Minusta tässä on sellainen outo piirre koko jutussa, että nyt jos miehesi ostaa asunnon (tai jos ostatte yhdessä asunnon), niin sitten kun töihinmenosi on ajankohtaista, niin hän saattaa käyttää juurtumista tekosyynä sille, ettei tarvitse muuttaa pääkaupunkiseudulle sinun työsi perässä. Tarkoitan tällä tekosyyllä juuri sitä, että kun on ostettu asunto, niin sen myynti olisi hankalaa ja sitä on vaikea myydä nopeasti jne jne, joten asunnosta on helppo keksiä tekosyy.
Riippumatta siitä mikä asumismuotonne on, niin teidän kannattaisi joka tapauksessa sopia, että miten raha-asiat hoidetaan, kun kerran aikomuksenanne on asua yhdessä. Tulosihan tulevat olemaan äitiyslomalla ihan kohtuulliset, mutta jos jäät hoitovapaalle, tulosi romahtavat eikä niillä tuloilla makseta edes itselle ruokia yms. kuluja. Ymmärtääkö mies todella sen, että jos hänen toivomuksestaan pysytte Lahdessa, niin:
a) jos palaat entiseen työpaikkaan, niin lapsen hoitoonvienti ja -haku on miehen tehtävänä, koska sinä et ehdi. Myös kaupassakäynnit yms. rutiinit hyvin pitkälti tulee miehen tehtäväksi.
b) jos et saa koulutustasi vastaavaa työtä Lahdesta, tulotasonne putoaa. On mahdollista, että et löydä edes 10 vuoden aikavälillä samantasoista työtä, kuin mitä pääkaupunkiseudulla on. Toki voit lähettää avoimia työhakemuksia ja soittaa rekrytoijille ja ottaa yhteyttä paikallisiin toimialapalveluihin, jotta pääsisit "tiskin alta" töihin. Onko siis mies valmis elättämään sinua ja lapsia, koska se on se hinta, mitä asuminen Lahdessa saattaa tarkoittaa?
c) jos jättäydyt työttömäksi etkä huoli huonompia työtehtäviä, niin ansiosidonnainen päiväraha kestää vain aikansa. Onko sellaisessa tilanteessa mies valmis muuttamaan pääkaupunkiseudulle?