jos miehesi olisi lihava,jättäisitkö hänet?

mie
Alkuperäinen kirjoittaja jybis:
kyllä 20 kiloa 4vuodessa tekee semmosen 5kg/vuosi eli aika hidasta lihomista sitten kuitseki on miehen oslata ollut :D :saint:
itse sain 20kiloa 9kk aikana :LOL:
ajatella,että itse olen lihonut 45kg yhdessäolomme aikana. tosin siitä on 10 vuotta ja olin tavatessamme vain 14v... kolme raskauttaki jne.
mut toki yritän eroon.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja :o:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Eihän sitä miestä jätetä sen lihomisen vuoksi vaan siksi, ettei se lihonut ole enää sama ihminen jonka kanssa mentiin yksiin.
Sen ulkoisen kuorenko kanssa vain menit yksiin?
Mitenkähän tämä kommentti liittyi omaani?
Öö... No miten se ihminen ei ole sama? Ei läski tee hänestä eri ihmistä.
Ei kai tässä lihomisessa ollut kyse vain ulkonäöstä? Ei kai tasapainoinen ihminen liho pienessä ajassa 20 kiloa, kuulostaa masennukselta tms.? Olisi vaikea kuvitella, että 20 kiloa lihonut olisi yhtä jaksava, terveitä elämäntapoja arvostava ja vaaliva ihminen.
No tuohan se vasta hienolta kuulostaa... En jätä miestä sen läskien takia vaan siksi kun se on masentunu ja siksi lihonu :D
No sori, jos tää jotenkin sua loukkaa. Mutta kyllä mulle terveet elämäntavat ja hyvä mielenterveys ovat todella tärkeitä arvoja. Saat siitä toki virnuilla vapaasti, defensiivisesti tai ilman. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei kai tässä lihomisessa ollut kyse vain ulkonäöstä? Ei kai tasapainoinen ihminen liho pienessä ajassa 20 kiloa, kuulostaa masennukselta tms.? Olisi vaikea kuvitella, että 20 kiloa lihonut olisi yhtä jaksava, terveitä elämäntapoja arvostava ja vaaliva ihminen.
Ei tässä kyllä ollut pienestä ajasta kyse. 20 kg ei ole mikään hirveä lihomistahti esim. 10 vuoden aikana.

Entä jos puolisosi lihoo jonkin sairauden tai lääkityksen takia? Ei hän sittenkään ole yhtä terve ihminen kuin suhteenne alussa.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei kai tässä lihomisessa ollut kyse vain ulkonäöstä? Ei kai tasapainoinen ihminen liho pienessä ajassa 20 kiloa, kuulostaa masennukselta tms.? Olisi vaikea kuvitella, että 20 kiloa lihonut olisi yhtä jaksava, terveitä elämäntapoja arvostava ja vaaliva ihminen.
Ei tässä kyllä ollut pienestä ajasta kyse. 20 kg ei ole mikään hirveä lihomistahti esim. 10 vuoden aikana.

Entä jos puolisosi lihoo jonkin sairauden tai lääkityksen takia? Ei hän sittenkään ole yhtä terve ihminen kuin suhteenne alussa.
Tottakai esim. joku sairauden aiheuttama liikuntakyvyttömyys altistaa lihomiselle, mutta ei se taida sitä lihomista väistämättä aiheuttaa. :) Jonkun painonnousulle altistavan lääkityksen tms. yhteydessä puolison tukea terveisiin elämäntapoihin tarvitaan tavanomaistakin enemmän. Tarvittaessa esim. perheen yhteisiä aterioita voitaisiin suunnitella keveämmiksi. Ja sama tietysti toisinkin päin, jos minä sairastuisin.

Eihän kaikkia sairauksille voi mitään, mutta suurimpaa osaa sairauksista voi onneksi omilla teoillaan ehkäistä tai sairaudesta paranemista / hyvän hoitotasapainon saamista edistää. Ja kun ihminen on sairaana heikoimmillaan, puolison tuki on silloin erityisen tärkeää. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei kai tässä lihomisessa ollut kyse vain ulkonäöstä? Ei kai tasapainoinen ihminen liho pienessä ajassa 20 kiloa, kuulostaa masennukselta tms.? Olisi vaikea kuvitella, että 20 kiloa lihonut olisi yhtä jaksava, terveitä elämäntapoja arvostava ja vaaliva ihminen.
Ei tässä kyllä ollut pienestä ajasta kyse. 20 kg ei ole mikään hirveä lihomistahti esim. 10 vuoden aikana.

Entä jos puolisosi lihoo jonkin sairauden tai lääkityksen takia? Ei hän sittenkään ole yhtä terve ihminen kuin suhteenne alussa.
Tottakai esim. joku sairauden aiheuttama liikuntakyvyttömyys altistaa lihomiselle, mutta ei se taida sitä lihomista väistämättä aiheuttaa. :) Jonkun painonnousulle altistavan lääkityksen tms. yhteydessä puolison tukea terveisiin elämäntapoihin tarvitaan tavanomaistakin enemmän. Tarvittaessa esim. perheen yhteisiä aterioita voitaisiin suunnitella keveämmiksi. Ja sama tietysti toisinkin päin, jos minä sairastuisin.

Eihän kaikkia sairauksille voi mitään, mutta suurimpaa osaa sairauksista voi onneksi omilla teoillaan ehkäistä tai sairaudesta paranemista / hyvän hoitotasapainon saamista edistää. Ja kun ihminen on sairaana heikoimmillaan, puolison tuki on silloin erityisen tärkeää. :)
Oletko sama vieras kuin tuo, jonka viestiä lainasin? Eikö masentunutta sitten olekaan tärkeää tukea?
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei kai tässä lihomisessa ollut kyse vain ulkonäöstä? Ei kai tasapainoinen ihminen liho pienessä ajassa 20 kiloa, kuulostaa masennukselta tms.? Olisi vaikea kuvitella, että 20 kiloa lihonut olisi yhtä jaksava, terveitä elämäntapoja arvostava ja vaaliva ihminen.
Ei tässä kyllä ollut pienestä ajasta kyse. 20 kg ei ole mikään hirveä lihomistahti esim. 10 vuoden aikana.

Entä jos puolisosi lihoo jonkin sairauden tai lääkityksen takia? Ei hän sittenkään ole yhtä terve ihminen kuin suhteenne alussa.
Tottakai esim. joku sairauden aiheuttama liikuntakyvyttömyys altistaa lihomiselle, mutta ei se taida sitä lihomista väistämättä aiheuttaa. :) Jonkun painonnousulle altistavan lääkityksen tms. yhteydessä puolison tukea terveisiin elämäntapoihin tarvitaan tavanomaistakin enemmän. Tarvittaessa esim. perheen yhteisiä aterioita voitaisiin suunnitella keveämmiksi. Ja sama tietysti toisinkin päin, jos minä sairastuisin.

Eihän kaikkia sairauksille voi mitään, mutta suurimpaa osaa sairauksista voi onneksi omilla teoillaan ehkäistä tai sairaudesta paranemista / hyvän hoitotasapainon saamista edistää. Ja kun ihminen on sairaana heikoimmillaan, puolison tuki on silloin erityisen tärkeää. :)
Oletko sama vieras kuin tuo, jonka viestiä lainasin? Eikö masentunutta sitten olekaan tärkeää tukea?
Olen sama. Tottakai kaikkia sairauksia pitää hoitaa (ja tukea). Mutta nimenomaan se, ettei puoliso välitä hoitaa omia sairauksiaan, on minusta erokriteeri.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olen sama. Tottakai kaikkia sairauksia pitää hoitaa (ja tukea). Mutta nimenomaan se, ettei puoliso välitä hoitaa omia sairauksiaan, on minusta erokriteeri.
Ja masentuneetko eivät sitten välitä? Tai syömishäiriöiset (korvien välissä sekin on)?
?? Jos lihoo 20 kiloa, niin tuskin silloin välittää. En nyt ymmärrä, mitä merkitystä asiassa on sillä, onko sairaus "korvien välissä" tai muualla? Tarkoitatko, että vain ruumiin sairauksia hoidettaisiin mutta psyyken ei? Vai mitä?
 
Rokkivosu
Meillä mä oon lihonut n.20kg suhteen aikana ja ei toi oo miehen rakkautta vähentäny :heart:
Enkä itsekään miestäni yhtään vähemmän rakastaisi tai haluaisi jos lihoisi.
Toki itse yritän taas muuttaa elintapojani pikkuhiljaa. Mun jaksamiseen tai kuntoon muuten ei lihominen ole vaikuttanut mitenkään. Oikeastaan mun kunto on nyt parempi kuin 20kg sitten.
 
vieras
En. Ei kukaan mun tuntemistani ihmisistä ole jättänyt toista lihavuuden takia. Äitikin on isäukon kanssa vielä 35-vuoden jälkeen yhdessä vaikka isälle on kertynyt aikamoinen vatsakumpu.
 
Kyllähän sitä väkisinkin ihminen muuttuu vuosien varrella. Kummallisen pinnallinen ihminen, jos joidenkin kilojen vuoksi on eroa edes harkitsemassa. Eihän sitä ulkokuoren kanssa mennä yhteen. Vuosien mukana ihminen myös vanhenee, nenä ja korvat kasvavat koko eliniän, pituuskasvukin lähtee jossain vaiheessa alaspäin, niin sillä puolisolla, kuin itselläkin.
 
IhanaValo
Miun mies on varmaan suhteemme aikana lihonut ja laihtunut ja vielä lihonut, eikä oo tullut kyl mieleenkään jättää. Ainakin se 20kg on muutos ollu. Mutta mieheni tuntien, se kyllä osaa painoa pudottaakin. Kun vaan osaisin itekin..
Miulla myös, raskauksien takia ja ihan vaan mässäilynkin, on paino kans vaihdellu. Suhteen alussa painoni oli varmaan 68-70kg, korkeimmillaan ollut esikoisen loppuraskaudessa vähän päälle 90kg. Kuopuksen synnytyksen jälkeen tais olla jotain 82-84 kilon tietämillä, siitä laskenut tähän asti, tosi hitaasti.
Ja laskun toivotaan jatkuvan, sekä mies että ite meinattiin alkaa taas keventää..jospa miehen motivaatio auttais minuakin yrittää enemmän.
 

Yhteistyössä