Jättäisitkö 8-vuotiaan hoitamaan kotiin 1-vuotiasta?

pariksi tunniksi , no en todellakaan, vaikka maatilan emäntä olenkin

 

kyllä ainakin tunniksi uskaltaisin jättää jos isompi vastuullinen lapsi.

 

En kyllä varmasti jättäisi.

 

kyllä ainakin tunniksi uskaltaisin jättää jos isompi vastuullinen lapsi.

En kyllä jättäisi tunniksikaan, toivottavasti ei kukaan muukaan tosissaan jättäisi 8 vuotiaan ei tarvitse todellakaan ottaa vastuuta pikkusisaruksestaan, se kuuluu vanhemmille!

 

kyllä ainakin tunniksi uskaltaisin jättää jos isompi vastuullinen lapsi.

En kyllä jättäisi tunniksikaan, toivottavasti ei kukaan muukaan tosissaan jättäisi 8 vuotiaan ei tarvitse todellakaan ottaa vastuuta pikkusisaruksestaan, se kuuluu vanhemmille!

kyllä minä tosissaan jättäisin.

 

kyllä ainakin tunniksi uskaltaisin jättää jos isompi vastuullinen lapsi.

En kyllä jättäisi tunniksikaan, toivottavasti ei kukaan muukaan tosissaan jättäisi 8 vuotiaan ei tarvitse todellakaan ottaa vastuuta pikkusisaruksestaan, se kuuluu vanhemmille!

kyllä minä tosissaan jättäisin.

No ei voi muuta sanoa kuin että toivottavasti lapsesi suojelusenkelit ovat valveilla

 

kyllä ainakin tunniksi uskaltaisin jättää jos isompi vastuullinen lapsi.

En kyllä jättäisi tunniksikaan, toivottavasti ei kukaan muukaan tosissaan jättäisi 8 vuotiaan ei tarvitse todellakaan ottaa vastuuta pikkusisaruksestaan, se kuuluu vanhemmille!

kyllä minä tosissaan jättäisin.

No ei voi muuta sanoa kuin että toivottavasti lapsesi suojelusenkelit ovat valveilla

no sähän voit vaikka rukoilla sen sielun puolesta.

 

Ja sinä vihasit pikkuveljeä, sitä rääkyvää kakaraa koska äitisi pakotti sinut hoitamaan? Etkö oikeasti huomaa kuinka julmalta ihmiseltä tuo kuulostaa. En voi kuvitellakaan että olisin noin ajatellut pikkusiskostani vaikka häntä paljon hoidinkin. Ja sitten aikuisena aletaan syyttämään omia vanhempia ja lapsuutta kaikesta pahasta, vähänkö on kiittämätöntä. Ajattele mitä vaan, mutta minä en ymmärrä tuota traumatisoitumista kun piti pikkuveljeä vahtia, taidat vaan etsiä syitä että saisit olla onneton ja syyttää siitä jotain muuta. Katsoisit mieluummin peiliin ja miettisit mitä itse voit tehdä ettei ole niin huono olla, tuskin äidin syyttäminen yhtään helpottaa.

Sulla aivan selvästi on nyt tarve loukata mua ja satuttaa minkä pystyt. Jos sä saat sillä itsellesi hyvän vappufiiliksen, niin anna palaa vaan.

Silti suosittelen opettelemaan lukemaan ja vähentämään omaa (väärää ) päättelyäsi. Ensinnäkään mä en ole missään kohtaa sanonut vihaavani veljeäni. En ole koskaan vihannut.

Toisekseen. Kyllä kait mä saattaisin ehkä ollakin vähän herkkähipiäinen jos pelkästään pakottaminen jatkuvaan pikkuveljen kaitsemiseen aiheuttaisi mulle traumoja. Näinkään mä en kuitenkaan ole missään vaiheessa kirjoittanut, joten jälleen kerran päättelit väärin.

Kyllä mun on nyt hyvä olla, mulla on ihana perhe ja rakkaita ihmisiä ympärilläni. Elämä hymyilee. Ei se silti kuittaa kaikkia kipeitä lapsuusmuistoja, eikä tee mua velvolliseksi unohtamaan kaikkea vääryyttä joista jouduin lapsena kärsimään. Niistähän sä et tiedä mitään, joten siinäpä haukut.

 

No EN! Joskus olen jättänyt 13v. 2v. kanssa 10 minuutiks. Kamalaa,jos jotakin sattuis. Syyllisyys olis 13v. lapsella kamalaa,vaikka ei olis edes hänen vikansa.

 

Aika selvä linja asiaan siis ja hyvä niin =) :flower: . Mulla itsellä on 7-vuotta nuorempi pikkuveli ja tässä nyt tavallaan peilaan omaa lapsuuttani ja suhdetta pikkuveljeen kun katselen noita omia poikiani. Heillä kun on sama ikäero.

Väkisin tulee mieleen kaikkia lapsuusmuistoja, joista yksi on just tuo miten usein mun vanhemmat jätti mut hoitamaan pikkuveljeäni. Enkä voi olla ihmettelemättä miten koskaan ei sattunut mitään. Kun tosiaan itselle ei tulis mieleenkään jättää isompaa lapsenvahdiksi. Tai no joo, silleen että pienempi on tuommoisessa turvallisessa pomppuvehkeessä, isoveli leikittää ja mä juoksen postilaatikolle tai pikasuihkuun tms. Mutta sitäkin tapahtuu harvoin.

Miten mä olen oikeesti edes selvinnyt pikkulapsen hoitamisesta kun olen itsekin ollut pikkulapsi? Ja miten ihmeessä mun vanhemmat on voinut tehdä sen meille molemmille, mulle ja pikkuveljelleni?

mites sä itse koit sillon pienenä sen että hoidit pienenpää sisarustasi ?

Se harmitti valtavasti. Piti sietää ärsyttävää ja rääkyvää kakaraa, joka roikkui lahkeessa koko ajan. Eikä saanut lähteä ulos leikkimään, tai sai, mutta pikkuveli piti ottaa mukaan. Mä vihasin sitä että muutenkin jouduin aina kulkemaan kaksin veljen kanssa kaikkialle. Sitten isompanakin. Äiti oli kotona ja mä vahdin pikkuveljeä ulkona enkä saanut lähes koskaan leikkiä rauhassa omien kavereideni kanssa.

Ei kovin normaalilta sisarusrakkaudelta kuulostaa. Meidän 8-vuotias hoitaa mielellään 2-vuotiasta ja aivan varmasti haluaisi jäädä häntä hoitamaan jos antaisin luvan. Aika kylmä lapsi olet kyllä ollut :/

Ja sä olet outo kun lähdet arvostelemaan minua lapsena. Kas ettet ymmärrä itse eroa. Sun lapsi hoitaa mielellään sisarustaan, samoin minä itse pienenä kuten nyt esikoisemme pikkuveljeään. Mutta kun mut pakotettiin hoitamaan, jatkuvasti. En saanut olla itsekseni, sillä äiti mieluummin makoili sängyssä kuin että olisi itse edes välillä hoitanut pienempää lastaan.

Ja sinä vihasit pikkuveljeä, sitä rääkyvää kakaraa koska äitisi pakotti sinut hoitamaan? Etkö oikeasti huomaa kuinka julmalta ihmiseltä tuo kuulostaa. En voi kuvitellakaan että olisin noin ajatellut pikkusiskostani vaikka häntä paljon hoidinkin. Ja sitten aikuisena aletaan syyttämään omia vanhempia ja lapsuutta kaikesta pahasta, vähänkö on kiittämätöntä. Ajattele mitä vaan, mutta minä en ymmärrä tuota traumatisoitumista kun piti pikkuveljeä vahtia, taidat vaan etsiä syitä että saisit olla onneton ja syyttää siitä jotain muuta. Katsoisit mieluummin peiliin ja miettisit mitä itse voit tehdä ettei ole niin huono olla, tuskin äidin syyttäminen yhtään helpottaa.

Täälä aikuiset äidit itkee kuinka raskasta on hoitaa omaa lastaan ja se on hyväksyttävää (jonkun teki mieli heittää vauva seinään). Eikö sama työ voi olla yhtärankkaa (tai rankempaa) 8v. lapselle??? Paljon hoitaminen ja vastuun kantaminen on kaksi eri asiaa.

 

EN!

 

En jättäisi noin pitkäksi aikaa. Muutamaksi minuutiksi voin jättää.

 

Tarkennusta: siis esim. parin tunnin kauppareissulle tms.

jos se kauppa olisi niin lähellä, että tarvittaessa pääsisin nopsasti kotiin.

 

ehdoton ei kumpaankin kysymykseen

 

EN todellakaan!

 

Entä 9-vuotiaan 2 vuotiasta?

Ja kysyn ihan tosissaan, selitän myöhemmin miksi.

En todellakaan. En jätä edes 15-vuotiasta parivuotiasta hoitamaan kuin päiväsaikaan n. puoleksi tunniksi ja olen ihan tosissani.

 

[Hmm... Kyllähän silloin jotai pysyviä haittoja on jäänyt, jos aikuisena välit omiin vanhempiin kiristyy lapsuuden kokemuksista johtuen.

Tässä asiassa ne ihmisten ajatusmaailman väliset erot tulevat helposti esille. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että katkeruus ja kauna syövät turhaan ihmisestä energiaa ja monet tuntuvat olevan muuta mieltä. Esimerkiksi eräs kaverini on vieläkin aikuisena käärmeissään siitä, että pikkuveli sai opiskeluaikana enemmän rahallista tukea vanhemmiltaan kuin hän. Tästä on siis aikaa jo yli kymmenen vuotta. Täysin turhaa.

Ehkä asenteeni onkin perua siitä, että olen saanut mielestäni vanhemmilta kaiken, mitä olen tarvinnut, vaikka onkin tehty asioita, joita nykyään ei enää tehtäisi ja ei ole tarvinnut kantaa sitä vastuuta liian aikaisin. Olen kyllä kasvanut perheessä, jossa isäni oli alkoholisti ja olen mm. nähnyt äitiäni pahoinpideltävän, mutta en jaksa vanhoista enää kantaa kaunaa isälleni. Hän on tätä nykyä raitis ja katuu tekojaan. Katkeruudesta ei olisi mitään iloa minulle.

Mutta miten kukaan voi toisen puolesta sanoa mikä on turhaa? Jos ihminen ei ole valmis päästämään kauansta ja katkeruudesta irti niin ei kai kenenkään muun asia ole häntä tuomita. Ap:n tapauksessa en häntä katkerana ja kaunaisena näe, vaan hän vain käy asioita, lapsuuttaan, läpi.

Ihan kuinka vaan. En ole ap:ta tuomitsemassa ja kuten jo aikaisemmin totesin, niin taitaa olla kyse muustakin kuin pikkuveljen hoitamisesta, jos kerran lastensuojelun olisi hänen mukaansa pitänyt puuttua menoon.

Omalta kohdaltani olen todella onnellinen siitä, että en tunne tarvetta muistella menneitä ja syytellä. Tässä maailmassa kun on ihan riittämiin katkeria ja kaunaisia ihmisiä (ja jotta et nyt taas ymmärrä väärin, en nyt tarkoita ap:ta, vaan ihan yleisesti).

Jos sun lapsuus olisi vaikuttanut negatiivisesti esim. itsetuntoosi, jonka vuoksi joutuisit käymään ammattilaisen kanssa juttelemassa, kantaisitko silloin kaunaa vanhemmillesi? Ei voi verrata mitään turvavöissä istumista tai rahan antamista, ne ei ole vaikuttanut ihmismieleen. Sellaiset asiat ei vaikuta tulevaisuuteen.

 

Entä 9-vuotiaan 2 vuotiasta?

Ja kysyn ihan tosissaan, selitän myöhemmin miksi.

En todellakaan. En jätä edes 15-vuotiasta parivuotiasta hoitamaan kuin päiväsaikaan n. puoleksi tunniksi ja olen ihan tosissani.

Niin ku mä ajattelin että joku pitää provona ja siksi noin kirjoitin .

Ihan selvennykseksi: itsellenikään ei tulisi pieneen mieleen jättää esikoista vahtimaan kuopusta. Tai no juu, sen verran että käyn hätäisesti suihkussa tai tossa vieressä pissattamassa koiran

 

No sun nyt on tunnetusti vaikea ottaa kritiikkiä vastaan.

 

No sun nyt on tunnetusti vaikea ottaa kritiikkiä vastaan.

Okei

 

Ei en missään tapauksessa jättäis tuon ikäisiä lapsia keskenään tunniksi-pariksi en. Ja toivottavasti kukaan ei oikeesti jätä

 

Ei en missään tapauksessa jättäis tuon ikäisiä lapsia keskenään tunniksi-pariksi en. Ja toivottavasti kukaan ei oikeesti jätä

Tässä ketjussa ei ainakaan ole kuin yksi joka jättäisi. Hyvä niin.

 

En ikinä koskaan millonkaan jättäs, mut mun isosisko on hoitanut mua, kun on ollut 7 ja mä 1. Kyseessä vastuuttomat vanhemmat, jotka moniongelmaisia. Kyllähän tuosta on traumoja jäänyt, ei voi kieltää..

 

No sun nyt on tunnetusti vaikea ottaa kritiikkiä vastaan.

Okei

Omapa on ongelmasi. Ihminen ei kehity, ellei kykene vastaanottamaan palautetta ja ottamaan sitä huomioon.

 

En missään nimessä pariksi tunniksi. 5 min olen itse jättänyt koiran pissatuksen ajaksi 7v:n ja 2v:n, isompi on tähän mielellään suostunut. 7v on tähän mennessä ollut kerran 1h yksin kotona ja muutaman kerran ½h.