Jos lapsi saa jouluna todella monta lahjaa, vinksahtaako se lapsi päästään?

[chef]

Tarkoitan siis että tuleeko hänestä itsekäs Nico-Jannica, joka ei osaa arvostaa lahjoja ja saa raivarit jos ei joka joulu saa yhtä paljon paketteja, tai kenties vielä aina enemmän kuin viime jouluna?!

Meneekö se lapsi piloille ja alkaa kärsimään henkisestä helvetistä siitä syystä että sen lapsen vanhemmat on niin ymmärtämättömiä että hukuttaa lapsensa lahjavuoren alle joka joulu?

Ja mä nyt ihka oikeasti kaipaan kokemuksia. Siis oikeita kokemuksia!

Mä en ole ikinä nähnyt sellaista Nico-Jannicaa joka kärsisi henkisestä epätasapainosta siitä syystä että hän on saanut jouluna ison kasan lahjoja. Kuitenkin olen lukenut tältä palstalta moneen otteeseen siitä, että lahjavuorten alle piilotetuista lapsista tulee tällaisia.

Mä kyllä uskon että jos lapsi saa ihan AINA kaiken ja vähän päälle, voi hänelle ja hänen käytökseensä em. piirteitä ilmestyä, mutta siis tosissanneko väitätte että jos lapsi saa kerran vuodessa (siis yhtenä päivänä vuodesta, jossa kuitenkin on peräti 365 päivää) ison kasan paketteja, hänestä tulee vähintäänkin vähän häiriintynyt?

Täällä pyörii tämä juupas-eipäs taistelu joka ikinen vuosi, siksi olen tästä niin kiinnostunut. Mä kun ihan totta en ole ikinä tavannut sellaista lasta joka on seonnut ja muuttunut pikkuriiviöksi YHDEN päivän takia...mutta te muut vissiin olette?

 

[seinä]

no mä sain pentuna tosi paljon, ja teininä en. kyllä se vitutti, vaikka tiesin että vanhemmilla vaan ei ollu vara ostaa just mitään. en osannu iloita siitä että oli edes sossun rahoilla ostettu jouluruuat, siis jotain extraa..

 

[v]

En usko että yhden päivän takia niitä itsekkäitä lapsia tulee mille ei mikään riitä. Mutta mun mielestä ois hyvä opettaa lapsille että vähempi on myös hyvä. Kun kuitenkin lapsille ostetaan pitkin vuotta sitä roinaa niin ehkei sitä sitten jouluna tarvitse olla säkkitolkulla.

Ostamme kullekin lapselle 2 toivomaansa lahjaa ja saavat sitten muutamia muita paketteja sukulaisilta. Tosin viimevuonakin tais olla yli 20 lahjaa/per lapsi. Joka vuos yritän pysyä vähemmässä, mutta aina se mopo lähtee hanskasta. Et se siitä mun periaatteesta. En osaa sanoa mitään...

 

[Aamuäree]

Vinksahtamisesta minä en tiedä, mutta esikoisen ekana 'lahjajouluna' hän ei edes jaksanut avata kaikkia pakettejaan- loppui mielenkiinto.
Ei jaksanut keskittyä ja totes että avataan loput huomenna jookos....

Sä olet jokatapauksessa hankkinut paljon lahjoja

 

[M Y R K K Y]

Meidän Nico on kohta 16 v ja saanut aina tuhottomasti lahjoja. Poika on tosi fiksu ja sosiaalinen, tykätty kavereiden ja tyttöjen keskuudessa.
Huomaavainen ja tekee kotityönsä vieläkin kitisemättä.
Eikä ole häiriintynyt yhtään!!
Samoin mun 4 muuta lasta, kaksoset 11 v eikä näy heissäkään häiriön merkkejä, nuorimmat on alta kouluikäisiä mutta ihan tavallisia lapsia ovat.

Mä ja mun isä seotaan ennen Joulua jotenkin, meitä kun on monta niin sitä säkkien määrää!!!
:O
Isojakin paketteja on, niin 10 säkkiä ei ole kuin näyttää.
Lapset on saaneet vähintään sen 15 pakettia ja lahjat ei ole mitään pikkulahjoja...

Olin ihan ulapalla kun vasta vanhemmiten olen kuullut että toiset ei vältämättä anna kuin pari, kolme pakettia..:|
Meillä kotona oli aina sama meininkin, paljon, paljon lahjoja!!
Luulin että muillakin se menee niin.

Mutta meidän lapset ei ainakaan ole pilalle hemmoteltuja, tosi huomaavaisia ja ihania lapsia.

 

[chef]

En usko että yhden päivän takia niitä itsekkäitä lapsia tulee mille ei mikään riitä. Mutta mun mielestä ois hyvä opettaa lapsille että vähempi on myös hyvä. Kun kuitenkin lapsille ostetaan pitkin vuotta sitä roinaa niin ehkei sitä sitten jouluna tarvitse olla säkkitolkulla.

Ostamme kullekin lapselle 2 toivomaansa lahjaa ja saavat sitten muutamia muita paketteja sukulaisilta. Tosin viimevuonakin tais olla yli 20 lahjaa/per lapsi. Joka vuos yritän pysyä vähemmässä, mutta aina se mopo lähtee hanskasta. Et se siitä mun periaatteesta. En osaa sanoa mitään...

Mutta kun kaikille lapsille EI osteta sitä roinaa pitkin vuotta. Mä ostan mielestäni todella harvoin lapsille leluja. Lähinnä ne leluostokset keskittyy jouluun, synttäreille ja sitten sen lisäksi saavat muutaman lelun vuodessa. Kirjoja ostelen, mutta en varsinaisesti leluja.

Esim. legoja ja Brion junarataa meillä ei olisi varmaan kun sen 10 palikkaa ilman joululahjoja joiden ansiosta niitä on laatikoittain. En muista ostaneeni myöskään yhtään Brazia ja vissiin yhden Pet shopin olen ostanut muulloin, kun jouluna/synttäreillä.

Jotta kai mä sitten sotä kautta saan lahjoa jouluna vähän enempi?!

 

[Babylonin Riippuva Puutarha]

No en mä tiedä vinksahtaako siitä mutta kyllä siinä varmaankin yksittäinen lahja kokee jonkinasteisen "arvonalennuksen". Ollaan pienestä pitäen yritetty saada tyttöä miettimään mitkä ois ne asiat joita oikeasti eniten toivoo, eikä sen toivelistat ole pitkiä. Toisin kuin mulla aikoinaan *öhm*... x)

Mä kai aina tiesin etten saa sitä koiranpentua mitä halusin, joten sen perässä luki aina "TAI
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-

Mä kyllä oon aika vinksahtanut, että ehkä olisi kannattanut sijoittaa siihen koiranpentuun.

 

[chef]

Vinksahtamisesta minä en tiedä, mutta esikoisen ekana 'lahjajouluna' hän ei edes jaksanut avata kaikkia pakettejaan- loppui mielenkiinto.
Ei jaksanut keskittyä ja totes että avataan loput huomenna jookos....

Sä olet jokatapauksessa hankkinut paljon lahjoja

No mutta ei tuo ole ollenkaan huono idea. Me itseasiassa on vietetty joulua monesti 3 eri päivänä jolloin niitä lahjojakin on avattu 3 päivänä (eli mun lapsilla on kolminkertainen riski vinksahtaa!!!) joska yhtenä päivänä ollaan oltu kotona (aatto), joulupäivänä pappalassa ja mammalassa sekä sitten tapanina mummilassa ja joka paikassa on ollut siis paketteja.

Nykyään ollaan joulu tiukasti kotona ja paketit avataan yhdessä päivässä

 

[Huspati Huta]

Sitten kun lapset ovat isompia, tulee se vaihe, ettei oikein ole enää mitään ostettavaa. Siis voi käydä. Lapsi on voinut tottua siihen, että jouluna tulee valtavasti paketteja, (nimenomaan usein puhutaan pakettien määrästä, ei niinkään mitä niissä on). Teinillä on jo se puhelin ja iPod, levyjäkään ei ilmesty siihen tahtiin, että jouluksi just olisi lahjoiksi sopivaa. Vaatteita nyt tietysti, mutta sitten ne lahjat maksavat jo aika paljon, vaatteita pitää ostaa kuitenkin ympäri vuoden, etenkin kasvupyrähdysten aikaan ja KUN se maku sattuukin radikaalisti muuttumaan. Niin että jossain vaiheessa on tosi miettiminen, että mitä tässä nyt keksisi iänikuisten (sinänsä hyvien) leffalippujen ja levylahjakorttien sijaan/lisäksi.

Unohtui pointti: siis että vinksahtaako siinä vaiheessa lapsiressukka sitten tai äiti/isä viimeistään?

 

[chef]

Meidän Nico on kohta 16 v ja saanut aina tuhottomasti lahjoja. Poika on tosi fiksu ja sosiaalinen, tykätty kavereiden ja tyttöjen keskuudessa.
Huomaavainen ja tekee kotityönsä vieläkin kitisemättä.
Eikä ole häiriintynyt yhtään!!
Samoin mun 4 muuta lasta, kaksoset 11 v eikä näy heissäkään häiriön merkkejä, nuorimmat on alta kouluikäisiä mutta ihan tavallisia lapsia ovat.

Mä ja mun isä seotaan ennen Joulua jotenkin, meitä kun on monta niin sitä säkkien määrää!!!
:O
Isojakin paketteja on, niin 10 säkkiä ei ole kuin näyttää.
Lapset on saaneet vähintään sen 15 pakettia ja lahjat ei ole mitään pikkulahjoja...

Olin ihan ulapalla kun vasta vanhemmiten olen kuullut että toiset ei vältämättä anna kuin pari, kolme pakettia..:|
Meillä kotona oli aina sama meininkin, paljon, paljon lahjoja!!
Luulin että muillakin se menee niin.

Mutta meidän lapset ei ainakaan ole pilalle hemmoteltuja, tosi huomaavaisia ja ihania lapsia.

Mun mielestä 3 lahjaa on ihan yhtä hyvä kuin 30. Mun itse tulee ostettu aina vähän isompi kasa mutta mulle on se ja sama jos joku muu ostaa vain muutaman. Mä en näkisi että kumpikaan vaihtoehto on huono sille lapselle enkä siis usko myöskään että kumpikaan tapa tuotattaa henkistä tuskaa.

 

[chef]

No en mä tiedä vinksahtaako siitä mutta kyllä siinä varmaankin yksittäinen lahja kokee jonkinasteisen "arvonalennuksen". Ollaan pienestä pitäen yritetty saada tyttöä miettimään mitkä ois ne asiat joita oikeasti eniten toivoo, eikä sen toivelistat ole pitkiä. Toisin kuin mulla aikoinaan *öhm*... x)

Mä kai aina tiesin etten saa sitä koiranpentua mitä halusin, joten sen perässä luki aina "TAI
-
-
-
-


Mä kyllä oon aika vinksahtanut, että ehkä olisi kannattanut sijoittaa siihen koiranpentuun.

Mä taas toisaalta en usko siihen arvonalennukseen. Avaamishetkellä meillä revitään paketteja auki hullunkiilto silmissä (kuten mäkin tein lapsena ja teen kai edelleen ja se on ihanaa) mutta itse niihin lahjoihin keskitytään sitten enempi seuraavina päivinä, viikkoina ja kuukausina.

Esikoinen saa toivoa joko 1 lahjan minkä EHDOTTOMASTI haluaa tai tehdä listan jos ei osaa päättää ja pukki sitten tuo siitä listasta mitä parhaaksi katsoo. Tyttö on aina valinnut sen yhden, jonka ehdottomasti haluaa ja sillä on yleensä sitten aattona leikitty. Sen jälkaan tulee muutkin lelut kuvioihin ja ihan jokaisella tyttö kyllä leikkii useampaan kertaan.

Eli vaikka jokainen lelu siinä avaushetkellä ei saa tuuletusta aikaan, niin ne ovat kyllä silti äärimmäisen mieluisia aina olleet

 

[Ego]

Ei vinksahda. .

 

[no joo]

Minä taas olen sitä mieltä, että miksi kaikki odotukset pitää ladata siihen yhteen iltaan, ja ostelen lapselle kaikkea kivaa ja tarpeellista pitkin vuotta, esim. viime viikolla pojan kovasti toivoman Lauri Kilpa-auto-dvd:n. Lapsi saa sitten aattona pari isompaa/kalliimpaa lahjaa joista riittää iloa pitkäksi aikaa. Meillä ainakin aiempina vuosina n. kymmenestä paketista osa on jäänyt avaamatta sen jälkeen kun se oikeasti mieluiten lelu on paketista paljastunut, ja turha siinä vaiheessa on lasta sättiä, että pitäisi olla yhtä innostunut leikkitraktorista ja kylpytakista...

 

[Anatolia]

En usko, että meidän lapset olisi yhtään vähemmän vinksahtaneita vaikka pukki toisi joka joulu vain 5 pakettia 50 paketin sijasta :xmas:

 

[chef]

Sitten kun lapset ovat isompia, tulee se vaihe, ettei oikein ole enää mitään ostettavaa. Siis voi käydä. Lapsi on voinut tottua siihen, että jouluna tulee valtavasti paketteja, (nimenomaan usein puhutaan pakettien määrästä, ei niinkään mitä niissä on). Teinillä on jo se puhelin ja iPod, levyjäkään ei ilmesty siihen tahtiin, että jouluksi just olisi lahjoiksi sopivaa. Vaatteita nyt tietysti, mutta sitten ne lahjat maksavat jo aika paljon, vaatteita pitää ostaa kuitenkin ympäri vuoden, etenkin kasvupyrähdysten aikaan ja KUN se maku sattuukin radikaalisti muuttumaan. Niin että jossain vaiheessa on tosi miettiminen, että mitä tässä nyt keksisi iänikuisten (sinänsä hyvien) leffalippujen ja levylahjakorttien sijaan/lisäksi.

Unohtui pointti: siis että vinksahtaako siinä vaiheessa lapsiressukka sitten tai äiti/isä viimeistään?

Niin, no tähän en osaa sanoa äitinä mitään (esikoinen vasta 7v), mutta teininä osaan. Mä siis olen aikoinaan ollut se teini joka sai aina lapsena lahjavuoren ja teiniksi tullessaan se lahjojen määrä väheni, MUTTA mä kyllä ymmärsin että ns. laatu kasvoi.

Mä sain kerran (taisin olla 14v) vain yhden lahjan ja se oli elämäni paras. Mulla on melko vähän muistoja lapsuudesta tai nuoruudesta mutta tätä en unohda koskaan. Mä sain 2 viikoksi vuokralle hevosen. Se oli elämäni upeinta aikaa silloin teinivuosina ja siis myös ihan ehdottomasti elämäni paras lahja.
Mahdollisesti sinänsä tavaraa voi olla hankala ostaa isommalle lapselle, mutta kokemuksia ja elämyksiäkin voi rahalla tarjota

 

[chef]

Minä taas olen sitä mieltä, että miksi kaikki odotukset pitää ladata siihen yhteen iltaan, ja ostelen lapselle kaikkea kivaa ja tarpeellista pitkin vuotta, esim. viime viikolla pojan kovasti toivoman Lauri Kilpa-auto-dvd:n. Lapsi saa sitten aattona pari isompaa/kalliimpaa lahjaa joista riittää iloa pitkäksi aikaa. Meillä ainakin aiempina vuosina n. kymmenestä paketista osa on jäänyt avaamatta sen jälkeen kun se oikeasti mieluiten lelu on paketista paljastunut, ja turha siinä vaiheessa on lasta sättiä, että pitäisi olla yhtä innostunut leikkitraktorista ja kylpytakista...

Miksi ei kaikkia odotuksia voisi ladata siihen yhteen iltaan? Mun mielestä joulun odottaminen on ihan huisin kivaa

Tarpeellista ja vähän kivaakin lapset saavat pitkin vuotta, mutta se kiva ei vaan yleensä ole lelu vaan joku muu.

En tietenkään alkaisi lasta sättimään jos hän ei jaksaisi/haluaisi avata kaikkia paketteja, mutta meillä ne lahjat kyllä on jaksettu aina aukoa.

 

[chef]

En usko, että meidän lapset olisi yhtään vähemmän vinksahtaneita vaikka pukki toisi joka joulu vain 5 pakettia 50 paketin sijasta :xmas:

Mutta oletko nyt ihan varma?

 

[chef]

Jokohan sitä voisi todeta, että tässä(kin) asiassa palsta harrastaa pieniehköä päädytysta ja että sellaisia joulusta vinksahtaneita lapsia ei siis oikeasti ole olemassakaan?!?

 

[Huspati Huta]

Jokohan sitä voisi todeta, että tässä(kin) asiassa palsta harrastaa pieniehköä päädytysta ja että sellaisia joulusta vinksahtaneita lapsia ei siis oikeasti ole olemassakaan?!?

Ehkä kukaan ei omistaan sellaista mielellään sanoisi. Ja sehän nyt tiedetään, että tuttavien lapsista ollaan valmiit sanomaan mitä vain ja vanhempien kasvatuskyvyistä. Eli ihan kaikki ö-mappilaatua tuollaiset tuumailut yleensä.

 

[Nalkuttava Talonmies]

en usko että lapsi olisi sen erilaisempi hemmoteltu nicopetteri jos saa lahjat kerralla jouluna tai ripoteltuna vuoden ympäri.

Mä en voi olla ostamatta hyvää kirjaa, dvd:tä tai kivaa palapeliä kesken vuotta, joten joululahjoja tulee vanhemmilta sitten vain kaksi ja joulukalenteri. Lisäsi legot toimii meillä kiltteys ja ahkeruuspalkintona läpi vuoden.

 

[seinä]

Jokohan sitä voisi todeta, että tässä(kin) asiassa palsta harrastaa pieniehköä päädytysta ja että sellaisia joulusta vinksahtaneita lapsia ei siis oikeasti ole olemassakaan?!?

no nii, en mäkään tunne itseäni vinksahtaneeksi, mutta edelleen muistan kuinka paha mieli ja pettynyt olo oli.

ps. elloksen poistomyymälässä, siel catalogin puolella oli iso pikkuväki hässäkkä 20euroa! =)

 

[karvakorvakettu]

Meillä taitaa enemmänkin vinksahtaa äidin joulumieli. Viime jouluna lahjoja oli aika vähän ja enimmäkseen vain lapsille. Mun mielestä lahjojen avaaminen sun muu siihen liittyvä oli ekaa kertaa ihanaa ja rauhallista. Lapsetkin muistelivat joulusta jälkikäteen ihan muita juttuja kuin lahjoja. Mutta hyvään joulunviettoon ei ole vakiokaavaa. Jokainen tavallaan eikä edes jokaisen joulun tarvitse olla samanlainen. Kunhan vaan kaikki pysyisivät sovussa. Mun lapsuuteni joulut ei aina olleet mukavia, joten siksikin mä olen aika tarkka joulumieleni säilymisestä Se kun on ollut hukassa suurimman osan elämää.

 

["hiphei"]

Olin ihan ulapalla kun vasta vanhemmiten olen kuullut että toiset ei vältämättä anna kuin pari, kolme pakettia..:|

Miksi tuollainen hymiö tässä yhteydessä?
Me kuulumme juuri tuohon sakkiin, jotka ostamme (kolmelle lapsellemme --> 11v, 8v ja 4v) pari kolme pakettia per nenä. Heillä ei hirveän isot toiveet jouluna yleensä ole mun mielestäni, meillä on mennyt rahaa sellaiset noin 70e lasta kohti. Lapsemme kuitenkin saavat niitä lahjoja enemmänkin, sillä kohtuukokoinen suku- ja läheispiirimme on joka vuosi muistanut lapsiamme. Meillä on vielä se, että kaikki lapset ovat samaa sukupuolta, joten aika paljon lelut ja muut on kierrätetty lapselta toiselle. Näin ollen sitä tavaraa kyllä riittää, sillä toki jokainen on saanut myös jotain uutta (kuopus ei siis kulje esikoisen vanhoissa collegehousuissa tai suunnista reikäisillä suunnistuskengillä). Ja voin ihan varmuudella sanoa, että meilläkään ei ole kärsitty asian johdosta.

 

[Huspati Huta]

en usko että lapsi olisi sen erilaisempi hemmoteltu nicopetteri jos saa lahjat kerralla jouluna tai ripoteltuna vuoden ympäri.

Mä en voi olla ostamatta hyvää kirjaa, dvd:tä tai kivaa palapeliä kesken vuotta, joten joululahjoja tulee vanhemmilta sitten vain kaksi ja joulukalenteri. Lisäsi legot toimii meillä kiltteys ja ahkeruuspalkintona läpi vuoden.

Meillä myös tuo elokuvien ja levyjen osto silloin, kun ne ilmestyvät, samoin kirjojen, on ollut aikuistenkin tapa. Pienille lapsille niitä jemmattiin, kun eivät osanneet kysellä, mutta kun ovat tulleet isommiksi ei ole enää ollut niin kiva jemmata uutta Harry Potter-kirjaa montaa kuukautta tms.

 

[Miracles]

Meillä on lapset saaneet aina jouluna monta lahjaa (parisenkymmentä per pää palttiarallaa..)
Muuten ei leluja tms. ostella kuin jouluna/synttärinä. Joskus jos lapsilla on omaa rahaa, saavat ostaa mitä haluavat, mutta me ei oikeastaan osteta kuin jouluksi ja synttäriksi.

Ja MINUN :saint: mielestä lapseni ei ole kajahteneita kuupastaan. Leluosastoilla voidaan käydä aina kauppareissulla pyörimässä ja ihastelemassa, mutta kertaakaan kukaan ei ole saanut itkupotkuraivareita "MÄ HALUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUN!"