Jooo, on tarkoitus soittaa perheneuvolan psykiatrille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ford Prefect
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Soitto kannattaa. Perheneuvola on juuri sitä varten, että vanhemmat saavat apua kasvatuspulmiinsa.
Mitä aikaisemmin sitä hakee sen parempi. Sitten se apu vasta kallista onkin, kun sitä haetaan siinä vaiheessa kun kasvatuspulmiinsa uupunut vanhempi on tehnyt kaikki mahdolliset virheet.

Soita vain apua ap. Saat toivottavasti hyviä neuvoja kasvatusongelmiisi.

 
Voisin kuvitella meidän 4v.lle lähes samanlaisen episodin. Mutta jos mennään jätskikioskille, saa valita mieluisen jätskin, sen saa ja sen syö. Mutta jos kieltäisin hänen valitsemaansa yhtä-äkkiä ostamasta niin huh huh..
 
Hei oikeesti. SINÄ olet aikuinen, SINÄ määräät, SINÄ pistät stopit kiroilulle, mäiskimiselle, kiusaamiselle. Lapsi reagoi sinun päättämättömyyteen. Ole jämäkämpi ni lápsesi on kiltimpi ja rauhallisempi. Se hakee rajoja, ja jos sinä et niitä aseta niin olet oikeesti siellä psykiatrilla kohta!
 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Alkuperäinen kirjoittaja Ford Prefect:
Mutta kun sais noi hakkaamiset, kiusaamiset ja kiroilut jotenkin kuriin. :/

Millaiset rankaisukeinot teillä on käytössä?

Eka lasketaan 5 (kymmeneen kestää liian kauan...)

Jos lopettaa ok (jos ei oo esim hakkaamista, siitä napsahtaa nurkka samantien)

Jos hakkaa yms, niin heti nurkkaan, ja siellä pysyy kunnes aika täys ja pyytää anteeksi.
(Joskus ei pysyn nurkas, niin laitoin kylppäriin, mutta siellä hakkaa ovea kaikella mitä irti saa)
 
Alkuperäinen kirjoittaja jos:
Hei oikeesti. SINÄ olet aikuinen, SINÄ määräät, SINÄ pistät stopit kiroilulle, mäiskimiselle, kiusaamiselle. Lapsi reagoi sinun päättämättömyyteen. Ole jämäkämpi ni lápsesi on kiltimpi ja rauhallisempi. Se hakee rajoja, ja jos sinä et niitä aseta niin olet oikeesti siellä psykiatrilla kohta!

Näin minäkin keittiöpsykologisoisin. Olet ehkä liian hapuileva, ja lapsi haluaa katsoa konkreettisesti rajat: mikä meilä on sallittua ja mikä ei. Ja vaikka olisit ihan samanlainen ollut esikoisen kanssa eikä hän olisi reagoinut, niin näyttäisi tämä kuopus kaipaavan tiukempaa liekaa. Meitä on niin monenlaisia. Meillä esim. kuopus kaipaa kyllä tiukat rajat, mutta niitä ei voi asettaa huutamalla tai pakottamalla, kun on niin herkkänahkainen. Ennakoinnilla ja oveluudella pärjää. Ja kun itse tietää, mitä tekee ei lapsen tarvitse koko ajan testailla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ford Prefect:
Eka lasketaan 5 (kymmeneen kestää liian kauan...)

Jos lopettaa ok (jos ei oo esim hakkaamista, siitä napsahtaa nurkka samantien)

Jos hakkaa yms, niin heti nurkkaan, ja siellä pysyy kunnes aika täys ja pyytää anteeksi.
(Joskus ei pysyn nurkas, niin laitoin kylppäriin, mutta siellä hakkaa ovea kaikella mitä irti saa)

Suunnilleen samat periaatteet siis kuten meillä.

Miten lapsi päivähoidossa pärjää ja käyttäytyy?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja proffa:
Profiilista lunttasin eli kuopus siis 04 syntynyt. Ihan normi kiukkua 4-5-vuotiaalla.

Onko oikeasti kiroilu, hakkaus ja tavaroiden rikkominen normaalia? En tiedä, siksi kysyn.


Katopa kellonajat mihin aikaan ap ja proffa laittoi vastaukset. Proffan viittaus koski varmaakin vain jäätelöepisodia. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Alkuperäinen kirjoittaja Ford Prefect:
Eka lasketaan 5 (kymmeneen kestää liian kauan...)

Jos lopettaa ok (jos ei oo esim hakkaamista, siitä napsahtaa nurkka samantien)

Jos hakkaa yms, niin heti nurkkaan, ja siellä pysyy kunnes aika täys ja pyytää anteeksi.
(Joskus ei pysyn nurkas, niin laitoin kylppäriin, mutta siellä hakkaa ovea kaikella mitä irti saa)

Suunnilleen samat periaatteet siis kuten meillä.

Miten lapsi päivähoidossa pärjää ja käyttäytyy?

Rupee kuulemma olemaan "oma normaali itsensä" :D
Kun tottunut taloon ja aikusiin. Sielläkin on jäähypenkki, jossa kuulemma istuu suht joka päivä. :xmas:

Mutta ei hakkaa siellä ketään, kiroilusta en tiedä.

Kotona hakkaa lähinnä mua tai isäänsä. :xmas:
 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Mun on sanottava sen verran, että meillä lapset saavat sen ekan jätskin, jonka pyytävät. Jos sanovat että "eiku otankin ton...eiku ton..." niin totean, että sinähän valitsit jo. Jos kiukuttelevat, sanon että teillä on kaksi vaihtoehtoa: joko syötte nämä jädet tai ette syö ollenkaan. Eli en ala pomppimaan lapsen mielenmuutosten mukaan...olen ehkä liiankin "julma" näissä asioissa joskus :/

meillä kanssa käytän usein- ota tai jätä- linjaa.
 
Pyydäpäs varsin muksua piirtämään omaa oloaan. Piirtäminen on joskus ihan hyvä keino.
Oletko (varmaankin) koskaan kysyny, miksi muksu niin käyttäytyy? Miksi haluaa satuttaa ja miksi rikkoo tavaroita?
Mä varmaan olisin tiukempi? tuossa tapauksessa. Ottaisin lempilelut takavarikkoon, tv-kielto tms. Jäähypenkki on meilläkin ollu, mutta harvemminpa sitä on tarvinnu oikeastaan. Meillä pystytään asioista keskustelemaan. Piirtäminen on ollu ihan hyvä kans, kun on pyytäny muksua piirtämään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ninniliina:
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Mun on sanottava sen verran, että meillä lapset saavat sen ekan jätskin, jonka pyytävät. Jos sanovat että "eiku otankin ton...eiku ton..." niin totean, että sinähän valitsit jo. Jos kiukuttelevat, sanon että teillä on kaksi vaihtoehtoa: joko syötte nämä jädet tai ette syö ollenkaan. Eli en ala pomppimaan lapsen mielenmuutosten mukaan...olen ehkä liiankin "julma" näissä asioissa joskus :/

No enny sanois, että julma. Tarpeeksi tiukka mun mielestä :) Tällai sen itekin teen.

Niin mäkin. On lapsi mennyt nälkäisenä nukkumaankin, kun ei ole kelvannut se iltapala, jonka oli vielä itse saanut valita. Ja tosiaan meilläkin toimii tuo: otatko mansikan vai vaniljan? Ok, tässä valitsemasi mansikka. Joko syöt tai et syö, muuta ei tule.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
toisaalta, miettikäähän millainen valinnanvaikeus lapsella on jäätelöaltaalla? itsekään ei osaa päättää kun niitä vaihtoehtoja on kymmeniä

Ei tarvitse antaa kuin pari vaihtoehtoa. Ainakin me tehdään niin, että valitaan ne, mistä lapsi saa valita. En mä annan nelivuotiaan valita esim. jotain Jättis-tuuttia, kun tiedän, ettei se kuitenkaan jaksa sitä syödä loppuun.
 

Uusimmat

Yhteistyössä