Sone
En jättäis. Mutta todellakin lähettäis yhdessä lenkille. Samoin toivoisin miehenikin ajattelevan.
jos miehesi olisi lihava,jättäisitkö hänet?
- Viestiketjun aloittaja jybis
- Ensimmäinen viesti
osa
Se on yksi osa ihmistä ja koska itselle tärkeä niin kyllä saattaisi niin tapahtua, jos ei toinen ymmärtäisi asialle mitään tehdä. Ei ole tärkein, mutta jos en haluaisi häntä enää niin pidemmän päälle en tiedä pystyisinkö olemaan suhteessa. Osa johtuisi ihan siitä terveyspuolesta, itse aiheutettua ja minun pitäisi vieressä kärsiä ja katsoa kun toinen vahingoittaa itseään.Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
...
en jättäisi... eikä mies kyllä lihokaan millään vaikka se yrittääkin 
enkä jotenki usko että mieskään jättäisi minua. Olin melkein 20 kiloa painavampi ku naimisiin mentiin..
enkä jotenki usko että mieskään jättäisi minua. Olin melkein 20 kiloa painavampi ku naimisiin mentiin..
osa
Myönnän että haluan fyysisesti urheilullisen näköisiä miehiä ja mieheni kuuluu tähän. Olenko sitten pinnallinen, ehkä sitten. Minusta minun pitääkuitenkin fyysisesti haluta häntä, jotta suhde voi olla hyvä. Olemme jutelleet asiasta ja kumpikin näemme asian näin, joten mikään yllätys tämä ei ole kummallekaan.Alkuperäinen kirjoittaja jybis:mä olen hivuttanut noi kasvikset ja salaatit takasin meidän ruokapöytään..ulkona syödään kerran-pari kuukaudessa.
Itse kun yritän painoa pudotaa niin jos mies omistaan haluaa eroon niin siinähän se menee samalla.
Oli vaan niin pysäyttävä tuo työkaverin heitto,aika pinnallinen
Onko teillä lapsia? Omalla kohdallani ainakin lasten saaminen muutti arvomaailmaani aika rajusti. Joillakin siitä voi varmasti seurata se, että salille ei ole mikään kiire vauvan synnyttyä eivätkä raskauskilotkaan tunnu enää niin vakavalta asialta. Jos suhde perustuu ulkonäköön, niin naiselle tulee hirveät paineet laihduttaa puolison takia, ettei puoliso hylkää. Tuntuisiko se sitten enää hyvältä, vaikka suhteen alussa ulkonäköseikoista ollaankin oltu yhtä mieltä?Alkuperäinen kirjoittaja osa:Myönnän että haluan fyysisesti urheilullisen näköisiä miehiä ja mieheni kuuluu tähän. Olenko sitten pinnallinen, ehkä sitten. Minusta minun pitääkuitenkin fyysisesti haluta häntä, jotta suhde voi olla hyvä. Olemme jutelleet asiasta ja kumpikin näemme asian näin, joten mikään yllätys tämä ei ole kummallekaan.Alkuperäinen kirjoittaja jybis:mä olen hivuttanut noi kasvikset ja salaatit takasin meidän ruokapöytään..ulkona syödään kerran-pari kuukaudessa.
Itse kun yritän painoa pudotaa niin jos mies omistaan haluaa eroon niin siinähän se menee samalla.
Oli vaan niin pysäyttävä tuo työkaverin heitto,aika pinnallinen
osa
On meillä lapsia ja kiloja tuli aikanaan se +20kg raskaus aikana. Mieheni tekee fyysistä työtä ja pysyy tätä kautta hyvässä kunnossa. Minulla kilot raskauksista lähteneet noin vuodessa, imettämisellä olen laihduttanut. Nyt ainoastaan toivon kiinteytyväni, haluan sitä itseni takia, en siksi että pelkään mieheni jättävän minut. Ulkonäkö ei ole suhteemmme perusta, mutta osa sitä. Ei mies koskaan raskaus aikana mitään sanonut tai sen jälkeen, joskus saattanut että mene vaikka lenkille että pääset kotoa vähän pois. En ota paineita tuollaisesta kommentista, tiedän itse missä kunnossa olen.Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:Onko teillä lapsia? Omalla kohdallani ainakin lasten saaminen muutti arvomaailmaani aika rajusti. Joillakin siitä voi varmasti seurata se, että salille ei ole mikään kiire vauvan synnyttyä eivätkä raskauskilotkaan tunnu enää niin vakavalta asialta. Jos suhde perustuu ulkonäköön, niin naiselle tulee hirveät paineet laihduttaa puolison takia, ettei puoliso hylkää. Tuntuisiko se sitten enää hyvältä, vaikka suhteen alussa ulkonäköseikoista ollaankin oltu yhtä mieltä?Alkuperäinen kirjoittaja osa:Myönnän että haluan fyysisesti urheilullisen näköisiä miehiä ja mieheni kuuluu tähän. Olenko sitten pinnallinen, ehkä sitten. Minusta minun pitääkuitenkin fyysisesti haluta häntä, jotta suhde voi olla hyvä. Olemme jutelleet asiasta ja kumpikin näemme asian näin, joten mikään yllätys tämä ei ole kummallekaan.Alkuperäinen kirjoittaja jybis:mä olen hivuttanut noi kasvikset ja salaatit takasin meidän ruokapöytään..ulkona syödään kerran-pari kuukaudessa.
Itse kun yritän painoa pudotaa niin jos mies omistaan haluaa eroon niin siinähän se menee samalla.
Oli vaan niin pysäyttävä tuo työkaverin heitto,aika pinnallinen
En kerkiä juurikaan salille, mutta teen kotona ja ulkona kaikenlaista. Iso osa varmasti että kävelen aina kun mahdollista, saatan venytellä kun nukutan lasta tai jotain pientä lihasliikettä samalla kun laitan ruokaa. Ihan vain ohimennen yritän tehdä jotain pientä, koska aikaa ei samalla lailla ole.
vieras
Jos mies on lihonut yhdessäolon aikana, niin ei sitä kait sen takia jätettyä tulisi. Kyllähän kuitenkin ihminen muuttuu jotenkin vuosien varrella, myös ulkoisesti. Mutta toki, jos oikein paljon lihoisi mies tai itse, niin elämäntavat menisi kyllä remontiin ja ennen kuin edes noin suuria painonlisäyksiä edes ehtisi tulla!
Toki täytyy myöntää, että en kyllä edes alkaisi seurustella lihavan miehen kanssa -anteeksi vain, sillä itse olen sporttinen ja tuntuisi oudolta jos se toinen puolisko ei sitä olisi, sillä se on elämäntapa ja ajatusmalli jollakin tapaa kuitenkin. Ja jos sitä painoa tulisi tosiaan yhdessäolon aikana, niin kyllä asialle tehtäisiin jotakin ja pian! En tuijota ulkonäköön, mutta lihavuus on jo terveysriski ja sille on tehtävä jotakin!
Toki täytyy myöntää, että en kyllä edes alkaisi seurustella lihavan miehen kanssa -anteeksi vain, sillä itse olen sporttinen ja tuntuisi oudolta jos se toinen puolisko ei sitä olisi, sillä se on elämäntapa ja ajatusmalli jollakin tapaa kuitenkin. Ja jos sitä painoa tulisi tosiaan yhdessäolon aikana, niin kyllä asialle tehtäisiin jotakin ja pian! En tuijota ulkonäköön, mutta lihavuus on jo terveysriski ja sille on tehtävä jotakin!
v
En jättäisi, mutta ymmärrän, että sellaisia ihmisiä on olemassa. Esimerkiksi kävisi hyvin naapurin vaimo. Hän oli aina mieheni kimpussa: oli kysyttävää tai tarvitsi jotain muuta apua. Koskaan hän ei pistäytynyt, jos minä olin kotona yksin, mutta ihmeesti tuli asiaa meille aina silloin, kun olin työmatkoilla ja mies yksin kotona. Kävi sitten niin, että mies jäi työttömäksi. Sen jälkeen häntä ei ole meillä näkynyt
Jotenkin on vaikeaa ymmärtää, että tuollaisia ihmisiä on olemassa. Omaa etua haetaan myös ihmissuhteiden kautta. Jos mies on koriste ja oman statuksen jatke, niin ehdottomasti mies on laitettava vaihtoon, jos hän lihoo liikaa.
Jotenkin on vaikeaa ymmärtää, että tuollaisia ihmisiä on olemassa. Omaa etua haetaan myös ihmissuhteiden kautta. Jos mies on koriste ja oman statuksen jatke, niin ehdottomasti mies on laitettava vaihtoon, jos hän lihoo liikaa.
poipoipoi
En jättäisi. Todistuksena tästä on se, että mieheni on meistä se, joka on lihonut vuosien varrella. Minä en.
aika pinnallinen on parisuhde jos tuollasen takia miehensä jättäis.Samalla periaatteellahan vois mies jättää naisensa sitte, nainen lihoo raskausaikana 20kg eikä laihdu enää entisiin mittoihin niin silloinko mies on oikeutettu jättämään naisen?Tai puoliso sairastuu vakavaan sairauteen niin toinenko lähtee ja ettii terveen vierelleen? Mihin tää maailma on menos??
Oma mieheni on lihonut 20 kiloa siitä mitä oli kun tavattiin. Ja miun mielestä on parempi nyt. Oli silloin semmoinen parikymppinen laiha pojankloppi ja nyt on enemmänkin mies Mie tykkään.
Mie tykkään.
Kippuravarvas
Mä olen lihonut paljon eikä mies ole jättänyt, se ite painaa melkein 20kg enemmän kuin 20v sitten..ei se kyllä lihava ole mutta nyt on mies eikä riuku
Jotenki musta tuntuu että jos mun ukkoni lihois (reilusti), ni se ei ois enää sama ihminen sisäisestikään. Kun tuo on niin terveydestään huolehtiva. Ni jos liikaa lihois ni en mä tiedä miten kävis, en tiedä miten suhtautuisin...en osaa kuvitella sitä tilannetta että tuo ukko olis läski. En mä tuota ihan helpolla kuitenkaan heivaa. Muutama kilo ukolle saaki tulla, mutta mieluiten tietysti lihasta.
Muutama kilo ukolle saaki tulla, mutta mieluiten tietysti lihasta.
vieras
Eiköhän esim. monissa psyyken sairauksissa olisi kaikille ns. terveille perheenjäsenille parasta, että vanhemmat eroaisivat. Esim. masentuneen vanhemman kanssa asuvista lapsista yli 60 % saa jonkun psyykepuolen diagnoosin ennen täysi-ikäisyyttään. Jos ihan vaan lasten parasta ajatellaan, niin "uusi terve" vanhempi voi usein olla se paras ratkaisu.Alkuperäinen kirjoittaja katmat:
vieras
mulle tuo että aikuinen ihminen laitetaan jollekin laihdutuskuurille, kuullostaa todella oudolta... saatika sitten se että oma akas muuttuisi vastenmieliseksi ja epähaluttavaksi jos esimerkiksi sattuu lihoamaan
huh
en. mutta pakko myöntää että sillontällön ärsyttää kun miehelle on tullut 20kg lisää.. 3v. it ja itse yritän pysyä kuosissa. on tullut vain 4kg.. ja eniten tässä sapettaa kun mies antaa ymmärtää että tuo +4kg ois mulle liikaa ylipainoa. vaikka olen normaalipainoinen.
osa
Kirjoitin aikaisemmin että vaihtaisin jos lihoisi, mutta tässä on koko ajan puhuttu todella reippaasta painosta. Kyllä minusta 20kg ennen urheilullisella ihmisellä on todella paljon ja ei niin kaunis näky kuin ennen. Niin kuin laitoin en heti, mutta jos toista ei mitenkään kiinnosta se oma kroppa ja terveys niin kyllä. Minusta kuulostaa oudolta ettei aikuista ihmistä kiinnosta oma terveys ja vartalo niin paljoa että sallitaan painon nousta ylipainon puolelle.Alkuperäinen kirjoittaja vieras:mulle tuo että aikuinen ihminen laitetaan jollekin laihdutuskuurille, kuullostaa todella oudolta... saatika sitten se että oma akas muuttuisi vastenmieliseksi ja epähaluttavaksi jos esimerkiksi sattuu lihoamaan