Jos miehesi toisi kotiin vastasyntyneen vauvan...

asiaa, näin toimii oikea NAINEN joka arvostaa ja kunnioittaa itseään, reppania nämä naiset jotka hyväksyy kaikenlaista likaa mieheltään, eipä ihme että suomessakin monenlaisia perheitä piisaa...

Anteeksi, taisin erehtyä luullessani tätä ajatusleikiksi. Oikeasti elämässäni ei ole tapahtunut vastaavaa.

 

Mun mies osas hoitaa meidänkin vauvaa, eiköhän se pärjäis senkin kanssa ja jossain muualla kuin mun ja meidän lapsemme kodissa. Jos ei osaa eikä syrjähypyn rikostoveri ota vauvaa, niin sitten saa luvan antaa sijaiskotiin, kunnes vauva löytää uuden kodin. Meille se vauva ei tule. Eikä enää mieskään.

asiaa, näin toimii oikea NAINEN joka arvostaa ja kunnioittaa itseään, reppania nämä naiset jotka hyväksyy kaikenlaista likaa mieheltään, eipä ihme että suomessakin monenlaisia perheitä piisaa...

mun mielestä taas oikea nainen ei hylkää lasta, oli se sitten oma tai ei. Se ei tee kenestäkään reppanaa, uskomaton väite, sulla on muutenkin ihan idioottimaiset mielipiteet...

Mitä hylkäämistä se on, onhan sillä lapsella isä ? Ainahan täällä sanotaan, että isä on ihan yhtä hyvä kuin äitikin ja yhtä pätevä hoitaja. Miksei se tässä tapauksessa ole?

 

Raskaana ollessani näin unta, että oven takana oli joukko naisia maailman ympäri ja jokainen toi minulle hoidettavaksi äijän lapsen, eri ikäisiä. Otin kaikki vastaan... Ja jos unessa niin tein, tekisin muutenkin.

Tässä on asennetta

 

Mun mies osas hoitaa meidänkin vauvaa, eiköhän se pärjäis senkin kanssa ja jossain muualla kuin mun ja meidän lapsemme kodissa. Jos ei osaa eikä syrjähypyn rikostoveri ota vauvaa, niin sitten saa luvan antaa sijaiskotiin, kunnes vauva löytää uuden kodin. Meille se vauva ei tule. Eikä enää mieskään.

asiaa, näin toimii oikea NAINEN joka arvostaa ja kunnioittaa itseään, reppania nämä naiset jotka hyväksyy kaikenlaista likaa mieheltään, eipä ihme että suomessakin monenlaisia perheitä piisaa...

kyllä mä arvostan ja kunnioitan itseäni, enkä ole mikään tossukka joka hyväksyy mitä tahansa mieheltäni... en mä hyväksyis miehen syrjähyppyä mutta se olsi asia jonka kanssa on elettävä ja koitettava unohtaa ja antaa anteeksi..
mitä tulee siihen lapsen niin mulla ei ole niinkään merkitystä niillä sukusoluilla... että miksi en voisi huolehtia jonkun muun lapsesta jos se on mahdollsiuus, tiedän että voin tarjota lapselle hyvän elämän...
siis kyllähän mä miestäni varmasti vihaisin aluksi mutta elämällä on omituinen tapa kasvattaa ihmistä, ja mä olen sen verran aksvanut ja oppinut että ei se maailma siihen kaatuis, eikä suhde

 

Mun mies osas hoitaa meidänkin vauvaa, eiköhän se pärjäis senkin kanssa ja jossain muualla kuin mun ja meidän lapsemme kodissa. Jos ei osaa eikä syrjähypyn rikostoveri ota vauvaa, niin sitten saa luvan antaa sijaiskotiin, kunnes vauva löytää uuden kodin. Meille se vauva ei tule. Eikä enää mieskään.

asiaa, näin toimii oikea NAINEN joka arvostaa ja kunnioittaa itseään, reppania nämä naiset jotka hyväksyy kaikenlaista likaa mieheltään, eipä ihme että suomessakin monenlaisia perheitä piisaa...

mun mielestä taas oikea nainen ei hylkää lasta, oli se sitten oma tai ei. Se ei tee kenestäkään reppanaa, uskomaton väite, sulla on muutenkin ihan idioottimaiset mielipiteet...

no eipä sitten muuta kun kaikki oikeat naiset vaan joukolla adoptiopapereita ym. sijaisperhetarjouksia vetämään. Kyllä meillä Suomessakin riittää lapsia joilla ei oo vanhempia ollenkaan, puhumattakaan päihdeongelmaisten lapsista jne...

 

Tuossa tilanteessa kääntyis mies kannoillaan kynnyksellä vauva mukanaan. Tilannetta muuttais jos olisin voinut valmistautua tilanteeseen.

 

Mä en oikeasti ymmärrä, miksi niin monet ottaisivat sen vauvan hoitaakseen? Sitä varten Suomessa on lastensuojeluviranomaiset, jotka tällaisissa tapauksissa ottavat asian hoitaakseen, ellei se isä sitä lasta itse hoida. Ei se mun ongelmani ole, jos vauvan äiti ei ota luokseen. Enkä todellakaan voisi hoitaa jotain mieheni syrjähypyn tuotosta, olkoon kuinka suloinen tahansa. Ihan eri asia olis, jos vaikkapa siskoni lapset jäisivät orvoiksi ja muta kysyttäis, että ottaisinko heidät huollettaviksi. Siinä tapauksessa ottaisin ilman muuta.

mutta eihän se sen vauvan vika ole, että äitinsä on joku syrjähyppy eikä esim siskosi.

Ei niin, mutta ei se vauva myöskään ole mun ongelmani eikä mun vastuullani. Ei voi mitään, mutta se vauva ei todellakaan herättäisi mussa mitään tunteita eikä sympatiaa.

 

Kun taas tässä tapauksessa mies kantais sen vastasyntyneen vaan sun käsivarsille minkä olemassa olosta sulla ei oo ollu aavistustakaan.

Tällasessa tilanteessa vauvan tarpeiden tyydytys menis ensisijalle, sitten myöhemmin vasta olisi asian tarkemman selvittelyn aika.

Musta olisi ihan mukava ylläri jos ovelta löytyisi korissa pieni vastasyntynyt, miten ihana oiskin saada uusi lapsi noin vähällä vaivalla :heart: Tietysti ilman miehen osallisuutta asiaan tämä..

joo no en mäkään sano ettenkö antais vauvalle ruokaa ja vaihtais vaippaa siinä tilanteessa. Mutta en todellakaan kasvattais aikuisikään saakka "kuin omaa lastani".

 

Mun mies osas hoitaa meidänkin vauvaa, eiköhän se pärjäis senkin kanssa ja jossain muualla kuin mun ja meidän lapsemme kodissa. Jos ei osaa eikä syrjähypyn rikostoveri ota vauvaa, niin sitten saa luvan antaa sijaiskotiin, kunnes vauva löytää uuden kodin. Meille se vauva ei tule. Eikä enää mieskään.

asiaa, näin toimii oikea NAINEN joka arvostaa ja kunnioittaa itseään, reppania nämä naiset jotka hyväksyy kaikenlaista likaa mieheltään, eipä ihme että suomessakin monenlaisia perheitä piisaa...

mun mielestä taas oikea nainen ei hylkää lasta, oli se sitten oma tai ei. Se ei tee kenestäkään reppanaa, uskomaton väite, sulla on muutenkin ihan idioottimaiset mielipiteet...

mulla on kuules ihan terveet mielipiteet, tässä ketjussa monella vaikuttaa täysin kahjoilta omat ajatukset kyseisessä tilanteessa, oletan että nuoria teiniäitejä elämänsä alussa jotka ei tajua mistään mitään ja oikeessapa tairan ollakkin...on kyllä hullua ajatella että teidän kuuluis ottaa se vauva...ei mitään tunneälyä jos muutakaan...vaikia se on vaatiakkaan jos tuolla tasolla mennään et ukko kantelee kääröä kotiin niin pikku-muija vaa et kattos toit vauvan onpa sulonen mäpäs hoiran sen...

 

Mä en oikeasti ymmärrä, miksi niin monet ottaisivat sen vauvan hoitaakseen? Sitä varten Suomessa on lastensuojeluviranomaiset, jotka tällaisissa tapauksissa ottavat asian hoitaakseen, ellei se isä sitä lasta itse hoida. Ei se mun ongelmani ole, jos vauvan äiti ei ota luokseen. Enkä todellakaan voisi hoitaa jotain mieheni syrjähypyn tuotosta, olkoon kuinka suloinen tahansa. Ihan eri asia olis, jos vaikkapa siskoni lapset jäisivät orvoiksi ja muta kysyttäis, että ottaisinko heidät huollettaviksi. Siinä tapauksessa ottaisin ilman muuta.

Äijän lapset ovat omieni sisaria. Ja jos rakastan lapsiani ja äijää, rakastan lasteni sisaruksiakin oletusarvoisesti. Siksi.

Minun maailmassani ei ole puolia, vain kokonaisia ihmisiä.

 

Tuossa tilanteessa kääntyis mies kannoillaan kynnyksellä vauva mukanaan. Tilannetta muuttais jos olisin voinut valmistautua tilanteeseen.

tää on vähän se mun pointti just.

 

Mun mies osas hoitaa meidänkin vauvaa, eiköhän se pärjäis senkin kanssa ja jossain muualla kuin mun ja meidän lapsemme kodissa. Jos ei osaa eikä syrjähypyn rikostoveri ota vauvaa, niin sitten saa luvan antaa sijaiskotiin, kunnes vauva löytää uuden kodin. Meille se vauva ei tule. Eikä enää mieskään.

asiaa, näin toimii oikea NAINEN joka arvostaa ja kunnioittaa itseään, reppania nämä naiset jotka hyväksyy kaikenlaista likaa mieheltään, eipä ihme että suomessakin monenlaisia perheitä piisaa...

mun mielestä taas oikea nainen ei hylkää lasta, oli se sitten oma tai ei. Se ei tee kenestäkään reppanaa, uskomaton väite, sulla on muutenkin ihan idioottimaiset mielipiteet...

Mitä hylkäämistä se on, onhan sillä lapsella isä ? Ainahan täällä sanotaan, että isä on ihan yhtä hyvä kuin äitikin ja yhtä pätevä hoitaja. Miksei se tässä tapauksessa ole?

No täällä sanotaan... Mun mielestä niin ei välttämättä ole. JTässä nyt kysyttiin voisiko pitää huolen lapsesta. mä voisin, enkä ymmärrä miten joku ei voisi. Mun mielestä täytyy olla todella kylmä pystyäkseen kääntämään selkänsä lapselle.

 

Mä saattaisin olla vauvasta jopa iloinen, miehelle kyllä saattaisin mököttää määrittelemättömän ajan. Vaikea sanoa, kun ei ole tullut tilannetta, että mies olisi pettänyt. Mutta vauva olisi siis tervetullut, kun itse niitä en enää taida saada.

 

Toivotaan ettei kukaan tuollaiseen tilanteeseen joudu, mutta jos niin joskus käy että miehenne tyrkyttää teille syliin vauvaa jota ette halua niin pistäkää sit ne mulle! :wave:

Nyt tuutimaan..

 

Mun mies osas hoitaa meidänkin vauvaa, eiköhän se pärjäis senkin kanssa ja jossain muualla kuin mun ja meidän lapsemme kodissa. Jos ei osaa eikä syrjähypyn rikostoveri ota vauvaa, niin sitten saa luvan antaa sijaiskotiin, kunnes vauva löytää uuden kodin. Meille se vauva ei tule. Eikä enää mieskään.

asiaa, näin toimii oikea NAINEN joka arvostaa ja kunnioittaa itseään, reppania nämä naiset jotka hyväksyy kaikenlaista likaa mieheltään, eipä ihme että suomessakin monenlaisia perheitä piisaa...

kyllä mä arvostan ja kunnioitan itseäni, enkä ole mikään tossukka joka hyväksyy mitä tahansa mieheltäni... en mä hyväksyis miehen syrjähyppyä mutta se olsi asia jonka kanssa on elettävä ja koitettava unohtaa ja antaa anteeksi..
mitä tulee siihen lapsen niin mulla ei ole niinkään merkitystä niillä sukusoluilla... että miksi en voisi huolehtia jonkun muun lapsesta jos se on mahdollsiuus, tiedän että voin tarjota lapselle hyvän elämän...
siis kyllähän mä miestäni varmasti vihaisin aluksi mutta elämällä on omituinen tapa kasvattaa ihmistä, ja mä olen sen verran aksvanut ja oppinut että ei se maailma siihen kaatuis, eikä suhde

no ton tekstis jälkeen ymmärrän että et kunnioita ollenkaan itseäsi

 

mä kyllä heitän tän jutun nyt toisin päin: Jos sinä kävisit vieraissa ja synnyttäisit toisen miehen lapsen, pysyiskö sun mies sun rinnalla ja kasvattais sitä lasta omanaan? Mun mies ei.

 

Vaikea sanoa mitä tilanteessa tekisi. Ensihätiin saisivat kummatkin yösijan. Sitten kun on pari päivää mennyt niin alkaisi miettiä mikä olisi paras ratkaisu. Mul on kyl semmonen mies ettei siltä onnistuis tuommonen toiminta. Mutta jos.... riippuisi millä asenteella ite olisi hän. Jos katuisi ym ym niin ehkä vauva voisi jäädä. Jos olis ylimielinen pistäisin ukon pois vauvoineen.

 

Mun mies osas hoitaa meidänkin vauvaa, eiköhän se pärjäis senkin kanssa ja jossain muualla kuin mun ja meidän lapsemme kodissa. Jos ei osaa eikä syrjähypyn rikostoveri ota vauvaa, niin sitten saa luvan antaa sijaiskotiin, kunnes vauva löytää uuden kodin. Meille se vauva ei tule. Eikä enää mieskään.

asiaa, näin toimii oikea NAINEN joka arvostaa ja kunnioittaa itseään, reppania nämä naiset jotka hyväksyy kaikenlaista likaa mieheltään, eipä ihme että suomessakin monenlaisia perheitä piisaa...

mun mielestä taas oikea nainen ei hylkää lasta, oli se sitten oma tai ei. Se ei tee kenestäkään reppanaa, uskomaton väite, sulla on muutenkin ihan idioottimaiset mielipiteet...

no eipä sitten muuta kun kaikki oikeat naiset vaan joukolla adoptiopapereita ym. sijaisperhetarjouksia vetämään. Kyllä meillä Suomessakin riittää lapsia joilla ei oo vanhempia ollenkaan, puhumattakaan päihdeongelmaisten lapsista jne...

Sijaisperhetoimintaan haluaisinkin lähtee, mut tällä hetkellä ei olemahdollista. Tulevaisuudessa sitten

 

Mun mies osas hoitaa meidänkin vauvaa, eiköhän se pärjäis senkin kanssa ja jossain muualla kuin mun ja meidän lapsemme kodissa. Jos ei osaa eikä syrjähypyn rikostoveri ota vauvaa, niin sitten saa luvan antaa sijaiskotiin, kunnes vauva löytää uuden kodin. Meille se vauva ei tule. Eikä enää mieskään.

asiaa, näin toimii oikea NAINEN joka arvostaa ja kunnioittaa itseään, reppania nämä naiset jotka hyväksyy kaikenlaista likaa mieheltään, eipä ihme että suomessakin monenlaisia perheitä piisaa...

kyllä mä arvostan ja kunnioitan itseäni, enkä ole mikään tossukka joka hyväksyy mitä tahansa mieheltäni... en mä hyväksyis miehen syrjähyppyä mutta se olsi asia jonka kanssa on elettävä ja koitettava unohtaa ja antaa anteeksi..
mitä tulee siihen lapsen niin mulla ei ole niinkään merkitystä niillä sukusoluilla... että miksi en voisi huolehtia jonkun muun lapsesta jos se on mahdollsiuus, tiedän että voin tarjota lapselle hyvän elämän...
siis kyllähän mä miestäni varmasti vihaisin aluksi mutta elämällä on omituinen tapa kasvattaa ihmistä, ja mä olen sen verran aksvanut ja oppinut että ei se maailma siihen kaatuis, eikä suhde

no ton tekstis jälkeen ymmärrän että et kunnioita ollenkaan itseäsi

Minusta taas paistaa läpi, että sinä et ole sinut itsesi kanssa ja arvotat itseäsi miehen kautta, äiti.

 

mä kyllä heitän tän jutun nyt toisin päin: Jos sinä kävisit vieraissa ja synnyttäisit toisen miehen lapsen, pysyiskö sun mies sun rinnalla ja kasvattais sitä lasta omanaan? Mun mies ei.

Todennäköisesti pysyisi, olettaen, että molemmilla on ollut sivusuhteita.

 

No täällä sanotaan... Mun mielestä niin ei välttämättä ole. JTässä nyt kysyttiin voisiko pitää huolen lapsesta. mä voisin, enkä ymmärrä miten joku ei voisi. Mun mielestä täytyy olla todella kylmä pystyäkseen kääntämään selkänsä lapselle.

Sitten mä myönnän olevani kylmä ihminen. Miten mä voisin sitä lasta hoitaa ja kasvattaa, kun aina häntä katsoessani muistaisin, mitä mieheni on mulle ja lapsellemme tehnyt? Mä olen viimeiseen saakka eroa vastaan, mutta tuollaisessa tilanteessa mä olisin valmis ottamaan miehestäni eron. Ja jos eroaisin miehestäni, miksi pitäisin sen lapsen? Ihan vaan siksi, kun se on niin pieni ja viaton? Edelleen: se lapsi ei olisi mun ongelmani, vaan mieheni.

 

mulla on kuules ihan terveet mielipiteet, tässä ketjussa monella vaikuttaa täysin kahjoilta omat ajatukset kyseisessä tilanteessa, oletan että nuoria teiniäitejä elämänsä alussa jotka ei tajua mistään mitään ja oikeessapa tairan ollakkin...on kyllä hullua ajatella että teidän kuuluis ottaa se vauva...ei mitään tunneälyä jos muutakaan...vaikia se on vaatiakkaan jos tuolla tasolla mennään et ukko kantelee kääröä kotiin niin pikku-muija vaa et kattos toit vauvan onpa sulonen mäpäs hoiran sen...

Mä en ainakaan ajattelisi, että mun "kuuluu" hoitaa se. Vapaaehtoisesti sen hoitaisin. JOS haluaisin. Juu enkä ole teini, ikäni on lähempänä kaheksaakymppiä kuin syntymää.

 

Mun mies osas hoitaa meidänkin vauvaa, eiköhän se pärjäis senkin kanssa ja jossain muualla kuin mun ja meidän lapsemme kodissa. Jos ei osaa eikä syrjähypyn rikostoveri ota vauvaa, niin sitten saa luvan antaa sijaiskotiin, kunnes vauva löytää uuden kodin. Meille se vauva ei tule. Eikä enää mieskään.

asiaa, näin toimii oikea NAINEN joka arvostaa ja kunnioittaa itseään, reppania nämä naiset jotka hyväksyy kaikenlaista likaa mieheltään, eipä ihme että suomessakin monenlaisia perheitä piisaa...

mun mielestä taas oikea nainen ei hylkää lasta, oli se sitten oma tai ei. Se ei tee kenestäkään reppanaa, uskomaton väite, sulla on muutenkin ihan idioottimaiset mielipiteet...

mulla on kuules ihan terveet mielipiteet, tässä ketjussa monella vaikuttaa täysin kahjoilta omat ajatukset kyseisessä tilanteessa, oletan että nuoria teiniäitejä elämänsä alussa jotka ei tajua mistään mitään ja oikeessapa tairan ollakkin...on kyllä hullua ajatella että teidän kuuluis ottaa se vauva...ei mitään tunneälyä jos muutakaan...vaikia se on vaatiakkaan jos tuolla tasolla mennään et ukko kantelee kääröä kotiin niin pikku-muija vaa et kattos toit vauvan onpa sulonen mäpäs hoiran sen...

väärässä olet, en mä ole teiniäiti, ja tajuan oikein paljon kaiken näköisistä asioista...
fakta kuitenkin on että rakastan miestäni, haluaisin lapsen hänen kanssaaan.. jos syystä taikak toisesta se ei onnistu niin joko käytetään luovutettuja sukusoluja (sen osalta jonka omat ei toimi) tai adoptoidaan...
mä voisin ahnkkia vaikak 7 lasta jos mun ei tarvitsis itse olla raskaana ja synnyttää niitä lapsia...
joten kun noi kaikki yhdistää niin siinäpä tulee ihan looginen vastaus siihen miksi voisin mieheni lapsen pitää, hoitaa ja adoptoida

se ei kuitenkaan pois sulje sitä että olisin järjettömän vihainen äijälle...

 

mä kyllä heitän tän jutun nyt toisin päin: Jos sinä kävisit vieraissa ja synnyttäisit toisen miehen lapsen, pysyiskö sun mies sun rinnalla ja kasvattais sitä lasta omanaan? Mun mies ei.

Ei pysyisi. Ja todennäköisesti taistelisi itselleen huoltajuuden meidän yhteisestä lapsesta.

 

Mun mies osas hoitaa meidänkin vauvaa, eiköhän se pärjäis senkin kanssa ja jossain muualla kuin mun ja meidän lapsemme kodissa. Jos ei osaa eikä syrjähypyn rikostoveri ota vauvaa, niin sitten saa luvan antaa sijaiskotiin, kunnes vauva löytää uuden kodin. Meille se vauva ei tule. Eikä enää mieskään.

asiaa, näin toimii oikea NAINEN joka arvostaa ja kunnioittaa itseään, reppania nämä naiset jotka hyväksyy kaikenlaista likaa mieheltään, eipä ihme että suomessakin monenlaisia perheitä piisaa...

mun mielestä taas oikea nainen ei hylkää lasta, oli se sitten oma tai ei. Se ei tee kenestäkään reppanaa, uskomaton väite, sulla on muutenkin ihan idioottimaiset mielipiteet...

mulla on kuules ihan terveet mielipiteet, tässä ketjussa monella vaikuttaa täysin kahjoilta omat ajatukset kyseisessä tilanteessa, oletan että nuoria teiniäitejä elämänsä alussa jotka ei tajua mistään mitään ja oikeessapa tairan ollakkin...on kyllä hullua ajatella että teidän kuuluis ottaa se vauva...ei mitään tunneälyä jos muutakaan...vaikia se on vaatiakkaan jos tuolla tasolla mennään et ukko kantelee kääröä kotiin niin pikku-muija vaa et kattos toit vauvan onpa sulonen mäpäs hoiran sen...

No, mun mielestä ei ole tervettä. että nainen, jolla pitäisi luonnostaankin olla äidinvaistoa jne. voisihylätä lapsen. Tunnekylmät ihmiset ovat mielenvikaisia. Ihminen on ihminen juurikin inhimillisyytensä takia.