Jos olisit 30 v., vauvakuumeessa, vasta keskenmenon kokenut, voisitko lykätä vauvan yritystä työasioiden vuoksi 8 kk?

[mammaksi?]

Sinulla ei siis olisi vielä lapsia ollenkaan, vaan olisi kyse ensimmäisestä lapsesta.

Olisit lisäksi kokenut varhaisen keskenmenon äskettäin.

Miten on? Voisitko lykätä vauvan yritystä vielä vaikkapa 8 kk eteenpäin työasioiden vuoksi?

 

[....]

ei kai kukaan tällästä tosissaan kysy.

 

[nuori oot vielä]

voisin, ellen haluaisi kymmenkunta lasta

 

["vieras"]

luultavasti lykkäisin.. On ihan hyvä käsitellä se keskenmenokin kunnolla omassa päässään.

 

[mammaksi?]

ei kai kukaan tällästä tosissaan kysy.

Kyllä kysyy... Ja ihan tosissaan

 

[mammaksi?]

[QUOTE="vieras";23151883]luultavasti lykkäisin.. On ihan hyvä käsitellä se keskenmenokin kunnolla omassa päässään.[/QUOTE]


Itse en kokenut keskenmenoani kovinkaan rankkana, koska se tapahtui niin alussa (menkat pari vkoa myöhässä), ennen ensimmäistä neuvolakäyntiäkään.

Itkeskelin asiaa silti muutaman kerran, hormoneillakin saattoi olla osuutta asiaan toki. Eri asia olisi ollut jos olisi päässyt jo raskausviikoille 9-12, ja ehtinyt käymään neuvolassa

Vaikka kyllä se palauttikin minut maan pinnalle siinä asiassa, ettei lapsen saantiin voi välttämättä itse vaikuttaa.

Uusi raskaus olisi kyllä mukava asia

 

[Orion-]

En todellakaan lykkäis. Työasiat tulee tärkeysjärjestyksessä jossain hyvin kaaaaaukana verrattuna lapsi/perheasioihi.

 

["vieras"]

Me aloitettiin yritys työllisesti huonoon aikaan jos näin voi sanoa. Työasioiden vuoksi ei lykätty sitä. Ikää vaan hiukkasen enemmän kuin sinulla eli 34v. Ei kuitenkaan lykätty yrittämistä, mutta eipä sitä vauvaa kuulunut. Sitten kun tulin raskaaksi niin keskenmenohan siitä tuli. Yli vuoden yrityksen jälkeen alkoi työtilanne olla eri vaikka silloin alussa oli kaikki hyvin. Lopulta tulin raskaaksi hoitojen avulla ja raskaus osui täydelliseen väliin niin, että kun työsuhteeni loppui jatkoksi oli sairaslomaa ja äitiyslomaa. Ja tämänkin jälkeen ajankohdat menee aika yksiin sillä jos olisin saanut vauvan aiemmin niin olisin menettänyt kuntalisän enkä olisi voinut olla kotona kun esikoinen aloittaa koulun. Nämä asiat oli tiedossa silloin kun alettiin yrittää, mutta väliä niillä ei ollut ja siihenhän oli kauan aikaa(aika menikin sitten yrittämiseen).
Töiden takia en lykkäisi yritystä tai muunkaan järkevän ratkaisun, koska pianhan voi olla edessä ettet voi enää saada niitä lapsia. Me alettiin yritys vielä juuri silloin kun tiedossa oli, että saan ylennyksen siitä noin 9kk päästä. Elämä muuttuu niin paljon ja tuntuu, että kohtalo heittelee. Työasiatkin voi muuttua kuten minulla.
...eikä minun edes pitänyt ikinä tehdä lapsia...

 

[Criminal Mind]

Mä en lykkää mitään asioita elämässä TÖIDEN vuoksi.

 

[mammaksi?]

Ongelmana on se, että tilalleni on tässä tilanteessa, seuraavan vuoden ajan, lähes mahdotonta saada pätevää sijaista, ja siksi vauvahaaveeni tuntuu niin itsekkäältä ajatukselta...

Jos annamme vauvalle mahdollisuuden, ja jos raskaus alkaisi yhtä nopeasti kuin viimeksi (yhdestä kerrasta) niin saattaisimme saada vielä tälle vuodelle perheenlisäystä... Mutta koskaanhan sitä ei voi tietää, ja keskenmenon mahdollisuuskin on olemassa (ja se on minua alkanut pelottaa tämän yhden koetun keskenmenon jälkeen).

Käyn siis sisäistä kamppaillua itseni kanssa asian suhteen.

 

[hhhh]

Ongelmana on se, että tilalleni on tässä tilanteessa, seuraavan vuoden ajan, lähes mahdotonta saada pätevää sijaista, ja siksi vauvahaaveeni tuntuu niin itsekkäältä ajatukselta...

Jos annamme vauvalle mahdollisuuden, ja jos raskaus alkaisi yhtä nopeasti kuin viimeksi (yhdestä kerrasta) niin saattaisimme saada vielä tälle vuodelle perheenlisäystä... Mutta koskaanhan sitä ei voi tietää, ja keskenmenon mahdollisuuskin on olemassa (ja se on minua alkanut pelottaa tämän yhden koetun keskenmenon jälkeen).

Käyn siis sisäistä kamppaillua itseni kanssa asian suhteen.

kukaan ei ole korvaamaton.

 

[hoya bella]

En todellakaan lykkäis. Työasiat tulee tärkeysjärjestyksessä jossain hyvin kaaaaaukana verrattuna lapsi/perheasioihi.

Samaa mieltä olen.

 

[...]

Voisin lykätä, jos oikeasti olisi todella hyvä työtilaisuus.
Tuon keskenmenonkin kannalta voi olla ihan hyvä, että ottaa vähän lisäaikaa. Olet kuitenkin vasta 30, joten aikaa on vaikka kuinka.

 

[mammaksi?]

Voisin lykätä, jos oikeasti olisi todella hyvä työtilaisuus.
Tuon keskenmenonkin kannalta voi olla ihan hyvä, että ottaa vähän lisäaikaa. Olet kuitenkin vasta 30, joten aikaa on vaikka kuinka.

Minulla taas ei olisi kyse työtilaisuuksista, tai työpaikan vaihdoksesta, vaan olen ollut samassa paikassa jo vuosia töissä. Suoraan sanoen, työnantaja tulisi olemaan lirissä ja joutuisi kaivamaan sijaisen tilalleni jostain kiven alta. Tiedän sen, kun olen nähnyt ongelmat muidenkin perhevapaiden sijaisten etsinnässä.

Itse koen, että minulla ei ole aikaa lasten hankintaan enää kovin kauan.
Haluaisin olla suhteellisen nuori äiti, ja lisäksi koska mieheni on minua muutaman vuoden vanhempi, en haluaisi, että hänkään olisi kovin vanhan isä lapsillemme.

Keskenmenon takia en tunne tarvitsevani lisäaikaa, tai miettimisaikaa perheenperustamiselle. En tiedä olenko sitten tunteeton, mutta parasta lääkettä sen hoitoon, on minusta uusi raskaus.

 

[chef]

En.

 

[Madicken04]

Riippuu työasioista. Ap:n kuvailemassa tilanteessa en. Siis en koe tarvetta olla noin lojaali työnantajall kun on kyse itselleni tärkeimmistä asioista.

Jos taas olisi joku uusi työtarjous/tilaisuus joka parantaisi huomattavasti palkkaa ja/tai takaisi mielenkiintoisemman ja mukavamman työn jatkoon niin silloin voisin jäädä tuoksi aikaa odottelemaankin.

 

[mammaksi?]

voisin, ellen haluaisi kymmenkunta lasta

Minä haluaisin kaksi - kolme lasta, mutta yksikin olisi näin alkuun ihana

Kai niitä sitten ehtii vielä tekemään, vaikka tänkin palstan mukaan mulla on jo toinen jalka haudassa...

 

["mievain"]

Kyllä oma elämä menee työasioiden edelle. En lykkäisi.

 

[Tapiontytär]

Mä en lykkää mitään asioita elämässä TÖIDEN vuoksi.

Samoin.

 

[kello tikittää]

Olen lykännyt toisen yritystä työtilanteen/uralla etenemisen takia ja voin näin jälkeenpäin sanoa ettei kannattanut. Nyt on reilu 1,5 vuotta yritystä takana ja 3 keskenmenoa tässä ajassa.. Olen nyt kohta nelikymppinen eli voi olla, että se toinen lapsi jää vain haaveeksi

 

[mammaksi?]

Olen lykännyt toisen yritystä työtilanteen/uralla etenemisen takia ja voin näin jälkeenpäin sanoa ettei kannattanut. Nyt on reilu 1,5 vuotta yritystä takana ja 3 keskenmenoa tässä ajassa.. Olen nyt kohta nelikymppinen eli voi olla, että se toinen lapsi jää vain haaveeksi

Minulla tilanne on se, että ainoa asia minkä vuoksi mietin lykkäämistä, on se, että jos tulisin raskaaksi vasta noin 8-9 kuukauden päästä, tilalleni olisi siinä vaiheessa helpompi saada sijainen.

Jos tulisin nyt heti raskaaksi, ja jäisin tänä syksynä äitiyslomalle, pätevän sijaisen saaminen olisi todella vaikeaa.

 

[...]

en odottaisi. omalta kohdaltani tiedän että ei ole niin itsestäänselvää se raskaaksi tulo, vaikka olisi joskus helposti tulllutkin raskaaksi.

 

["vieras"]

En voisi. Mikään työ ei ikinä tule olemaan niin tärkeä.

 

[mammaksi?]

Oikeastaan koko tilanne tuntuu minusta epäreilulta, ja jotenkin tulee sellainen asia mieleen, että ei ole reilua, että kaikilla aloilla työntekijä ei ole samassa asemassa perheenperustamiseen liittyvissä asioissa.

Toiset tekevät omat ratkaisunsa, ja lähtevät muihin hommiin, kun kokevat työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeaksi tietyissä ammateissa. Ymmärrän täysin heitäkin.