Jos joku vielä muistaa edellisen ketjuni...

[rikki]

Eli kerroin täällä siitä kun mieheni on pettänyt minua 4vuotta, jos joku vielä muistaa..
Halusin tulla kertomaan ja antamaan toivoa niille joita on petetty,
vaikka kaiken paljastumisesta on vasta kuukausi, on minusta tullut vahva ihminen, se ihminen joka olin ennenkuin mieheni tapasin, minä olen jälleen minä.

Vaikka edelleen ollaan saman katon alla ja tilanne on siinä mielessä sama että mieheni kerjää minua jäämään ja vannoo rakkauttaan jopa se parisuhdeterapia on aloitettu, mieheni on uupunut ja masentunut niin minä vahvistun päivä päivältä.

Olen antanut itselleni anteeksi sen että joudun erolla rikkomaan perheen, olen lopettanut vikojen etsimisen itsestäni, olen huomannut olevani hyvä nainen joka ansaitsee hyvän elämän ja rakkauden johon ei valheet ja petokset kuulu, minä olen ansainnut parempaa.

Minä en ole enää se joka kaikessa antaa periksi, minä en ole kodinkone, minä en ole kynnysmatto, minun ei tarvi sietää pettämistä, valehtelua, vähättelyä, alistamista.

Vaikka aikaa on kulunut vähän niin minä selviän mistä vain, minä olen aloittanut toipumisen, minä olen kasvanut ihmisenä, minä olen voittaja koska tämän jälkeen tulen selviämään mistä vain.

Kiitos kaikille jotka silloin kirjoititte aloittamaani ketjuun, kiitos että valoitte minulle uskoa tulevaan, tämä kirjoittaminen on ollut hyvää terapiaa, kiitos teille :flower: :flower:

 

[Äippä x3]

Muistan kun kirjoitit, vaikken mitään kommentoinut. Hyvä että pidät päänkylmänä ja tiedät (ja pysyt päätöksessäsi) mikä on parasta sulle Vieläkin voimia, vaikka näytätkin voivan paremmin. Kiva lukea näitäkin tarinoita, missä elämä jatkuu vaikkei kaikki meekkään niin kuin toivoi :hug:

 

[Piipi]

:flower:

 

[Pinki]

:hug: :hug:

 

[vieras]

Hienoa kuulla että selviytyminen alkanut.Mä kans löysin itseni uudelleen samanlaisen kokemuksen jälkeen,ja nyt tietää että mikä ei tapa,se vahvistaa

 

[IhanaValo]

Hienoa, nyt ajattelet ihan oikein. Tsemppiä ja :hug: !

 

[rikki]

Te ketkä olette tullee petetyksi.

Vaikka shokki on todella kova, vaikka kaikelta menee pohja pois, vaikka kaikki on toivotonta, vaikka tuntuu että peilistä katsoo maailman rumin ja tyhmin ihminen, niin se menee ohi tai ainakin sen pitäisi, se rumuus ja tyhmyys ei ole petetyssä se löytyy pettäjästä, elämä ei lopu, alkaa uusi, maailma on avoin, ja kun yksi ovi sulkeutuu avautuu samalla uusi ovi.
Kaikki jotka olette kokeneet saman kuin minä niin toivon voimia teille toivon jaksamista ja muistakaa te ette ole tehneet väärin, jossain vaiheessa toipuminen voi alkaa.

Minä en ole ratkaisua vielä tehnyt vaikka ero onkin järkevin vaihtoehto, mutta olipa kumppanini kuka tahansa, en suostu enää huonoon suhteeseen, tarvitsen tasa-arvoisen, rehellisen, toisiaan kunnioittavan suhteen johon ei muita mahdu, jos nuo on kohtuuttomia vaatimuksia niin sitten olen yksin, en tarvi miestä ollakseni onnellinen, onnellisuuteni on minun vastuullani ja tiedän että minä voin olla lasteni kanssa täysin tyytyväinen vaikka olisinkin yksin, olen liikaa turvautunut mieheeni, olen elänyt kuplassa ja nyt kun kupla on puhjennut, olen löytänyt itseni.