, Citymarket) on jo aivan h*lvettiä. Kaikki ne ihmiset ja joululaulut ja muksujen itku (omani etenkin mukaanlukien) saa minut ihan melkein hysterian partaalle. Mutta aattona on sitten kiva rauhoittua ja vaan olla. Varsinkin kun pääsee valmiiseen pöytään
Kuten muutkin jo todenneet, tee aivan niinkuin parhaalta tuntuu. Jos muut eivät ymmärrä ettet jaksa/halua lähteä minnekään, on se heidän ongelmansa. Kaikki on erilaista lapsen kanssa.
Hyvää joulua!
mä ymmärrän kanssa aloittajaa todella hyvin. Meidän poika oli 2 viikkoinen viime jouluna ja ei se meille vanhemmille mitään herkkua ollut ravata isovanhempien tahdissa. Mä en ensinäkään ymmärrä sitä miten itsekkäitä ihmiset ovat. Ei ajatella ollenkaan sitä että äiti on juuri synnyttänyt / valvonut ja oppii vasta tuntemaan vauvaa. Lisäksi on aivan fakta että pahimmat flunssat ja influenssat kytevät joulun molemmin puolin. siksi influenssarokotuksetkin annetaan lapsille neuvolassa tähän aikaan. Muutenkin me ollaan viime joulun kokemuksista tulleet siihen tulokseen että aikuiset liikkuvat jos liikkuvat ja me lapsiperheenä pysytään kotona. Jos ei aikuiset sitä ymmärrä on heidän oma ongelmansa, joulurauha se meillekin! Ei ainakaan kiinnosta pakata ja ravata autolla koko joulua. lapselle on paljon parempi olla omassa tutussa kotiympäristösään / päikkärit omassa tutussa sängyssä kuin "kiikutettavana vieraiden sylistä toiseen"...
Nuista pöpöistä..kyl ne vaan jostain tarttuu. vauvamme sairastui enteroviruksen aiheuttamaan meningiittiin juuri 6 viikon ikäisenä. Tämän seurauksena oon suhtautunut aika varauksella isoihin massatapahtumiin ja varmistan kyl etukäteen ettei kukaan oo kipeenä, kun kyläillään. Sen verran tuo pelästytti....
Minäkin ymmärrän ap.tä oikein hyvin. Ensimmäisen kuukauden-parin aikana on ihan hyvä pysytellä kotosalla, en kyllä ymmärrä ihmisiä, jotka raahaa vastasyntyneen vauvan esim. kauppaan.
Esikoinen oli meillä viiden viikon, kun meidän oli pakko lähteä 300km päähän katsomaan kuolemansairasta anoppiani. Hieman kyllä pelotti lähteä niin pienen kanssa, mutta matka sujui hyvin ja kyseessä oli onneksi myös kevät, vapun aika. Näin talviaikaan liikkuminen on vaikeampaa.
Meillä tämä pikkukakkonen on joulunaikaan 3vko.n ikäinen ja me jäädään suosiolla kotiin joulunviettoon, eikä lähdetä 400km päähän vanhempieni luokse. Siellä kyllä kaikki ovat asian ymmärtäneet.
Esikoinen oli meillä viiden viikon, kun meidän oli pakko lähteä 300km päähän katsomaan kuolemansairasta anoppiani. Hieman kyllä pelotti lähteä niin pienen kanssa, mutta matka sujui hyvin ja kyseessä oli onneksi myös kevät, vapun aika. Näin talviaikaan liikkuminen on vaikeampaa.
Meillä tämä pikkukakkonen on joulunaikaan 3vko.n ikäinen ja me jäädään suosiolla kotiin joulunviettoon, eikä lähdetä 400km päähän vanhempieni luokse. Siellä kyllä kaikki ovat asian ymmärtäneet.
mä en henk. koht. noita pöpöjä pelkää ollenkaan.. Mutta olimme miehen isän 60v. synttäreillä pidemmän ajomatkan päässä, poika oli silloin just tuon 6 viikkoa. Ja reissu meni ihan reisille. Hirveetä häsläystä koko ajan, unet ja imetykset meni miten meni. ja kun kotia päästiin, niin oli hirvee väsy ja stressi päällä.
Sinä olet lapsen äiti ja päätät. Mitä sitten, jos miehesi sukulaiset pitävätkin sinua niuhona - hehän eivät kuitenkaan sairasta lastasi tule hoitamaan, jos niin sattuisi käymään. Itse olin ensimmäisen lapsen kanssa 'herkempi' muiden sanomisille. Nyt on toinen lapsi - ja on ihanaa kun uskaltaa olla oma itsensä - vaikka vähän niuhokin, jos siltä tuntuu. Flunssapelon takia en jättäisi sukulaisvierailua väliin - eri asia sitten on, onko olemassa muitakin syitä, miksi et halua vastasyntyneen kanssa lähteä sukulaisiin? Vierailut vaativat aina äidiltä vaivannäköä - mutta toisaalta ne saattavat piristääkin. Oman vauvan ollessa pieni koin vierailulle lähtemisen työlääksi - mutta perillä ollessa on mukavaa kun on enemmän 'sylittäjiä' - mistä syystä saattaa päästä vaikka yksin iltakävelylle. Vauvasi on vasta 6 vkon ikäinen - tulet kuulemaan monenlaisia mielipiteitä ja neuvoja jatkossakin. On erilaisia aikoja, tapoja, vauvoja ja äitejä. Mieti vauvasi - ja myös itsesi parasta. Sinulle tämä on ensimmäinen joulu äitinä, ja tämä joulu tulee jäämään mieleesi erityisenä jouluna. Vauvasi voi hyvin kun sinä voit hyvin - älä unohda ajatella myöskään itseäsi, oletko jo toipunut synnytyksen aiheuttamasta rasituksesta? Kerrothan joskus tällä palstalla, miten joulunviettonne sujui!
Edellisen kanssa samoilla linjoilla.
Mihinkään ei tarvitse tuoreen äidin lähteä, jos ei jaksa. Itse olin lapsen syntymän jälkeen kuukausia heikkona pitkän vuodelevon jälkeen, kun kunto meni nollaan ja sektiohaava oli pitkään kipeä, lisäksi sitkeä anemia ei ottanut talttuakseen. Syystäkin ei ollut hinku mihinkään kylään ja muutamia vieralilijoita oli pakko meillekin päin toppuutella kun en jaksanut. Nuo ajat tuntuu olevan miljoonan vuoden takana vaikka siitä ei ole vielä vuottakaan - onneksi.
Alkuun minäkin pelkäsin kovasti vauvan sairastuvan ja ihan vastasyntynyt voi ollakin herkempi. Minusta asia on otettava huomioon, eikä luottaa hyvään tuuriin. Pitkä imetys on ainakin omaa lasta suojannut selvästi.
Mihinkään ei tarvitse tuoreen äidin lähteä, jos ei jaksa. Itse olin lapsen syntymän jälkeen kuukausia heikkona pitkän vuodelevon jälkeen, kun kunto meni nollaan ja sektiohaava oli pitkään kipeä, lisäksi sitkeä anemia ei ottanut talttuakseen. Syystäkin ei ollut hinku mihinkään kylään ja muutamia vieralilijoita oli pakko meillekin päin toppuutella kun en jaksanut. Nuo ajat tuntuu olevan miljoonan vuoden takana vaikka siitä ei ole vielä vuottakaan - onneksi.
Alkuun minäkin pelkäsin kovasti vauvan sairastuvan ja ihan vastasyntynyt voi ollakin herkempi. Minusta asia on otettava huomioon, eikä luottaa hyvään tuuriin. Pitkä imetys on ainakin omaa lasta suojannut selvästi.
Et varmasti ole ainoa! Minua pidetään kans niuhottajana kun olen tarkka siitä etten vauvojani ole haalannut kovin pienenä paikkoihin jossa on paljon väkeä.
Jos kerran tuntuu ettet halua sukulaisiin mennä, niin älä ihmeessä mene. Minä ainakaan en jaksa välittää muiden kommenteista, vaan päästän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Enkä varmasti menisi jos en haluaisi.
Jos kerran tuntuu ettet halua sukulaisiin mennä, niin älä ihmeessä mene. Minä ainakaan en jaksa välittää muiden kommenteista, vaan päästän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Enkä varmasti menisi jos en haluaisi.
Meidän vauva oli viime jouluna kuukauden ikäinen ja kyllä sitä aattona mentiin sukuloimaan ja eihän tuo riittänyt vaan vielä tapaninakin toiseen paikkaan.
Näin jälkikäteen aattelen että olihan se aika pieni viedä, mutta silloin halus vaan ihmistenilmoille ja vauvaa näyttämään.
En kyllä yhtään muista että olinko väsynyt tai muuta, yleensäkin viime joulusta on muistissa vaan musta aukko
Näin jälkikäteen aattelen että olihan se aika pieni viedä, mutta silloin halus vaan ihmistenilmoille ja vauvaa näyttämään.
En kyllä yhtään muista että olinko väsynyt tai muuta, yleensäkin viime joulusta on muistissa vaan musta aukko
pöpöistä vielä... vaikka vauvall aolisi miten hyvä "äidinmaidonsuoja" päällä, ei se tarkloita etteikä äiti itse voisi sairastua! itse olin melkein viikon flunssassa kun tyttö oli 2 kk (mulla kuumetta jopa 39 astetta parin päivän ajan) ja oli aivan sairaan rankkaan hoitaa vauvaa miehen työpävän ajan. Imettäminenkin oli hankalaa kun ei meinannut kyetä nesteyttää itseään tarpeeksi.
ja tosiaan, kyllä pienen vaivan vanhemmat voivat olla juuri niin "itsekkäitä" kun huvittaa. jos ei jaksa ja halua vauvan kanssa lähteä, niin antaa muden vetää herneitä nenään ihan tölkkikaupalla!
ja tosiaan, kyllä pienen vaivan vanhemmat voivat olla juuri niin "itsekkäitä" kun huvittaa. jos ei jaksa ja halua vauvan kanssa lähteä, niin antaa muden vetää herneitä nenään ihan tölkkikaupalla!
Äidinmaidon suojasta minäkin vielä kommentoisin. Meillä esikoinen sairasti vesirokon ja sain sellaista tietoa että vauvalle sen ei pitäisi tarttua mikäli äiti on sairastanut vesirokon ja vauva on täysimetyksellä. Meillä on vauva täysin rintamaidolla ja vesirokonkin olen lapsena sairastanut, mutta niin vain se nyt tuolla pienellä on. Naama ja koko pää on aivan kamalan näköinen. Varmasti vauvaa kutittaa ja on paha olla. Vaikka äidinmaidolla pitäisi muka olla ihmeellistä suojaa antava vaikutus, niin ainakaan meidän kohdalla näin ei ole ollut, tuhiseva, näppynen kahden kuukauden ikäinen esimerkki nukkuu tällä hetkellä. :ashamed:
Hei! Ap ilmoittautuu. Onneksi joulu on ohi ja palattu arkeen!! Meillä joulu mein lopulta vanhan kaavan mukaan, eli mummot on nähty ja laatikot syöty. Sukulointimatkat ei onneksi ole niin pitkät, että emme pääsisi kotiin yöksi, joten se helpotti selvästi, mutta rankakaksi kävi- varmaan fyysisesti eniten minulle. Yllättävää kyllä, suurintä kiukkua sain tuta oman mieheni taholta, joka veti taas esille "kyllä sä aina teillä käyt, mutta et koskaan meillä"- kortin. Hän ei vaan ymmärrä sitä, miten paljon helpompaa sitä on hoidella vauvaa omassa lapsuudenympäristössä kun vieraassa ja anopin silmien alla.
Aattona siis toisten isovanhempien luona, missä väenpaljoutta ei tänä vuonna ollut. Kaikki meni kivasti ja sain itsekin levättyä. Vauva nukkui piiitkät päikkärit ulkona ja jaksoi kitisemättä seurustella monta tuntia. Äiti oli tehnyt minua varten oman sipulittoman rosollin ja herneettömän italiansalaatin, sain nauttia herkuista siis melko normaalisti.
Koska aatto oli mennyt hienosti, mies ei ymmärtänyt minun väsymystäni taas lähteä ja hirvittävän kinan jälkeen suostuin joulupäiväksi sitten toiseen mummolaan. Ehtona se, että ei räkätautisia serkkuja samaan aikaan, kiitos. Siitä sitten vedettiin tölkki kaupalla kuivia herneitä nekkuun ja sain kokea olevani todella toivottu :/
Pitkä tarina, mutta vauva herätettiin täydestä unesta sinä päivänä neljä kertaa, roikotettiin sylistä toiseen ja ihmeteltiin, että eikö se äiti sinua ruoki kun olet noin kärttyinen ja ainako kitisee näin paljon- ja tukuttain toodella fiksuja ohjeita. (Hän on normaalisti hyvätuulinen ja itkee suht vähän) Multa meni sitten pinna, otin vauvan rauhoittumaan (sylissäni rentoutui heti) ja ilmoitin että me mennään NYT kotiin. Piste. Ilta ja seuraava yö meni sitten tasoitellessa vauvan (ja äidin, minkä tietty vauva aistii) stressiä. Voin sanoa, että päivä oli todellakin liikaa pienelle!!! On mieskin ollut aika sopuisa sen jälkeen kun sai yön kanniskella kitisevää nyyttiä.
Pidän juhlasta, mutta rakastan arkea!! =)
Aattona siis toisten isovanhempien luona, missä väenpaljoutta ei tänä vuonna ollut. Kaikki meni kivasti ja sain itsekin levättyä. Vauva nukkui piiitkät päikkärit ulkona ja jaksoi kitisemättä seurustella monta tuntia. Äiti oli tehnyt minua varten oman sipulittoman rosollin ja herneettömän italiansalaatin, sain nauttia herkuista siis melko normaalisti.
Koska aatto oli mennyt hienosti, mies ei ymmärtänyt minun väsymystäni taas lähteä ja hirvittävän kinan jälkeen suostuin joulupäiväksi sitten toiseen mummolaan. Ehtona se, että ei räkätautisia serkkuja samaan aikaan, kiitos. Siitä sitten vedettiin tölkki kaupalla kuivia herneitä nekkuun ja sain kokea olevani todella toivottu :/
Pitkä tarina, mutta vauva herätettiin täydestä unesta sinä päivänä neljä kertaa, roikotettiin sylistä toiseen ja ihmeteltiin, että eikö se äiti sinua ruoki kun olet noin kärttyinen ja ainako kitisee näin paljon- ja tukuttain toodella fiksuja ohjeita. (Hän on normaalisti hyvätuulinen ja itkee suht vähän) Multa meni sitten pinna, otin vauvan rauhoittumaan (sylissäni rentoutui heti) ja ilmoitin että me mennään NYT kotiin. Piste. Ilta ja seuraava yö meni sitten tasoitellessa vauvan (ja äidin, minkä tietty vauva aistii) stressiä. Voin sanoa, että päivä oli todellakin liikaa pienelle!!! On mieskin ollut aika sopuisa sen jälkeen kun sai yön kanniskella kitisevää nyyttiä.
Pidän juhlasta, mutta rakastan arkea!! =)