Järjettömimmät lahjat ja mitä te teette niille

Lasten isovanhemmat olivat käymässä synttäreillä viikonloppuna. Poika 3-vee sai lahjaksi toppapuvun kokoa 128cm ja vauvalle ostettiin slipari koossa 116cm. Kohta 2-vee sai leluja, eli ne osuivat sut oikeaan. Toppapuku on ruskea, mutta siinä on jotain tyttökoristeluita, ovat kerran aikaisemmin ostaneet pojalle muumitunikamekon...

Järjettömiä lahjoja tuntuu miehen suvun puolelta tulevan aika usein ja monelta taholta, yksi vuotias sai kerran sellaisia sorsia, joita käytetään metsästyksessä houkuttimina ( tosi kiva lahja, etenkin kun me ollaan miehen kanssa kummatkin aika ase/metsästysvastaisia) ja vauva sai onkivavan. Miehen äiti antaa minulle aina joululahjaksi villasukat, vaikka olen allerginen villalle. Synttärilahjaksi saan suklaata, jolle olen myös allerginen.

Mitä järjetöntä te olette saaneet lahjaksi? Ja mitä te teette niille järjettömille lahjoille? Olenko mä kamala, jos laitan tuon toppapuvun myyntiin?

 

liian pieniä vaatteita. Kauneimmat säästin ja loput kirppikselle.

 

Laitat toppapuvun myyntiin, jos haluat. Miten hankkiuduit eroon sorsista? Entä miten villasukista, kuka syö suklaasi?

Kyllä järjettömiä lahjoja tulee varmaankin lähes joka perheeseen joltakin taholta. Turha siitä on ongelmaa itselleen tehdä.

 

Lapsille on onneksi tullut suht järkevää. Itse olen saanut kalevalakorut, joiden materiaalille olen allerginen. On myös tullut posliinikissaa ja teenkeittosettiä. Kaikki turhat lahjat laitan säälimättä kirpputorilla myyntiin. Enkä kerro että ole ne myynnyt. Olen joskus myös antanut meille sopimattomat lahjat eteenpäin lahjoina henkilöille joille uskon niiden sopivan. En myöskään tässä tapauksessa kerro että olen itse ne lahjaksi saanut.

Joku voi pitää minua hirveänä ihmisenä, mutta en todellakaan halua turhaa rojua nurkkiin. Ja säästä vain sen takia kun joku kummin kaima on sen minulle antanut.

Noista allergiajutuista kertoisin ja kertoisin, kunnes menee lahjan antajalle perille. Ei en edelleenkään syö näitä saamiani suklaita kun edelleen olen niille allerginen. Josko muutaman vuoden kuluttua vähän tyhmempikin anoppi ymmärtäis yskän

 

Villasukat laitan eteenpäin kaverille ja suklaat nyt saa aina annettua jonnekkin.Sorsat meni ihan reippaasti roskikseen. Mutta mikä ajaa ihmisen ostamaan kolmivuotiaalle pojalle kolme-neljä kokoa liian suuren tyttöjen toppapuvun?

 

Kysyisin voiko vääränkokoiset/-tyyliset vaihtaa ja lahjoittaisin itselle sopimattomat tuotteet eteenpäin. Ja SANOISIN allegioistani lahjanantajalle!

 

Me emme ole ihan noin kummallisia lahjoja saaneet, mutta jotain hassua kumminkin.
5-vuotias sai kerran sellaisen taaperoille suunnatun paksusivuisen katselukirjan, samanlaisen jonka oli saanut samoilta ihmisiltä jo edellisenä jouluna.
1-vuotiaalle jääkiekkojoukkueen t-paita kokoa XL.

 

Kysyisin voiko vääränkokoiset/-tyyliset vaihtaa ja lahjoittaisin itselle sopimattomat tuotteet eteenpäin. Ja SANOISIN allegioistani lahjanantajalle!

Pukua vaativat lapsen sovittamaan ja eihän jalkoja saatu punteista kunnolla edes ulos, kun koko puku oli niin iso ja ryntyssä jaloissa. Mies sanoi, että taitaa olla aika paljon liian iso, mutta isovanhemmista siinä oli vaan kasvunvaraa. Ei tuo puku tulisi vielä kahteen- kolmeen vuoteen käyttöön, jos lapsi kasvaa ihan normaalia vauhtia.

Miehen äiti tietää, että olen allerginen villalle, asiasta on puhuttu varmaan satatuhatta kertaa. Ja vielä varmemmin tietää, että olen allerginen suklaalle, heillä käymme kylässä joka toinen viikko ja hän tarjoaa suklaata ja aina totean, että ei kiitos, olen allerginen. Eli luulisin tietävän allergiat aika selvästi.

 

[QUOTE="eee";27258612]Villasukat laitan eteenpäin kaverille ja suklaat nyt saa aina annettua jonnekkin.Sorsat meni ihan reippaasti roskikseen. Mutta mikä ajaa ihmisen ostamaan kolmivuotiaalle pojalle kolme-neljä kokoa liian suuren tyttöjen toppapuvun?[/QUOTE]
Omat appivanhempani ovat ilmeisesti ainoita, jotka ostavat talvivaatteita kälyni lapsille. Ne ovat järjestäin 2-3 kokoa liian suuria uutena. Syyksi arvelen säästäväisyyttä - nehän menee sillä tavalla lapsilla kaksi, ehkä jopa kolme talvea?

Tyttöjen toppapuku ei ehkä ole kaikkien silmään TYTTÖJEN toppapuku, jos se on väriltään ruskea.

 

Meillä mummi ja ukki eivät ole ihan perillä, että on tyttöjen ja poikien vaatteita. Tiettu glitterpinkit ovat tytöille ja msutat örkit pojille, mutat noin muuten unisexin näköisistä vaatteista. Ostivat kerran pojalle ruskeat housut (sopivat tosin), jotka olivat tyttöjen osastolta ja tätä merkkasi vain vaaleanpuaninen kokolappu.

 

[QUOTE="eee";27258642]Pukua vaativat lapsen sovittamaan ja eihän jalkoja saatu punteista kunnolla edes ulos, kun koko puku oli niin iso ja ryntyssä jaloissa. Mies sanoi, että taitaa olla aika paljon liian iso, mutta isovanhemmista siinä oli vaan kasvunvaraa. Ei tuo puku tulisi vielä kahteen- kolmeen vuoteen käyttöön, jos lapsi kasvaa ihan normaalia vauhtia.

Miehen äiti tietää, että olen allerginen villalle, asiasta on puhuttu varmaan satatuhatta kertaa. Ja vielä varmemmin tietää, että olen allerginen suklaalle, heillä käymme kylässä joka toinen viikko ja hän tarjoaa suklaata ja aina totean, että ei kiitos, olen allerginen. Eli luulisin tietävän allergiat aika selvästi.[/QUOTE]
No tämä viesti pistää miettimään syytä käytökseen siitä, mistä he saavat nuo teille tuomansa tuotteet. Oravannahkakauppaa?

 

Joskus tulee jotain ihmeellistä . 5-vuotias poikalapsi sai lasisen shakkipelin isovanhemmiltaan joululahjaksi. Poika, joka on tunnettu lyhyestä pinnastaan ja tuolloin vielä herkkyydestä paiskata käsissä oleva tavara lattiaan, mikäli homma ei onnistu heti ja kuten hän haluaa . Piiloon meni.

 

Meidän lapsilla on periaatteessa kaikki vaatteet aika unisex-vaatteita, koska vanhin on poika, seuraava tyttö ja nuorin taas poika. Ja ikäeroa ei ole isoimmasta pienimpään kuin 3 vuotta. Pojilla on punaista ja tytöllä sinistä, mutta siihen pistän rajan, että pojan haalarissa on pinkkejä kukkakirjailuja ja jotain rimpsuja.

 

No tämä viesti pistää miettimään syytä käytökseen siitä, mistä he saavat nuo teille tuomansa tuotteet. Oravannahkakauppaa?

Mä olen monta kertaa ajatellut, että laittavat tosiaan mulle eteenpäin jo jostain saamansa tavaraa, tyyliin, ei me tarvita, annetaan tämä eteenpäin lahjaksi.

 

Off topic mut mun rakkaimmat kylpylelut lapsena oli niitä houkutuslintusorsia. Eikä meillä harrastanut kukaan metsästystä vaan ne ostettiin ihan lelukäyttöön.

 

Meillä on säästetty, sen muutaman vuotta niitä vaatteita, että tulee käyttöä. Yleensä ne pihalle kelpaa, vaikkei ihan muodikkaita olisikaan. Meillä nuo tulee vielä mun vanhemmilta. Onneksi sentään välillä osuu oikeaan. Mutta äiti saattaa ostaa, jos alessa törmää johonkin ihanaan ja vaikka tietää koon, ottaa lähinnä sitä vastaavan, jos oikeaa ei ole tarjolla meilläkin 2-3-vuotias sai kerran 128 cm tunikan. Äiti vain totesi, että hän luuli sen olevan mekko!

Jos selkeästi ovat väärän sukupuolen vaatteita, laitat myyntiin. Tietysti voit suoraan sanoa, että nyt tää on kyllä väärä koko, voisikohan tämän vaihtaa? Usein vaan sitä kuittia ei tietenkään löydy...

 

Lapselle 4 numeroa liian pienet jalkineet, myin ne sitten pois, on varmaan ollut järjettömin. Miehen isä vaimoineen on erikoistunut antamaan lahjoja, joille meillä ei ole käyttöä, vain n. joka neljäs osuu edes jotenkin kohdilleen. Muutamia juttuja on mennyt eteenpäin muualle lahjaksi (sellaisille tahoille, joihin eivät törmää), ihan hyviä juttuja sinällään, mutta sellaisia, joilla meillä ei yksinkertaisesti ole mitään käyttöä.

 

Lapsen kummitäti ei ikinä kysy mitä lapsi tarvitsisi lahjaksi, eikä usko jos sanotaan.
Se ostaa aina kirjoja. Ei siinä mitään, kirjahan on hyvä lahja. Mutta kun tyttö on kova lukemaan ja ne kirjat mitkä hän saa, ovat lähes aina sellaisia mitkä hän on jo ehtinyt lukemaan, me käydään tosi paljon kirjastossa.
Lahjakortti kirjakauppaan olisi paljon parempi, siitä on vihjattu sata kertaa mutta kun ei niin ei.

 

Aloittaja, vaikka villasukan nimi on VILLAsukka niissä on itseasiassa aika harvoin villaa. Vila on lämmin materiaali mutta se kuluu niin helposti että ihan pelkkävillaisia sukkia ei edes tehdä joten niissä on aina suurin osa keinokuitua. Ja kun tämä sukulainen tietää allergiastasi niin veikkaan että tekee sukat ihan 100% keinolangasta kuten itsekin teen sukkani.

Joskus sitä kuvittelee saavansa allergiaoireita vaikka allergian aiheuttajaa ei olisi lähimaillakaan. Ihmisen psyyke kun toimii niin.

Taannoin ketjussa erään naisen mies sai kamalat hajusteallergiaoireet vaimonsa hajuvedestä kunnes kävi ilmi ettei naisella ollut mitään hajusteita ollenkaan..

 

en muista yhtään "järjetöntä" lahjaa mitä lapset olisivat saaneet. johtuneeko siitä että lahjanantajat yleensä varmistavat koot ja toiveet etukäteen ja ostavat sen mukaan.

 

Poika 5v sai lahjaksi lakanasetin, jossa luki VAUVALAKANA (ihan liian pieni koko) - ne annettiin eteenpäin. Sai 2-vuotiaana yli 8-vuotiaille tarkoitetun laboratoriosetin.

 

Ei oikeastaa mitää järjetöntä tuu. mummi ostaa /tekee välillä pojalle pieniä sukkia kun muistaa väärin jalan koon mut se menee täysin ereyksen piikkiin ja arviovirheeseen. Tarkkaan kysyy suvut aina pojan koon.

 

Nyt ex-anopilta tulee välillä noita ohilyöntejä, vaatteita väärälle sukupuolelle jne. En tiedä vieläkään mitä ajattelevat! Luovutan jo!

Pieniä vaatteita tuo, sanoo että on ostanu jo kesällä (jos antaa talvella). En ymmärrä miksei voi sitten antaa heti että ehtisi piettää. Jos isot koot on meän makuun ne säästetään pari vuotta että sopivat. Muuten tarpeeton kyllä menee kirpparille. En ala kaikkea krääsää säilömään pienissä tiloissa vielä.

Minäkin olen villalle allerginen ja sen ovat sisäistäneet alun jälkeen. Ens kerralla kun tuovat AP sulle villaa nii nakkaa ne isoon ääneen pihalle odottamaan sijoituspaikkaa. Minä en ainakaan voi olla samassa asunnossa villan kans. Ja jollekkin.. jotkut akryylit ajavat saman asian kuin villa, myös allergisoivasti. Allerginen sen kyllä itse huomaa mikä menee henkeen tms.

Mutta tosiaan villa on ainoa allergioista minkä tää anoppi noteeraa, muita tuotteita kyllä tuo kymmenen vuoden jälkeen edelleen.

 

Pidettiin häät ja toivottiin lahjakortteja Pentikiin, että voidaan ostaa sieltä yhteinen astiasto, ja tiedettiin että jos ei pyydä jotain tiettyä tulee laidasta laitaan kaikenmaailman yllätyksiä. Meillä olisi siis riittänyt vaikka 10e, mutta monet päättivät sitten ostaa sieltä liikkeestä mm. magneetteja, kynttilöitä ja niiden pidikkeitä. Saatiin myös villasukkia ja anopilta 0.70e arvoinen lottorivi.

Ärsyttää vaan suunnattomasti, kun jos kysytään mitä toivotaan - tuodaan ihan jotain muuta ja tarpeetonta. Tosi kiva pitää kaapin pohjalla jotain kyntelikköä millä ei ikinä oo mtn käyttöä ;(

 

Isovanhemmilla ei ole käsitystä lasten koosta. Tuon tuostakin saan äitiäni ohjata kun on ostamassa , yleensä liian pieniä, vaatteita pikkusille. Varsinkin kun olivat2-3 vuotiaita ei meinannut millään mennä jakeluun että lapset kasvavat kovaa vauhtia eivätkä mahdu enään söpöihin pieniin vaatteisiin.