Jos saisitte juuri nyt tietää olevanne raskaana, miten reagoisitte?

Itse jähmettyisin kauhusta. En tod. haluaisi enää olla raskaana, meillä kaksi lasta entuudestaan ja olen vasta toipumassa rankasta pikkulapsiajasta.

 

Joutuisin kysymään lääkäriltä jatkotoimista. Mulla on Mirena ja sen kanssa raskautuminen olisi sekä hyvin harvinaista että riskaabelia.

 

[QUOTE="a.p";24648090]Itse jähmettyisin kauhusta. En tod. haluaisi enää olla raskaana, meillä kaksi lasta entuudestaan ja olen vasta toipumassa rankasta pikkulapsiajasta.[/QUOTE]

Aika lailla sama.

 

Jos mä saisin nyt tietää olevani raskaana, ni ihmettelisin että onko tonne mahaan tupsahtanut nyt sitte toinenki jo vai mitä on tapahtunu

 

Olisin tajuttoman ihmeissäni, tuskin uskoisin asiaa. Eilen en meinaan raskaana ollut kun ultrattiin yms

Suunnitelmat menisivät uusiksi, opinnot kärsisivät kun harjoittelu keskeytyisi ja valmistuminen viivästyisi, mutta muuten uutinen olisi ihan jees, alkushokin jälkeen.

 

Kauhistuisin!

 

Olisin totaalisesti pihalla.

 

[QUOTE="lilli";24648107]Jos mä saisin nyt tietää olevani raskaana, ni ihmettelisin että onko tonne mahaan tupsahtanut nyt sitte toinenki jo vai mitä on tapahtunu [/QUOTE]

sama

 

Tää ei ole todellista..
tupla ehkäsy..
Voi Vittu.....prkl.....

 

Olisin kauhuissani.Maanantaina varaisin heti ajan abortiin.

 

Sanoisin, että perse ja olisin huolissani terveydestäni.

Muutoin sillä ei niin olis väliä. Mun vaan täytyy ehdottomasti ehtiä laihtua ja nostaa omaa kuntoani ennen kuin uutta raskautta voi edes ajatella. Edellisessä oli jo rd.

 

Olisihan se aikamoinen järkytys aluksi, mutta eipä sille sitten enää mitään voi ( koska minulle abortti ei ole vaihtoehto, en vaan pystyisi ) järkytys ehkä sen takia, koska meillä on poika 4kk vanha ja lapsiluku täynnä ( 3 lasta )

toisaalta nopeasti ajatukseen tottuisi ja odotettu olisi ihan varmasti.

 

Ottaisin puhelun hiippalakille Vatikaaniin ja sanoisin "arvaappa jäbä mitä?"

 

Järkytys olisi kamala ja sitten abortti. Tähän elämäntilanteeseen ei lapsi sovi.

 

Ottaisin puhelun hiippalakille Vatikaaniin ja sanoisin "arvaappa jäbä mitä?"

Mä miettisin että hetkinen kuinkas tässä näin kävikään???

Mutta olisi kyllä unelmien täyttymys kuitenkin.:heart:

 

Paniikki ja varmaan soitto keskeytykseen. EI todellakaan haluta enempää ja just eilen taas pohdittiin ehkäsyjuttuja josko nyt pantas piuhat mieheltä poikki.

 

Todella suuri järkytys. Sit varmaan järjetön huoli, koska minullakin on Mirena. Sit ahdistus, että taasko se vaippa-tissi-rumba pitää alottaa alusta kun just helpotti!?!?!? Ja lapsilukukin ois todella jo täynnä neljälläkin apsella.. Varmaankin loppujen lopuksi sitten otettaisiin vastaan riippuen, mikä on lääkärin kanta.

 

Miettisin, että missä vaiheessa minut on raiskattu ja kuka mahtaisi olla lapsen isä. :stick:

 

Odottaisin kuumeisesti koska herään unestani.

 

Aika jännä että kukaan ei olis iloinen. En ylipäänsä koskaan lue tältä palstalta, että lapset on ihania ja elämä on ihanaa lasten kanssa. Vois joku saada käsityksen, että lapsia ei kannattais hankkia ollenkaan.

 

Mä olisin hiukan pettynyt. Mun kun pitäisi pian palata hoitovapaalta töihin. En haluaisi jatkaa kotona oloa, ellen voittaisi lotossa .
Mutta joo, en haluaisi nyt vauvaa.

 

Aika jännä että kukaan ei olis iloinen. En ylipäänsä koskaan lue tältä palstalta, että lapset on ihania ja elämä on ihanaa lasten kanssa. Vois joku saada käsityksen, että lapsia ei kannattais hankkia ollenkaan.

Jos sulla on jo lapsia, etkä ole lisää meinannut tehdä ja yhtäkkiä pamahdat paksuks, ei iloisuus ole välttämättä ihan se ensimmäinen reaktio ja sitähän tällä aloituksella nyt haettiin..

 

Aika jännä että kukaan ei olis iloinen. En ylipäänsä koskaan lue tältä palstalta, että lapset on ihania ja elämä on ihanaa lasten kanssa. Vois joku saada käsityksen, että lapsia ei kannattais hankkia ollenkaan.

No onhan täsä tullu syitäkin ja jokunen ois iloinenkin. Mutta aina se lapse tulo ei oo ilonen asia tilanteessa mikä ei kestä yhtään enempää kasvatettavia. Ei mullakaan sitä vastaan oo että tuo 3v o olemassa ja kohta 4v sitte tää sama kyssä ois saanu aikaan toisenlaisen vastauksen. Mutta nyt raskaus ois liikaa ja katastrofi.

 

Olisin kauhuissani, järkyttynyt, pettynyt, vihainen, surullinen. Miettisin voisinko enää tehdä toista aborttia. En usko, ehkä sielu on kuitenkin sen verran mallillaan, että sitä nielisi kamaluuden ja olisi sitten raskaana vastoin kaikkia odotuksia.

 

Saisin sydänkohtauksen ja kuolisin.Ikää 48v enkä todellakaan haluaisi enää vauvaa.Mies varmaan olis innoissaan joten olisi täydellinen katastrofi.Minä tekisin abortin ja mies ei antais sitä ikinä anteeksi joten se olis tämän suhteen loppu myös.