Tapoja on monia, itsellä on 4 ja 6 vuotiaat lapset tai siis anteeksi 3v ja 10kk ja 6 vuotias. En jättäisi yksin, mies on kerran jättänyt noin 5min, kun oli käynyt naapurissa ja hyvin olivat kuulemma pärjänneet mutta mulle jäi vähän ristiriitaiset tunteet asiasta. Mulla lapset ovat noin vuoden päivät olleet keskenään omassa pihassa, toki kurkin ikkunasta millä puolella taloa ovat ja mitä tekevät ja käyn välillä ulkona vilkaisemasssa miten menee. Meillä on esikoinen ihan omasta aloitteesta vahtii ja ohjaa nuorempaa koko ajan, vaikka hänelle on kerrottu että vanhemmat ovat vastuussa heistä. Joskus pyytävät että saisivat jäädä kahdestaan jos mun pitää lähtee hakeen maitopurkki tms. kaupasta mutta en ole antanut jäädä. Lapselle tapahtuu niin nopeasti vaikka mitä vaikka aikuinen olisikin paikalla. Meillä esim puoli vuotta sitten tytön päälle kaatui todella raskas tilanjakaja, entäs jos tämä olisi sattunut kun en ollut paikalla. Toki käyn suihkussa, viemässä roskia, varastossa/ tallissa ja kyllähän silloinkin voi jotain sattua,mutta en minä nyt ihan joka paikkaan lapsia rupee perässäni rehaamaan. Voihan lapselle tosiaan sattua vaikka mitä vaikka aikuinen paikalla mutta itse en kestäisi sitä syyllisyyttä jos sattuisi sillä aikaa kun olen 15min poissa. Poika tippui laiturilta veteen kun oli 1v vaikka olin vieressä ja tästä oli jo suunnaton syyllisyys kun en vahtinut poikaa tarpeeksi hyvin ( oli neljä lasta vahdittavana yhtäaikaa). Mitään ei sattunut kun tempaisin pojan samantien ylös mutta kyllä oli sellainen kauhukokemus että ei toista. Olen edelleen vihainen itselleni että edes käänsin pääni pois noin pienestä kun olimme kerran laiturilla. Meidän 6 vuuotias varmaan pärjäisi ihan hyvin 15min ja monen 7 vuotiaan pitääkin pärjätä ja ihan yhtä hyvin he voivat tuikata talon palamaan....joten huolta lapsen yksin olo aiheuttaa aina. minä ajattelen asian niin etten jätä yksin ennenkuin on pakko.