jos olisit läheinen ystäväni enlä tarjoisi sinulle syötävää/juotavaa niin miten suhtautuisit?

[QUOTE="vieras";26523666]no olishan se vähän erikoista, mutta jos et itsekään syö/juo mitään niin ei ehkä haittaisi. Mut kyllä suurin osa tuntuu edes kahvin/teen tarjoavan, vaikkei sitten mitään sen kummempaa oliskaan. Saako sun luona ap juoda vettä?

Mulla on tapana tarjota kavereille jotain pientä suolasta ja makeaa myös. Moni kaveri on vielä köyhä opiskelija, niin on kivakin tarjota safkat kun siihen on varaa.[/QUOTE]

saa juoda vettä.

 

Mä en nyt kykene millään lailla näkemään, että voisin olla kaltaisesi ihmisen kanssa läheinen ystävä.

 

tulipas mieleeni että jos vessasi on niin likainen että sinne menee vain kun on todella pakko (eli yövieraat) niin mites on niiten omien astioitten laita...??? Ehkä onkin parempi että tarjoat kertakäyttöastioista vieraillesi silloin kun niin päätät tehdä. Jos ne menee samalla linjalla kuin tuo vessa, että vain pakon edessä niitä käyttää...

 

Mä en nyt kykene millään lailla näkemään, että voisin olla kaltaisesi ihmisen kanssa läheinen ystävä.

mikset? missä vika?

 

enkä kylässä jää ilman tarjottavaa. tiedän kaikkien keksi ja pulla kätköt, ja sieltä otan jos mieli tekee. luulen ystävieni tekevän samoin vaikka yritän piilottaa syötävät ennen vieraiden tuloa, mutta aina en ehdi vaihtimaan. selvästi joku joskus on käynyt pullavadilla penkomassa.

Miksi sulla on pullavati jos et kerran ikinä tarjoile kenellekään? Itsellesikö katat kauniisti pöytään?

 

[QUOTE="tittirii";26523737]tulipas mieleeni että jos vessasi on niin likainen että sinne menee vain kun on todella pakko (eli yövieraat) niin mites on niiten omien astioitten laita...??? Ehkä onkin parempi että tarjoat kertakäyttöastioista vieraillesi silloin kun niin päätät tehdä. Jos ne menee samalla linjalla kuin tuo vessa, että vain pakon edessä niitä käyttää...[/QUOTE]

vessani on rempassa mutta astiat pesen aina.

 

Miksi sulla on pullavati jos et kerran ikinä tarjoile kenellekään? Itsellesikö katat kauniisti pöytään?

ei mulla ole sellaista. omistan vain vähän astioita.

 

Miks pitäis sitä, miks pitäis tätä? Mä oon oppinut jo lapsuudessa vieraanvaraisuuden, ja sellainen olen itsekkin.

kuulostat itsekkäältä, ja olisit kaukana mun läheisestä ystävästä

 

ei mulla ole sellaista. omistan vain vähän astioita.

Säilytät pullasi pullavadissa, jota sinulla ei ole? No, sehän selvittääkin paljon.

 

Säilytät pullasi pullavadissa, jota sinulla ei ole? No, sehän selvittääkin paljon.

minä AP en kirjoittanut tuota tyhmää pullavati juttua. joku pilaileen kustannuksellani.

 

Voihan vit..ku on pimeetä touhua....taitaa kaverisikin olla saman henkisiä kun sä eli pimeitä...

 

[QUOTE="huh huh";26523856]Voihan vit..ku on pimeetä touhua....taitaa kaverisikin olla saman henkisiä kun sä eli pimeitä...[/QUOTE]

ei olla. olemme mukavia ja ystävällisiä.

 

mikset? missä vika?

Koska jo pelkästään kyläily olisi noin kiusallista.
Kun mä kutsun jonkun varta vasten kylään, leivon ja touhotan mielelläni, ja mulla tulis paska fiilis jos se vieras ei sitten huolisi mitään. (Allergiat tietysti asia erikseen, mutta tiedän myös niiden läheisten ystävien ja niiden lastenkin allergiat ja inhokkieväät.)
Lisäksi mun olisi tosi vaikea kuvitella kyläileväni esim. lasten kanssa läheisellä ystävällä, jos mun pitäisi kotoa lähtiessä yrittää miettiä, mitä kaikkea mahdollista ja mahdotonta tarvitsee pakata mukaan, jos siltä ystävältä ei kehtaa kysyä yhtään mitään.

Sitten me sillä läheisten ystävien porukalla touhutaan muutenkin yhdesä ilman lapsia ja lasten kanssa.
Tarvittaessa jaetaan eväät, rahat, vaipat, vaatteet, palveluksia, aikaa yms. sen mukaan, mitä kukakin milloinkin tarvitsee.

Ollaan myös ihan sovittu, että jos joku kokee jotenkin olevansa "miinuksella", niin siitä saa mainita. Ei ole vielä koskaan kenenkään tarvinnut.

Kokoisin hirvittävän raskaana seuran, jossa kaikki pitää koko ajan laskea ja vahtia, mikä on kenenkin kolikko, kahvipaketti, pillimehu tai pullankäntty.

En varmaan kykenisi muuhun, kuin hyvin pintapuoliseen kaveruuteen tai tuttavuuteen, en siihen jo monesti alleviivaamaani läheiseen ystävyyteen.

 

Eipä tuo paljon hetkauttaisi. Yleensä vien mukanani syötäviä ja juotavia, jos menen kylään. Yöksi mennessä enemmän ja päiväkylään mennessä kahvipaketin ja jonkin pullan tms. tai sitten leivon jotain viemisiä. Riippumatta siitä, onko emäntä vieraanvarainen tai ei. Jos emäntä on innokas leipuri, vien esim. kahvia, kukkia tai kynttilöitä (jotain häviävää, ei krääsää nurkkiin), koska silloin on epäkohteliasta viedä syötävää (emäntä loukkaantuu, etteikö tarjottavat kelpaa). Yleensä meillä käy enemmän vieraita kuin mitä me pystymme muilla vierailemaan (maatila hoidettavana). Vieraille laitan syötävät, en tarvitse tuliaisia, mutta otan ne kiitollisena vastaan. Maalla ollaan vieraanvaraisia ja talosta ei nälkäisenä lähdetä. Pidän ruuanlaitosta ja leipomisesta. Usein suunnittelen etukäteen, mitä leipoisin ja mistä vieraat pitävät. Pihit ihmiset minusta kärsivät pihiydestään itse eniten, koska vieraanvaraisuus myös antaa paljon iloa sille, joka tarjoaa muille.

 

Sitten kyllä hermostuisin, jos tuomiani syötäviä ei laitettaisi tarjolle vaan pstettäisiin kaappiin. Tuomiset on aina tarkoitettu kaikille syötäväksi

 

pöhkö provo, mutta täytyy todeta että meidän ystäväpiirissä on vuosia keikkunut tuollainen tyyppi. Suhteet eivät vain koskaan ole kovasti lähentyneet, koska en luota tuollaiseen ihmiseen pätkääkään tosipaikan tullen, ja muitakin ongelmia tuntuu olevan sielussa tungokseksi asti.

Asiassa oli rasittavampikin puoli kuin runsaiden tuliaisten raahaaminen jotta kehtaisi ottaa sitä tarjottua kahvia tai jopa mehua. Ei ole kiva tuntea olevansa valtavan myönnytyksen kohde joka kerran kun toiselta saa jotain, siinä joutuu totuttautumaan jatkuvaan ylenkatseeseen ja kestämään toisen ahdistusta.

Lisäksi on valtavan ikävää seurata sivusta, miten tuollaisen ihmisen elämä hiljalleen muuttuu aina vain ankeammaksi. Mitä vanhemmaksi pihi käy, sitä pahemmaksi pääsee tauti. Enkä ihan heti usko, että olisi mahdollista elää niin, että yletön pihiys olisi luonteen ainoa ongelmakohta.

 

Kyllä tarjoan aina kahvit vieraille, mutta onhan toisaalta hyvä joskus miettiä, miksi sitä ruokaa pitää aina ajatella. Miksi kaikkeen ystävien kanssa oloon pitää liittyä ruoka ja namit?

 

pöhkö provo, mutta täytyy todeta että meidän ystäväpiirissä on vuosia keikkunut tuollainen tyyppi. Suhteet eivät vain koskaan ole kovasti lähentyneet, koska en luota tuollaiseen ihmiseen pätkääkään tosipaikan tullen, ja muitakin ongelmia tuntuu olevan sielussa tungokseksi asti.

Asiassa oli rasittavampikin puoli kuin runsaiden tuliaisten raahaaminen jotta kehtaisi ottaa sitä tarjottua kahvia tai jopa mehua. Ei ole kiva tuntea olevansa valtavan myönnytyksen kohde joka kerran kun toiselta saa jotain, siinä joutuu totuttautumaan jatkuvaan ylenkatseeseen ja kestämään toisen ahdistusta.

Lisäksi on valtavan ikävää seurata sivusta, miten tuollaisen ihmisen elämä hiljalleen muuttuu aina vain ankeammaksi. Mitä vanhemmaksi pihi käy, sitä pahemmaksi pääsee tauti. Enkä ihan heti usko, että olisi mahdollista elää niin, että yletön pihiys olisi luonteen ainoa ongelmakohta.

Tuo on osaltaan ihan totta, mutta riippuu tosi paljon ihmisestä. Meillä käy usein yksi vieras ja aina niin päin, että hän tulee meille. Hän ei tuo tuliaisia koskaan ja ei lähde ennenkuin kahvit on keitetty. Hän lainailee tavaroita, kun ei itse raaski itse hankkia. Rahaa ja omaisuutta hänellä on moninkertaisesti meihin verrattuna. Miestä se jonkin verran ottaa päähän, mutta minulle se on yks lysti. Kovin, kovin kuivalta hänen elämänsä vaikuttaa. Pihiys vie ilon elämästä ja siksi ne muutamat roposet, mitä kyseisen henkilön syöttämiseen menee, ei häiritse. Eriasia on, jos kyse on silkasta ja jatkuvasta hyväksikäytöstä. Siinä minullakin menee raja.

 

Uskokaa tai älkää, tuollaisia ihmisiä on todellakin olemassa! Minun entinen tosi hyvä ystävä on juurikin tuollainen, joka ei tarjoa kyläillessä yhtään mitään. Hän ei missään vaiheessa kyläilyä edes kysy, että haluaisiko vieras jotain juotavaa, vaan täytyy itse sanoa, että "Mulla on jano. Saisinko lasillisen vettä?".

Nykyään tapaan tätä ystävääni enää muutaman kerran vuodessa ja silloin vierailut kestävät 6-8 tuntiin kerrallaan. Välimatkan takia matkoihin menee myös yhteen suuntaan noin tunnin. Eli hänen luonaan vieraillessa ruokaa (eikä aina juotavaakaan) ei saa 10 tuntiin! Ystävyytemme on nykyään sen verran pintapuolista, etten edes kehtaa pyytää mitään tarjottavaa. Luulisi jokaisen itse tajuavan antaa vierailleen jotain tarjottavaa...

 

Miksi oi miksi, te ihmiset hyysäätte noita persereikiä?? Mikä ystävä tai edes kaveri tulee aina hyysättäväksi ja lainailemaan tavaroitanne?? Minä annan vähempiosaiselle mielelläni, mutta tuollaisia elintasopummeja en todellakaan hyysäisi. Hyväksikäyttöä, ja hyvä jos miehesi sen huomaa.

 

Olet provo.

Mutta ihmisestä, joka toimisi kuvaamallasi tavalla ajattelisin, että hän on yksinkertainen moukka.

 

Pihit ihmiset ovat ikäviä...

 

voi kuule minulla on paljon hyvä ystäviä. yksi syy miksen tarjoa mitään on tosiaan se piheys ja silloin kun harvoin, todella harvoin tarjoan jotain niin annan kavereideni käyttää kertakäyttö ruokavälineitä. en halua kenenkään muun juovan tai sylvän minun astioistani.

Tästä tulee mieleen ainoastaan se että olet bakteerikammoinen hygieniafriikki tai jotain.