N
"no one"
Vieras
Olen kadottanut pikku hiljaa elämänhaluni kokonaan ja nyt viimeisinä muutamana päivänä ajatellut, että mieluusti jättäisin elämäni elämisen tähän. Minulla on kolme lasta ja aviomies, jotka kaikki ovat minulle rakkaita. Olen työelämässä, meillä on oma koti ja kaikki on päällisin puolin hyvin, mutta sisäisesti olen täysin lopussa enkä vaan jaksa enää. Minulla on ikävä aikaa ja elämää, jolloin olin iloinen, nautin elämästä ja lapsistani ja kaikesta.
Jostakin syystä elämästäni tehtiin liian haastava elettäväkseni. Jos joitain asioita elämässäni olen todella pelännyt ja koittanut ne välttää niin kaikki ne on kuitenkin varmasti elämääni osuneet enkä niiden asioiden kanssa pärjää enkä yli pääse.
Jos voisin niin lähtisin vaikka heti tänään ja jättäisin ilolla tämän elämäntuskan taakseni. Lapsieni ja mieheni takia en sitä kuitenkaan voi tehdä. Mutta ei minusta mitään iloa äitinä tämmöisenäkään ole. Toivon, että tulisi joku asia vaikkapa sairaus, joka ottaisi minut pois täältä hankaloittamasta muiden elämiä ja ainakaan pilaamasta mitään enempää.
Miksi elämästä tuli tällaista, jatkuvaa pelkoa ja ahdistusta. Tämän tarkoitusta en vaan voi käsittää. Minusta entisestä ilopilleristä tuli synkkä varjo ja päivästä toiseen selviytyjä. Kai elämää elääkseen pitäisi tuntea jonkinlaita iloa ja elämänhalua. Jos kaikki päivät tästä eteenpäin täytyy pelätä ja olla varuillaan niin en vaan jaksa. Pelko lasteni terveyden pilaamisesta on niin valtava etten tiedä mitä teen.
Jostakin syystä elämästäni tehtiin liian haastava elettäväkseni. Jos joitain asioita elämässäni olen todella pelännyt ja koittanut ne välttää niin kaikki ne on kuitenkin varmasti elämääni osuneet enkä niiden asioiden kanssa pärjää enkä yli pääse.
Jos voisin niin lähtisin vaikka heti tänään ja jättäisin ilolla tämän elämäntuskan taakseni. Lapsieni ja mieheni takia en sitä kuitenkaan voi tehdä. Mutta ei minusta mitään iloa äitinä tämmöisenäkään ole. Toivon, että tulisi joku asia vaikkapa sairaus, joka ottaisi minut pois täältä hankaloittamasta muiden elämiä ja ainakaan pilaamasta mitään enempää.
Miksi elämästä tuli tällaista, jatkuvaa pelkoa ja ahdistusta. Tämän tarkoitusta en vaan voi käsittää. Minusta entisestä ilopilleristä tuli synkkä varjo ja päivästä toiseen selviytyjä. Kai elämää elääkseen pitäisi tuntea jonkinlaita iloa ja elämänhalua. Jos kaikki päivät tästä eteenpäin täytyy pelätä ja olla varuillaan niin en vaan jaksa. Pelko lasteni terveyden pilaamisesta on niin valtava etten tiedä mitä teen.
Hakeudu lääkäriin ja kerro olostasi.