Kiukuttaa kiukuttaa aina vaan...

[Terje]

Olen kiukkuinen kuin ampiainen, viikko viikolta enemmän ja enemmän ja tätä on jatkunut jo pari vuotta. Tuntuu vaan että kaikki asiat menee pieleen. Kaikki asiat ÄRSYTTÄÄ. En jaksa kuunnella lapsipuolen narinaa ja kiekumista, miehen pelaamista, minkäänlaista kosketusta, oman lapsen äiti-äiti-äiti-äiti-äiti-renkutusta ja ainaista kyselyä, aikataulujen muuttumista, elämää joka on säätöä, unelmia jotka kaatuvat yksi kerrallaan... Tuntuu että pää räjähtää. Kiitos nyt riittää, antakaa mun olla IHAN YKSIN - RAUHASSA!!!! Mitä mä teen, en mä jaksa tätä enää itsekään eikä muut ole jaksaneet pitkään aikaan enää.

 

["öö"]

Olisko aika tehdä asioille jotain?

 

[Terje]

Niin, hyvä idea toki, kiinnostaisi tietää mitä voin tehdä? Potkin miehen ja lapset pellolle? SAAN työpaikan jossa kohdellaan kunnioittavasti (niin, ei ole onnistunut vaikka olen kohta kolme vuotta hakenut muita töitä)? Kumpa elämä olisikin siitä kiinni mitä itse tekee, mutta valitettavasti tuntuu ettei mun haluilla ole mitään väliä. Työpaikkalääkärin mielestä elämän ruuhkavuodet ovat juuri tällaisia, mutta mun mielestä tämä ei ole enää normaali olotila. Onkohan minulla masennus?

 

[auuh]

Ei sen ehkä ihan semmoista kuuluisi olla. Osaatko sä kuvata sille lekurille asiaa kunnolla ja riittävän elävästi?

Ihminen on kuitenkin vuorovaikutteinen olento. Jos susta tuntuu tuolta, niin lähimmäiset muuttuu jatkuvasti vaativammiksi samaan aikaan kun sulla juuttuu aivo tuohon raivorataan. Lopulta kun kuvaavat sun päänupin, niin siellä hohtaa valkohehkuisena kiukkukeskus vaikka näyttäisivät kukkasenkuvia.

Mitkä sun vuorovaikutustaidot on alunperin? Joskus kai voi tapahtua ihmeitä, jos oppii korjaamaan jotain uskomuksiaan ja reaktiotapojaan?

Miksi et kestä mitään kosketusta? Kerro nyt hyvä ihminen lisää?

 

["vieras"]

kiukku taisi laantua jo,ap on imelätauti

 

["öö"]

Jos haluat olla yksin, niin ota itsellesi aikaa olla yksin, vaikka silloin kun miehen lapsi tulee. Ja jso et kestä miehesi kosketustakaan, niin onko parisuhteessa jotan pielessä? Rassaako uusperhe?

 

[Terje]

Ei laantunut kiukku, oli pakko mennä nukkumaan. Yritän saada omaa aikaa, muttei se niin helposti onnistu. Uusperhe rassaa, todellakin. Tuo muksu on ihan erilainen kuin minä, ollaan ihan täydellisesti eri aaltopituudella sen kanssa ja eri mieltä joka ikisestä asiasta. Miehen kanssa myös. Alkaa äijälläkin varmaan käydä hermon päälle kun olen niin kireä kokoajan. Nukkuu aamuisin pitkään. Pelaa tietokoneella yöt. Kaikki kotityöt jää mulle. Vituttaa. En yhtään halua miehen kosketusta, oksettaa ajatuskin. Olin monta vuotta yksin lapseni kanssa edellisen parisuhteen jälkeen, ja on vaikea sopeutua toisen outoihin tapoihin.

 

["öö"]

Oletkohan sitten vaan väärässä suhteessa?

 

[juuh]

Vähän samanlainen olotila mullakin. Mies ei nyt varsinaisesti ällötä eikä olla uusioperhe vaan ihan ydinperhe, mutta mikään ei tunnu miltään ja kaikki kiukuttaa Varsinkin ennen menkkoja olen PETO! En siedä silloin yhtään mitään. En tiedä mitä asialle tekisin. saan omaa aikaakin, mutta ei auta. t. ikuinen ärripurri