Jamais vu? Omituisen epätodelliset ja vieraat tuntemukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hulluko?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Hulluko?

Vieras
Vaikea googlettaakaan kun ei keksi oikein hakusanoja tai kun ei osaa oikein edes muotoilla ongelmaansa. No mutta yritetään, en saa untakaan kun mietin näitä.

En ole osannut edes pitää tätä mitenkään outona, ennen kuin jonkin aikaa sitten puhuin mieheni kanssa ja selvisikin, että ilmeisesti tämä ei olekaan muille tuttua. Minulle tulee siis aina toisinaan, vähintäänkin viikottain, omituisia hetkiä tai kohtauksia, en tiedä miten sen sanoisi, jolloin asiat tuntuvat vierailta tai omituisilta. Esimerkiksi kesken keskustelun mieheni kanssa iskee omituinen vierauden tunne, siis etten tunne miestäni ja tuntuu todella omituiselta puhua intiimeistä asioista tai mistä vaan niin läheiseen sävyyn vieraalta tuntuvan ihmisen kanssa. Tunnistan kyllä mieheni, mutta tämä vain tuntuu niin vieraalta ja jotenkin näyttääkin omituiselta, niin kuin siltä kuin katsoisin tätä ensimmäistä kertaa.

Sama tulee myös kodissamme, vaikka tässäkin on asuttu jo hyvän aikaa. Joskus seison olohuoneessa ja talo on kyllä tuttu, mutta tuntuu jollain tavalla aivan täysin vieraalta ja olo on kaikkea muuta kuin kotoisa ja kodikas.

Myös joskus autolla ajaessa tai jotain muuta vastaavaa tehdessä iskee sama tunne ja tuntuu hyvin omituiselta, että saan ajaa autoa (tuntuu siltä kuin olisin yhä alaikäinen ja kortiton ja ajatus minusta ajamassa autoa on.. omituinen) ja koko touhu tuntuu vain todella kauhaa haetulta ja vieraalta.

Silloin tätä ei tule kun teen jotain mikä vaatii suurempaa keskittymistä, mutta lähes kaikkea muuta tehdessä tai ihmisten kanssa tekemisissä ollessa on tullut. Toisinaan jopa oma olemassaolo, avioliitto tai ties mikä on tuntunut hetkittäin täysin käsittämättömältä ja tuntemattomalta. Epätodellisuuden tunne on voimakas, vaikka tiedän aivan tasan tarkkaan kyllä missä todellisuuden rajat menevät ja tiedän kyllä että asiat ovat tuttuja, mutta jotenkin tuo omituinen tunne vain tulee jostain takaraivosta ja hämmentää.

Mitä ihmettä tämä oikein on? Jamais vu? Pari vuotta nyt ollut tällaista.
 
En osaa sanoa mikä sinua vaivaa, mutta itselleni on tullut lapsesta asti "kohtauksia", jolloin en ole varma olenko hereillä vai näenkö unta. Kaikki näyttää sellaiselta unimaiselta ja usvaiselta enkä erota mitään ympäristön, tavaroiden tai ihmisten yksityiskohtia.
En ole pahemmin aiemmin tätä pohtinut enkä tiedä onko tämä ihan yleistäkin.
 
Minulla on noita, ei nyt ehkä viikoittain mutta silloin tällöin. Ei ole häirinnyt elämää. Onko se nyt normaalia? En tiedä enkä taida alkaa liikaa miettiä, etten vahingossa sairastuta itseäni ihan oikeasti, jos ymmärrätte, mitä tarkoitan..
Mulla on myös korkean paikan kammo ja nuorena oli pakkoajatuksia. Myös lievää masennusta ja syömishäiriötä silloin nuorena, mutta itse olen toipunut kaikista muusta paitsi tuosta fobiasta (se ei ole aivan pahinta laatua) ajan kanssa ja oikeastaan olen onnellinen ettei niitä enempää ehditty alkaa ruotimaan ja hoitamaan.
 
Maanpetturi Jyrki Katainen yritti raiskata pikkulapsen. Lapsen isä näki tapahtuman ja hakkasi jätekasan kuoliaaksi. Paikalle saapunut miesryhmä vei saastaisen raadon läheiselle sorakuopalle, jossa se poltettiin puunrunkojen päällä. Tämän iloisen tapahtuman johdosta paikallinen ympäristönsuojeluyhdistys maksoi kaikille ongelmajätteen hävittämiseen osallistuneille 5 000 euron palkkion.
 
Oho, melkeen ku mun näppikseltä aloitus! Mulla alkoi nuo esikoisen synnyttyä, eli varmaan univelka noita ainakin mulle aiheuttaa! Välillä tulee muutenkin semmosia outoja oloja, pahenevat myös univelan lisäksi silloin, kun niskat ja hartiat on tosi jumissa.
 
Voi olla psykiatrista oirettakin, depersonalisaatiota ja derealisaatiota ym., jotka liittyvat esim. persoonallisuushairioihin ja eriasteisiin traumatisoitumishairioihin (PSTD, dissosiaatiohairio). Jos oireilu on kuitenkin uutta ja ei ole havaittavissa mitaan tuohon viittaavaa ja muutenkin, niin tulee selvittaa fyysinen puoli. Ihan mika vaarallinen ja vaarattomampikin sairaus (vaikka sisatautipuolelta) voi aiheuttaa oireilun. Aivot ovat herkka elin.
 
[QUOTE="Pomps";30534075]Se on deja-vu btw.[/QUOTE]

Eikä ole. Deja-vu on sitä, että tuntuu siltä kuin olisi kokenut sen hetken joskus aikaisemminkin. Siis epämääräinen tuttuuden tunne. Täysin päinvastainen asia kuin mistä ap kertoo.
 
Mullakin tuli ekana mieleen dissosiaatio, depersonalisaatio tai derealisaatio. Tarkempaa tietoa löytyy googlettamalla. Toki vastaavaa oireilua voi olla fyysisissäkin sairauksissa, joten perustutkimukset voisi tehdä. Myös jotkut epilepsiamuodot voivat aiheuttaa tämän tyyppistä oireilua.
 
Voi olla psykiatrista oirettakin, depersonalisaatiota ja derealisaatiota ym., jotka liittyvat esim. persoonallisuushairioihin ja eriasteisiin traumatisoitumishairioihin (PSTD, dissosiaatiohairio). Jos oireilu on kuitenkin uutta ja ei ole havaittavissa mitaan tuohon viittaavaa ja muutenkin, niin tulee selvittaa fyysinen puoli. Ihan mika vaarallinen ja vaarattomampikin sairaus (vaikka sisatautipuolelta) voi aiheuttaa oireilun. Aivot ovat herkka elin.

No varmaan:
Sitra sijoittaa viisi miljoonaa euroa ulkomaisiin yrityksiin | Sitra
 
[QUOTE="Pomps";30534075]Se on deja-vu btw.[/QUOTE]

Deja vu = yhtäkkinen tuttuuden tunne
Jamais vu = yhtäkkinen vierauden tunne
Presque vu = ns. kielen päällä

Olen aina kärsinyt myös kyllä kaikenlaisista mahdollisista unihäiriöistäkin, vaikken väsynyt juurikaan olekaan, nukahtaessa kroppa vain usein menee sekaisin. Enpä ole ennen osannut yhdistää tuota persoonan haurauteen, kieltämättä siinä olisi järkeä.
 
Aloittajalle: ihanaa että löysin ja luin kirjoituksesi, tällä hetkellä koen omituista tuskaa ja mies tuntuu niin vieraalle että pää menee sekasin ja alkaa hirvittää että kuinka tuo tuttu voi tuntua noin oudolle ja vieraalle ja tätä on nyt kestänyt reilun viikon. O.kohan tähän jotain hoitoa?
 

Yhteistyössä