Jo kokeneempia ivf/icsi-kävijöitä

keskenmeno tuli sunnuntai aamuyöstä, jote meikäläisen voi pudottaa pois plussanneiden listalta. Olihan se jännää olla reilu viikko tietoisesti raskaana ;-/ Samalla loppuivat siis myös meidän hoitomme, joten tsemppiä teille muille. Alan itse keskittyä muuhun elämään.

 

SuzyQ69, olen kovin pahoillani. Kovasti jaksmaista vaikean asian kanssa.

 

Torstai 11. helmikuuta 2010



~Matkalla kohti plussaa~


Merisiili................6.ICSI..................v-testi 15.2.
Tyyne73...............8.ICSI.................testi vko 8?
eevi-antero ........2.IVF/pas.............vko 7
nehma.................2.ICSI..................vko 9?
Miimi78................5.ICSI..................vko 9
toivorikas-72.......3.ICSI/pas...........helmikuu
Kukka77..............3.ICSI/2.pas........helmikuu
plasebo...............2.IVF....................helmikuu?
tytti82.................2.IVF...................maalis-huhtikuu
risupesä...............2.IVF/pas...........maaliskuu
MariAnne-S..........4.IVF/pas............keväällä
Anskubansku80...5.ICSI.................keväällä
Miisamari.............4.IVF...................huhtikuu
fiia 69..................2.IVF/pas.............
Amelie80.............2.ICSI/pas...........
dream09..............4.IVF/pas............
Nat......................3.IVF...................
Cris.....................4.ICSI..................
annamaria83.......3.ICSI..................
olki......................2.ICSI > ............lahjamunasolut
Sannuli-81..........3.IVF/pas > ........tauolla


Plussat



pohtijatar............2.IVF...................22.9.09
Hope79..............4.IVF/ICSI............24.9.09
Tao74.................3.IVF....................24.9.09
dreamer78..........2.ICSI.................24.11.09
sebu08...............3.IVF...................27.11.09
Sarma.................2.IVF....................4.1.10 (luomu)
SuzyQ69.............3.IVF/pas............27.1.10
SaaraX................2.IVF/3.pas.........30.1.10
Duffy....................2.ICSI.................3.2.10
Alina79................2.ICSI.................3.2.10
shenda81............2.IVF...................7.2.10
kirma...................3.IVF...................9.2.10



***************
Voi SuzyQ....ei varmaan mitkään sanat nyt oikein lohduta :'( :hug: näitä uutisia ei etenkään täällä ketjussa haluais koskaan joutua lukeen. Kovasti jaksamista elämässä eteenpäin!

Pahoittelut negasta myös eevi-anterolle :hug:

 

SuzyQ :hug: Voimia sinne.

Voimia myös kaikille muille, jotka ovat saaneet ikäviä uutisia.

 

suzyQ :'(
Näitä kuulumisia ei haluaisi kuulla keneltäkään pitkänmatkalaiselta! Elämä on todellakin epäreilua. Kovasti voimia tulevaan :hug:

Onko kellään tietoa, onko näissä hoidoissa jotenkin suuremmat riskit keskenmenoon kuin luomulla..tuntuu, että näitä surkeita uutisia tulee niin liukuhihnalla.

 

Kääks, mä en halua olla tuolla testiviivalla ekana :x
Pelottaa, huomenna tulee tuomio, mies vannotti, että saan testata aikasintaan pp12. Että huomiseen :/

 

Kirma, osasyynä on varmaan se, että näissä hoidoissa testataan aina raskaustestillä ja kaikki kemialliset ja alkuvaiheen keskenmenot tulee esiin. Normioloissahan monet ei testaa jos kuukautiset tulee ajallaan tai parin päivän viiveellä. Peukkuja testiin.

 

SuzyQ69 Paljon halauksia sinne :hug:

 

Voi voi kun näitä :hug: saisi jaella muussakin kuin "jaksamis"- tarkoituksessa...!!! On tää rankkkaa...
Multa jäänyt TAAS päivitys tilanteista :ashamed:
No, mut siis mun lopputuloshan punktiosta oli "vanhoja linjoja noudattaen" ihan P*SKA -> jäljelle jäi YKSI AINOA RUPPANA, joka tosin sitten päädyttiin 7-soluisena istuttamaan to:na 4.2. Veritestiin pitää mennä 15.2.
Nyt menossa PP5 ja oireita on-kuten aina ennenkin, niistä ei edes haluaisi välittää...tietäen niiden merkityksettömyyden...Iso pelko on pyllyssä, sillä kovia vihlaisuja ja kouraisuja on jo eilisestä alkaen ollut, poikkeuksena ihan normimenkkatuntemuksista on se, että kivut tuntuu ensijaisesti lähellä nivusia ja vatsan puolella(normaalisti menkkakivut 'selässä'). Itse en kykene paikantamaan tarkemmin kipukohtia->onko ne kohdussa vai munasarjoissa-luultavasti jo siksi että sarjat on edelleen turvonneet ja vallanneet varmaan koko navan alapuolisen alueen vatsasta! Mukavana lisänä oireissa tietenkin jätäävä väsymys, jatkuva ällötys,tissien kipeys, turvotus, kauheat kuumotuskohtaukset, jatkuva jano, aamuyön kevyt uni, lievä ummetus ja virtsaamisen "vaikeus"->HILJAA virtaa Don
Tää on hanurista-onneks pääsen pienelle "matkalle" jo huomenna ja sit vkonloppu on "kurssitusta"...Tosin, jos historia toistaa itseään, vkonloppu menee ihan ketuiks alkaneen vuodon takia-ehkä jopa jo matka :headwall:
Oli miten oli, mutta näin on Vielä ajatuksissa on...hetkittäin...ETTÄ NYT AIOMME TEHDÄ LAPSEN.PISTE. HAng ooooon partners
:hug:

 

merisiili, sullahan on lista oireiluita Peukutuksia vaan sulle piinailuun!

ON: aamulla testattu kahdella eri testillä plussat. Pelko on perseessä, tämä ei mitenkään voi päättyä onnellisesti. Torstaina veritesti, ehkä se sitten antais viittaa johonkin suuntaan. Toivottavasti vaan saan tuloksen ennen viikonloppua, täällä maalla kaikki kestää, kun yhden verikokeenkin pitää seilata linja-autolla paikasta toiseen, sitten tuloksen risteillä joko postitse tai faksilla :headwall:

 

SuzyQ79: Syvimmät pahoitteluni... tiedän niin tuon tunteen. itse saman jo 3 kertaa kokeneena

Kirma: Onnea plussasta !

).( tänään punktioitiin nukutuksessa kaksi kokonaista munasolua.... Loput jotka pe ultrassa näky oli liian pienia ja yksi vain kysta... että näin meillä

Huomenna kuulee onko hedelmöittyminen onnistunut, mut ei suuria toiveita senkään suhteen

Meillä on jo 3,5 vuotias sijaispoika (ollu jo 1,5v) joten keskitytään siihen, lisäksi olemme ilmoitautuneet adoptioneuvontaan kotimaan adoptiota varten...

mietin vain, miten maailman luonnollisin asia, suvunjatkaminen, voikaan olla näin vaikeaa...

Tsemppiä teille kaikille, toivottavasti teidän ei tarvitse kulkea näin kivistä polkua...

Tyyne

 

Tyynelle tsemppiä tähän päivään. Toivottavasti hedelmöittyminen on 100 %.

Tällä palstalla on niin kiva jutella ja käydä katsomassa kuulumisia, kun kaikki jo tietävät pettymyksen tunteen, mitkä nämä hoidot aiheuttavat. Se jotenkin yhdistää.

Olen lopettanut kokonaan kympin hoitojen pinon lukemisen, kun tulee aina niin paha mieli siellä. Tosi moni saa plussan ekasta hoidosta, parhaimmassa tapauksessa kaikki lapset yhdellä punktiolla. Hienoa, että hoidot tuottavat tulosta, mutta kyllä se pistää omassa sydämessä. Vaikka toivon kaikille onnistumista. Ikävintä on se, kun jo plussanneet käyvät siellä vielä kirjoittelemassa, siitä en jotenkin tykkää. Se on kuin kääntäisi veistä haavassa. Vaikka ymmärrän, että on kiva käydä siellä vielä tarkistamassa toisten tilanteita jne, niin jotenkin toivon, että plussanneet eivät kauheasti enää kirjoittelisi palstalla, missä muilla saattaa olla tosi kurjia kokemuksia. Voin olla tämän asian kanssa ihan yksin ja eikä siinä mitään, kaikillahan meillä on oikeus tunteisiinsa.

Itsellä taas masis päällä, kun hoitoa joutuu taas odottamaan niin kauan. Siispä parempaa odotellessa...Mukavaa loppuviikkoa kaikille urheille hoitolaisille!

 

tytti, veit sanat suusta (näppikseltä..). Nykysin ei osaa kauheesti iloita muiden (etenkään heti ekan hoidon) onnistumisista kun ei tiedä joutuuko ite katteleen aina sitä yhtä onnetonta negaviivaa. Tiukassa on että sen jälkeen jaksas ruveta onnitteleen toisten onnesta kun itellä on mieli taas niin syvissä pohjamudissa kun voi olla. Ei sinne plussahehkutusten sekaan viitsi mennä aina valivalittaan omaa surkeuttaan. Mullekin on ollu viime päivät aika masentavia kun siellä Kympeissä vaan plussia satelee. Kuitenkin siellä välillä käy lukeen ihan siks että sieltäkin voi saada jotain uutta tärkeetä infoo hoitoihin liittyen vaikka muuten pahaa tekeekin.
Oma lukunsa on ne 'luomuihmeyllärit' joita tulee hoitojen välissä tai tyyliin just kun ollaan alottamassa hoitoo, vain muille.. mulle ei vois koskaan käydä niin.
Enpä mäkään mielelläni lue enää mitään raskausoirevertailuja ym. mitä sen plussan jälkeen tapahtuu. Se tieto riittää että okei, jollain taas onnistu ja that's it. Sitten sen ehkä mieluummin unohtas kuinka moni onkaan jo päässy eteenpäin ja paljon lyhemmällä yritysajalla ja vähemmällä vaivalla kun ite.
Nekin on aika kurjia lukee kun vanhat kirjottajat tulee ilmottaan että vauva on syntyny (vaikka kiva tietysti että kaikki menny hyvin enkä kellekään pahaakaan toivois, mutta...) niin musta tuntuu että vastahan sekin kerto plussasta.. se muistuttaa vaan siitä kuinka nopeesti aika menee ja kuinka kauan itellä taas sitä on tuhlaantunu ettei oo tapahtunu vieläkään mitään ja että jos sillon ja silloin ois se hoito onnistunu niin mullakin ois nyt jo noin... Mitä useempi rysähdys korkeelta ja kovaa on itellä takana, sitä useempia joutuu kadehtiin. Jotenkin ne plussan saaneet on heti ihan eri veneessä eikä voi olla oikein vertaistukena enää niille jotka rämpii vieläkin tätä samaa paskaa.
Noissa yleisissä ketjuissa varmaan sekin alkaa tosiaan hiljalleen ahdistaa että niin monilla ja suurimmalla osaa on vasta 1. tai korkeintaan 2. hoito menossa (no joo onhan mullakin vielä 2. hoitoon liittyvä pas, jos ne edes selviää, mutta sen jälkeen odottelua taas johonkin syksyyn) ja oman "nimen" perässä se luku muistuttaa montako yritystä on menny jo reisille.. niin en tiedä viittiikö sinne enää muuten kun taustailijana mennäkään. Näkyyhän se (murheellinen) yrityshistoria profiilistakin jos kiinnostaa. Tässä on niin monilla listoilla jo muutenkin roikkunu ja porukka moneen kertaan vaihtunu (kuten esim. O.O.ssa) niin kuten lumeton totes, aina ite huomaa olevansa se joka jää viimesimpänä rannalle ruikuttaan. Se kyllä tympii jos mikä..


Tyynelle toivotaan matkaan kaks kelpo asukkia 9 kuukaudeks!!

Niin, ja näistä synkistä vuodatuksista huolimatta :ashamed:, onnea onnistuneille!

 

Tytti ja risupesä: Ihan samoissa fiiliksissä kun tekin. Meillä on täysi oikeus olla kateellisia ja katkeria toisten plussista. Kyllä meilläkin alkaa jo usko olla tiukalla näihin hoitoihin, mutta tulipahan kokeiltua.

).( Molemmat munasolut oli hedelmöittyny normaalisti ICSIllä. Tänään siirrettiin 2 alkiota. Jakaantumista ei vielä ollut tapahtunut, vastahan ne eilen hedelmöitettiin. Päätettiin siirtää jo nyt, sillä meillä on n.800 km matkaa hoitopaikkaan. ei tarvinnu sit ajaa uudestaan vaan samalla reissulla hoidettiin homma loppuun. Lääkäri sanoi, että nyt on alle 10 % mahdollisuus onnistua. Todnnäköisyys laskee, mitä enemmän hoitoja on tehty.

Uskoa ei jaksa- toivoa voi, mutta kaikki on nyt korkeimman kädessä....

 

Saanko vielä kirjoitella kanssanne, vaikka en valitettavasti hoitoja enää saa? Tuolla luovutettujen munisten puolella ei juuri jutella, tai jutellaan niistä onnistuneista vauvoista. Mä olen myös miettinyt klinikoiden tapaa antaa lasten pyöriä käytävillä. Mua ainakin viimeiseen punktioon jonottaessa häiritsi kun odotushuoneessa oli onnellinen isä lukemassa lapselleen. Tulee pakostakin mietittyä, että saakohan itse edes kertaa lukea sille lapselleen ja tuo toinen tekee sitä tuossa kun jonotan punktioon (josta ei siis taaskaan tullut mitään). Samoin äidit käytävillä äänekkäästi opastaa ja kehuu lapsiaan ja leikkii siellä ja lapsettomat tuhertavat itkua ja toivovat pian pääsevänsä odotustiloista lääkärin huoneeseen. Olen ajatellut, että olen seko, kun en kestä klinikalla ollessani mitään lapsiin liittyvää, mutta kai se on sitä, että sielä asioita on pakko miettiä niiden oikeilla nimillä kun ollaan sorvin ääressä. Kaupassa tms. voi vaan katsoa muualle.

Siis selvyydeksi, en siis ole mikään lapsivihaaja, mutta haluan omaa lasta vähän liikaa. Ja nyt kun se ei ole edes mahdollista, niin sitäkin kurjempaa. Toisaalta nyt kun ei ole enää toivoa, on vain opeteltava katsomaan onnellisia perheitä uudestaan pelkäämättä, täytyy vain turtua siihen ettei itse saa sitä.

 

Ihanaa Tyyne että kumpikin pääsi kohtuun! Nyt vaan toivotaan parasta! bd

olki, tottakai kuulut tännekin ja ainakin mun puolesta voit kirjotella, samoja hoitojahan ja eri vaiheisiin liittyviä jännityksiä tässä käydään vaikka solut ois luovutettuja ja toisessa kasvatettuja. Onhan ne tietysti vähän eri hintasia kun nää tavalliset :/ ..mutta oon kuullu että jossain ois mahdollista jakaa yhden luovuttajan solut ja maksaa puoliks kulutkin.

Julkisen polilla en onneks koskaan oo joutunu katteleen vauvoja siellä, ehkä asiakkaat ymmärtää toisiaan.. vaikka voihan tietysti olla että jotkut ei saa ketään hoitajaa ja lapsi on ollu pakko ottaa sinne mukaan.
Kyllä kerran vitutti rankasti kun siinä joku työntekijä joka ei kuulunu edes polin henkilökuntaan, käytti sitä polin odotteluaulaa läpikulkemiseen, vaikka kuinka monesti lyllersi siitä kärsijöiden nenän edestä pallomahoineen ois tehny mieli ihan "vahingossa" tyrkätä se kumoon, jollei lapsi ois ollu osallisena.. mahto olla idiootti tai joku sadisti kun piti juuri sitä polia käyttää oikoreittinään!

 

Mulla on nyt jotenkin ristiriitanen olo..aivan kuin mä en olis saanut saada niitä kahta viivaa testiin. Tai en olis saanu käydä ilmoittamassa siitä.
Mulla on kuitenkin takana aika pitkä yritysaika ja nyt kun mä viimein olen jotakin saanut aikaiseksi 3.ivf:stä niin mun mielestä mä olen kyllä oikeutettu vähän iloitsemaan siitä. Ja ei tuo mun ilmoitusviesti kyllä mitään hehkutusta ole, että ei siitä pitäisi kenenkään itteensä ottaa.
Mä kyllä tiedän pitkän palstailun ansiosta, 2.5v täällä lapsettomuuspuolella, kuin pahalle ne toisen plussausuutiset tuntuu. Varsinkin ne näkyvästi ja ylistyssanoin hehkutetut, ensimmäisillä hoitokerroilla tärpänneet. Tuntuu, että se oma vuoro ei tule koskaan, itse kuuluu aina niihin räpiköijiin ja epäonnistujiin. Ja tähän asti olen kuulunutkin.
Nyt kuitenkin jotakin aikakin yrittää tapahtua ja mä koitan iloita siitä.

 

kirma Ei noi katkeruudet ym. ainakaan mun osalta kohdistunu kehenkään tässä ryhmässä, tai kehenkään yksittäiseen, lähinnä se Kymppi-ketju on ahdistanu kun siellä niitä on viime aikoina tullu jatkuvalla syötöllä..

Tietysti nautit ja otat kaiken ilon irti onnistumisesta - olet sen täydesti ansainnut :heart: :flower:

 

Ok, kiitos kaikille teille onnitteluista ja parempaa onnea ihan jokaiselle tulevaan.

Ja tytti82, musta ainakin tuntuis tässä vaiheessa ihan hullulle siirtyä vielä tuonne toiselle puolelle, kun kaikki on vielä auki ja epävarmaa. On paljon helpompaa pysytellä täällä tutulla maaperällä siihen asti kunnes asiat selviää. Ja kun sitä kuitenkin on tottunut kirjoittelemaan ajatuksista ja olotiloistaan, minne muualle sitä kirjoittelee kun piinailupinoihin.
Mutta pidän mielessä mitä suustani päästän

 

Hei,

En tiedä ilmaisinko itseni jotenkin epäselvästi, mutta aikomuksenani oli nimenomaa kertoa tunteitani ja siitä, miten pahalta tuntuu muiden onnistuminen, kun itsellä kaikki menee päin persettä. Viittasin mielestäni selkeästi kymppiketjuun, enkä kehenkään yksittäiseen ihmiseen, en siis sinuun Kirma.

Kuten aiemman tekstini alussa sanoinkin, tällä palstalla on ihana käydä lukemassa muiden kuulumisia, sillä kaikki tietävät sen, miltä tuntuu epäonnistua ja pettyä kerta toisensa jälkeen. Siksi tässä pinossa onnistuneiden (plussanneiden) kokemukset ovat mielestäni erilaiset ja mielelläni niitä luen. Se antaa uskoa omaankin onnistumiseen. Ja kuten aiemmin sanoin, toivon tottakai kaikille onnistumista, myös ekakertalaisille, mutta ilonpitoon en kykene masennuksein / epätoivoni syövereissä.

Mutta kuten Kirma sanoitkin, tiedät kuinka pahalta pettymykset tuntuvat, joten uskon, että tiedät mitä tarkoitan, jos nyt sain itseni ilmaistua hiukan selkeämmin. Minustakin tuntuu ristiriitaiselta, kun en todellakaan viitanuut kehenkään yksittäiseen ihmiseen, saati toivonut, että joku ei olisi saanut saada kahta viivaa. Todellakin ne Kirmalle suon ja toivon kaikkea hyvää ja paljon onnellisia hetkiä ja unelmien täyttymistä.

Poistuu hetkeksi takavasmmalle :'(

Taidan ottaa turhan raskaasti tämän hoitojen aloituksen odotuksen, joten pää on aika sekaisin...

ps. en valitettavasti huomannut Kirman aamuista viestiä plussauksesta, jos olisin huomannut, olisin tajunnut viestissä mainita, etten kohdista kirjoitustani Kirmaan tai kehenkään muuhun plussaajaan.

 

Moi kaikki.

Ensinnäkin lähetän Suzylle ison halauksen, olen tosi pahoillani että pikku alkio ei sitten jaksanutkaan. Elämä on aivan hirveän epäreilua. Lähetän sinulle paljon voimia toipumiseen. :hug:

Ja Olki, tietenkin jäät tänne meidän kanssa! Sieltä luovutettujen munasolujen palstalta varmaan saat ihan hyvän idea millaisia ne hoidot ovat jos jaksat sitä ketjun alkupäätä lukea, mutta miksipä et jäisi tänne meidän kanssa juttelemaan jos täällä tunnet olosi hyväksi.

Kirmalle onnittelut, minusta on oikein ihanaa kuulla että joku sentään onnistuukin (muutkin kuin ne ekakertalaiset). Tuosta keskenmenoriskistä, meidän klinikan matskuissa luki että se on hieman korkeampi koeputkiraskauksissa kuin luomuraskauksissa. Myös kohdunulkoisen raskauden riski on hieman suurempi. En tiedä mistä nuo johtuvat, ehkä siitä että nämä raskaudet on ikäänkuin "väkisin" aikaansaatuja, eli kai siellä sitten on vain enemmän huonolaatuisia alkioita jotka kiinnittyvät. Ja kohdunulkoiset ehkä siitä että kun ne alkiothan on "ohjelmoitu" kulkemaan munanjohtimesta kohtuun ja sitten vasta kiinnittymään, jospa se suoraan kohtuun siirretty alkio lähtee sitten sieltä harhailemaan ja vahingossa päätyykin kiinnittymään munanjohtimeen...?

Monilla on nyt mieli tosi maassa. Risupesä, Tytti, mullakin on välillä juuri noita samoja ajatuksia. Ja olen samaa mieltä kuin Tyyne, että kaikkiin tunteisiimme on meillä oikeus. Ei se auta kuin ottaa ne vain kaikki vastaan ja yrittää kestää. Jos niitä tunteitaan ei itse hyväksy, niin ne eivät ainakaan koskaan helpota. Mua itseäni helpottaa se ajatus että en ole itse valinnut näitä tunteitani, enkä niille mitään voi. Ne vain tulevat ja menevät oman mielensä mukaan, ja niille pitää antaa oikeus tehdä niin. Olen ikään kuin niiden armoilla. Mutta samalla yritän muistaa että yksikään tunne ei tule jäädäkseen ellei siihen itse varta vasten takerru. Olen ottanut tavaksi että toivotan kaikki tunteet tervetulleeksi, vatvon ja pyöritän niitä aikani ja sitten kun ne ovat tarpeeksi tutuksi tulleet niin pystyn päästämään irti. Nämä lapsettomuuteen liittyvät ovat ihan erikoisvaikeita, ja ne tulevat vastaan yhä uudelleen ja uudelleen. Mutta minkäs teet.

Minäkään en viitsi käydä lukemassa noita "massaketjuja" missä suurin osa on ekaa ivf:ää kokeilemassa, kun sen tietää että niistä ekakertalaisista 50% plussaa. Sehän on se tilastollinen fakta. Alkaa vaan entistä enemmän harmittamaan kun itse en kuulunut siihen joukkoon. Mutta olen tosi kiitolllinen että meillä on tämä kokeneempien ketju, täällä sitä tuntee olevansa enemmän kotonaan.

Merisiilille piinailutsemppejä! Kuten myös Tyynelle! Todella hienoa että sait molemmat munikset kyytiin. Olen melkein kateellinen (meillä ei useista muniksista huolimatta olla koskaan saatu aikaseksi kuin yksi siirrettävä alkio). Tiedätkö Tyyne mihin tuo alle 10% mahdollisuus perustuu? Miksi useamman hoidon jälkeen mahikset on niin huonot? Mitä teille on kerrottu kotimaan adoption jonoista ja ikärajoista? Olen ymmärtänyt että ainakin ulkomaan adoptio ei ole enää nykyisin oikein mikään vaihtoehto, jonot ovat niin pitkiä ja koko lapsen saaminen on kai aika lailla epävarmaa vuosienkin jonotuksen jälkeen.

Olen yrittänyt vähän vähentää tätä palstariippuvuutta ja tehdä muita asioita. Kun seuraavaan hoitoonkin on vielä lähes pari kuukautta odotteluaikaa. Mutta ei ole kovin hyvin onnistunut, lähes joka päivä täällä käyn kuitenkin kurkistelemassa. :/

 

kiitokset kaikille osanotoistanne! Asiassa tapahtui odottamaton käänne....

Sunnuntaina aamuyöstä tosiaan tuli verta "ämpärikaupalla" ja isoja hyytymiä. Kävin Tays:n synnytyspolilla tarkistuksessa ja tohtorin mielestä hcg oli kovin alhainen (8000) ja ei löytänty raskauspussista sisältöä ja julisti keskenmenon todennäköisesti tapahtuneen.

Mutta mutta, kävin keskiviikkona seurantaultrassa tsekkauttamassa että kohtu tyhjenee normaalisti eikä tule komplikaatioita ja sieltäpä löytyikin pieni otus sykkeellä varustettuna.... Keskiviikon lääkäriä lainaten "Kaikki hyvin, kunnes toisin todistetaan!". Nyt vaan sitten luge ja zume lääkityksiä jatkamaan.

Pahoittelen draamaa, mutta ehkä muut raskaana olevat osaavat jatkossa olla pelästymättä isoakaan verenvuotoa tämän stoorin luettuaan.

 

Noniin, ja just kerkesin poistaa sut listalta... lisätään siis takasin :kieh: sulla on harvinaisen sitkeä pikkuinen matkassa! :heart:

 

Mieletöntä Suzy!!!! Siis aivan käsittämättömiä uutisia sitä välillä kuulee! Voisiko olla että olikin kyseessä kaksosraskaus ja toinen niistä vuoti pois...? Voi vitsi olen tosi onnellinen sun puolesta, tämä oli päivän paras uutinen! =)

 

SusyQ, onnea, onneksi ihania ihmeitä on olemassa :flower:

Muuten olen miettinyt, että tätä lapsettomuuttakin on niin montaa eri lajia. Lyhyemmän aikaa kestävää, pitempää ja sitten ikuista. Ja kun nämä palstatkin ovat välillä vähän semmoisia projektiluontoisia ja keskittyvät siihen hoito-osuuteen. Kuitenkin tämä on niin paljon monitahoisempi asia.

Sitäkin olen ajatellut, että kun tää on vähän projektiluontoista, niin se ettei lapsen saaminen onnistu, on tietyllä tavalla projektin epäonnistuminen. Siinä epäonnistuu jossain sellaisessa, johon loppujen lopuksi ei itse voi ollenkaan vaikuttaa. Omalla kohdalla on tuntunut, että syytän itseäni asiasta, jota en itse kuitenkaan voi päättää. Ehkä se on se vaikein asia ollut mulle hyväksyä. Että vaikka kuinka tekisin asioita 'oikein' niin ei sittenkään.

Toisten onni ei ole itseltä pois, mutta silti se voi ja usein tuntuukin tässä yhteydessä pahalta. Ei sitä vaan voi kieltää, tai ainakaan minä en ole niin hyvä ihminen. Hulluksi minä tulisin jos yrittäisin aina vaan ajatella positiivisesti. Mutta sitten tulee niitä parempia päiviä ja olo on parempi.

Tää oli siis vaan omanapaista tilitystä tällaisena huonompana päivänä.

Jaksuja kaikille :heart: