IVF/ICSI-hoitoja aloittavat 2012

Punktiossa käyty ja saaliina oli 21 munasolua!!! :heart: Olen kyllä tyytyväinen... Nyt vaan peukut pystyyn, että mahdollisimman moni olisi hyvin kypsynyt ja hedelmöittyisi! Keskiviikkona siirto jos ei mitään ihmeellistä satu... Punktio meni yllättävän hyvin ja sattui vähemmän kuin inseminaatiot mulla... Mulla inssit olleet tosi kivuliaita! :( Mutta nythän kyllä oli parempi lääkityskin ja kyllähän se päähän meni ei voi muuta sanoo...:LOL: Olin niin pöhnässä punktion jälkeen, että kun kotiin päästiin nukuin 6h päikkärit! :D Tosin olin viime yönä töissä, että silläkin voi olla pientä vaikutusta asiaan...;) Sain myös diapamia siirtoa varten otettavaksi, kun ne inssit olleet vähän hankalanpuoleisia jos selviäis alkion siirrosta vähän kivuttomammin...

Alkoholin käytöstä... Inssi kierroissa en ollut niin tarkka, mutta toki en ihan humalaan itseäni juonut. Sumuttelujen aikaan join jonkin verran jos oli jotkut juhlat, koska ei siinä vaiheessa mun mielestä niin suurta merkitystä. Mutta kun aloitin piikittelyt olen ollut nolla linjalla ja aion olla alkion siirron jälkeenkin... Mutta jokainen varmasti tekee omat ratkaisunsa, enkä nyt usko että lasillisesta on haittaa jos haluaa välttyä selittelyltä! :)
 
Täällä päästy hoitojen alkua jännittämään. Sumuttelut täytyisi aloittaa 15.9. ja pillereitä syödä 5 päivää yhtä aikaa sumujen kanssa. Pelottaa vaan jo etukäteen kuinka helvetilliset kivut tulee kun vuoto alkaa. Mullahan siis on laparoskopian jälkeen ollut pillerit jatkuvana reilut 2 kuukautta, yhden taukoviikon pidin kun valutteli jatkuvasti. Enpä ollut muistanutkaan kuinka hirveät menkkakivut oli ennen leikkausta ja mukaan tuli vielä oksentelukin.

Toivottavasti tässä nyt päästään eteenpäin. Mukava lukea teidän juttuja ja onnistumisista! Hyvää syksyä kaikille!
 
Juliet83 mahatava saalis! Olen kade! Tuosta määrästä luulisi saavan siirrettävää ja jotain pakkaseenkin. :) Huojentavaa kuulla, että punktio ei ollu sulle kamala kokemus. Mulle on myös kaksi nelhästä inssistä ollut kivuliasta, niin jännitän senkin puolesta tuota punktiota hiukan. Toisaalta nyt tuntuu siltä, että jos punktioon asti joskus pääsen, niin olen jo hämmennyksestä niin sekaisin, ettei paljoa tarvitse lääkettä antaa. :LOL:

InLove voi miten tylsää odotusta...oliko sulla käytössä jotain lääkitystä (terot tms.) joilla vuodon alkua voidaan jeesata, jos ei sieltä rupea kuulumaan?

Kristiina81 siellä käynnistyykin pian hoito, jännää! Pitkällä kaavalla vissiin menet, kun nuo sumut tulee kuvioon mukaan. Oliko sulla endo, joka noita kipuja aiheuttaa? Mulla oli nuorempana ihan jäätävät kuukautiskivut oksenteluineen, vaikkei endoa olekaan.

Tuosta alkoholin käytöstä täytyy kysäistä vielä perjantaina lääkärin mielipidettä. Inssikiertojen yhteydessä sain lääkäriltä ohjeen, ettei muutama lasillinen vaikuta suuntaan eikä toiseen, mutta tietysti tämä IVF voi olla eri juttu. Alkoholin juominen ei tokikaan ole minulle niin tärkeä asia, ettenkö voisi siitä tämän hoitorumban vuoksi kieltäytyä, mutta lähinnä ajattelin, jollei lasillisesta viiniä ole mitään haittaa, niin joisin sen mielelläni, jotta säästyisin lauantain juhlissa uteluilta. Mutta kysäisempä asiaa vielä tosiaan lääkäriltä. :)
 
Endohan se mulla kipuja aiheuttaa, pari ensimmäistä päivää on sellasia ettei töitä kyllä kykene tekemään.

Ilmeisesti pitkällä kaavalla mennään, mulla on kyllä vielä vähän hakusessa nämä termit että miten menee mikäkin hoito. Mutta luulenpa, että termit käy selväksi tässä ajan mittaan!
 
Tänään on sitten haettu kaksi kyytiläistä matkaan! :heart: Hurja karsinta oli käynyt hedelmöitys vaiheessa, vaikka munasoluja olikin paljon...:confused: 13 oli hedelmöittynyt, mutta pakkaseen jäi siirron jälkeen vain 3 alkiota kaikki samaan olkeen! :O Eli yksi mahdollisuus jäljellä tässä 1.IVF:ssä, jos tässä ei nyt tärppää... :| Eli taitaa meidän vika olla sitten solutasolla! :'( Muut hedelmöittyneet eivät olleet jatkaneet kasvuaa, että olisivat olleet pakastuskuntoisia... Ja kaiken hyvän lisäksi siirto oli iha n prk... kivulias! :'( Melkeen kipeempi kuin inssit, jotka mulla kans sattui! En tiedä jaksanko enään yhtään tuollaisia... Tänään ensimmäistä kertaa vituttaa oikeen kunnolla, vaikka pitäisi vissiin olla onnellinen, että siirtoon päästiin. :mad: Vähän piti itkuakin tihrustaa, mutta saattoi johtua jännityksen laukeamisestakin...:'( Nyt vaan sormet ja varpaat ristiin, että tärppäis, vaikka jotenkin tuntuu epäuskoiselta että näin ekalla kerralla! :)
 
Viimeksi muokattu:
Juliet kurja kuulla, että siirto oli sulle kivulias kokemus. Yllättävän monille noi siirrot ja inssit tekee kipeää, mulla ei vielä mitään kokemusta asiasta ole, joten kauhulla odotan.

Kristiina81 voimia odotteluun. Välillä tuntuu, että nämä hoidot ovat vain yhtä odottelua ja hyviä hermoja se vaatii.

Kysymys pitkäkaavalaisille! Kuinka monta kertaa päivässä otatte sumutuksia siis esim Synarelaa? Itse alotin sumuttelut keskiviikkona, mutta jäi hiukan epäselväksi, että pitääkö niitä ottaa kaksi vai kolme kertaa päivässä. Vastaanototta lääkäri puhui kolmesta kerrasta ja sama luki saamassani ohjeessa, mutta reseptissä lukikin, että sumuttelisin vain kaksi kertaa päivässä. Soitin hoitajalle ja sain vastauksen, että normaalisti sumutellaan kolme kertaa, mutta jostain syystä mun tiedoissa luki, että vain kaksi kertaa. Oon nyt sitten mennyt sillä kahdella kerralla, mutta hiukan epäilyttää, että toimiiko tuo nyt sitten.
 
Mulla sumutteet meni kahdesti päivässä molempiin sieraimiin, aamulla ja illalla... Tärkeetä kuulemma, että samaan aikaan laittoi eli 12h väli! :) Piikitysten alettua puolittui eli toiseen sieraimeen aamulla ja illalla...

Täällä jo vähän paremmalla mielellä ja siirto jätetty unholaan...;) Nyt sitten piinaillaan ja jännäillään miten tässä oikeen käy ja tarraavatko kyytiläiset kiinni! :heart: On tämä elämä yhtä vuoristorataa näissä hoidoissa...
 
Hei, mahtuukos tänne mukaan :)
Olen 31v ja mies 36v, Eli meillä on kohta 2 v. yritystä takana, clomikiertoja on takana noin 6-7, ja kolme inseminaatiota. Käymme tampereen ava klninikalla. Minulla PCO mutta miehellä kaikki loistavasti.
Tilanne siis tällä hetkellä se, että eilen laitoin ensimmäisen puregon pistoksen (hitsi että muuten jännitti kun en oo aikaisemmin oistänyt itseäni, oon noissa inssikierroissa mennyt sairaanhoitaja ystävän luokse joka aina pistänyt) mutta hyvinhän se meni ja tänään menee varmasti jo paremmin. Eli edessä lyhyen kaavan hoitoa Puregon, Orgalutran ja Pregnyl pistoksilla ja sitten punktioon. Punktio pelottaa niin paljon, että aion ottaa siihen nukutuksen, säästyn paniikinomaiselta stressaamiselta. (Minulla aukiolotutkimus oli niin kivulias että jäi traumoja)

Juliet83 pidän sulle peukkuja että kyytiläiset pysyvät mukana!! Mitä mieltä olet, ottaisitko itse nukutusta, kerroit että sinulla oli kivulias punktio?
 
Heippa taas! Onnea Idealistille ja tsemppiä Juliet83:lle ja muille piinailuun. Mahtavaa Amalia Armas, että pääsitte kuitenkin nyt aloittamaan. Olisikin muuten kuulostanut aika kohtuuttomalta joutua vielä odottamaan.

Olen pysytellyt täältä poissa tämän "pakkoloman" ajan ajatuksella, että jos ongelmakin olisi vähän vähemmän mielessä. Käytiin etelässä ja oli kivaa, mutta ei tämä asia taukoilemalla mielestä pois pysy eli en edelleenkään ymmärrä mitä hyötyä muka hoitotauon pitämisestä on henkisessä mielessä... Olen myös niin kade, että mies voi tässä tilanteessa miettiä syksyä ihan rauhassa omien harrastustensa kannalta, mutta minä joudun ottamaan kaikessa nämä hoidot huomioon. Nyt mulla onkin ennen varsinaisten hoitojen alkua kuun loppupuolella kaikki viikonloput täyteen buukattu menoja kun voi vielä mennä (pääharrastus sellaista liikuntaa, jota ei suositella ainakaan piikitysten loppuvaiheessa ja tietty noi lääkärikäynnitkin pitää jonnekin ajoittaa).

Muutenkin nyt on tosiaan "pessimisti ei pety" mentaliteetti ja odotan seuraavaa lääkäriaiakaa kauhulla (aiemmin olen pystynyt aika rennosti käymään lääkärissä) ja pelkään mikä tällä kertaa menee vikaan. Aion kyllä pyytää, että seurataan tätä hoitoa ihan vimpan päälle (vaikka ei aiemmin varsinaisesti seurannassa vikaa olllut) ja alkionsiirrosta en aio suostua kuulemaan yhtään mitään ennenkuin on tiedossa että on jotain siirrettävää. Jos jollakulla on jotain vippaskonsteja miten saisi mielialaa ylös näiden hoitojen suhteen niin kuulisin sellaisia mielelläni?
 
Ihan aluksi on pakko kertoa omat kuulumiset. Perjantain seurantaultrassa follit olivat kasvaneet mukavasti ja isompia olikin lähemmäs kymmenen. Huomenna on edesssä punktio, mikäli kaikki on sujunut ok. Olo on hieman turvonnut ja vatsa hiukan arka, mutta mitään kummempia en ole huomannut. Jännittää, mutta toivon todella että punktio voitaisiin huomenna tehdä ja kaikki sujuisi hyvin. Pitäkäähän naiset taas peukkuja, uskon niiden voimaan. :)

Juliet83 voi kurjaa, että siirto oli kivulias kokemus, onneksi kuitenkin selvisit siitä ja olet nyt jo paremmilla mielillä. Nyt siellä onkin piinailut käynnissä, kärsivällisyyttä tuleville päiville. Toivon todella, että tästä kiekasta teillä tärppäisi.

HelgeR tervetuloa mukaan jutustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia. Pistäminen voi tosiaan jännittää aluksi, mutta hyvin se siitä usein lähtee sujumaan. Minusta tuntuu, että pistäminen on jo ihan rutiinia, eikä jännitä minua lainkaan. En varmasti edes uskaltaisi antaa kenenkään toisen piikitellä minua. Minä itse jännitän punktiota hieman, mutta en varsinaisesti sitä kammoksu. Minulle ei ole ikinä punkiota tehty, joten katsotaan sitten sen jälkeen millä mielillä olen. Mikäliä sinusta tuntuu, että nukutus on oikea ratkaisu ja sen ottaminen estää sinua panikoimasta ja stressaamasta, niin ota se ihmeessä. Ei tässä hommassa kuitenkaan ole tarkoitus itseään rääkätä, vaikka välillä se voi siltä tuntuakin. Tsemppiä sinulle!

Rapu78 tämä koko rumba on kyllä välillä henkisesti tosi rankkaa. Minä olen saanut jotenkin koottua itseni kevään kurjan fiiliksen jälkeen. Varmasti mitään taikatemppuja mielenkohotukseksi ei ole olemassa, mutta jokaisella on ne omat keinonsa selviytyä ja pitää fiilis optimistisena. Minä itse olen kokenut hyväksi sen, että teen niitä asioita, joista pidän. Välillä myös hemmottelen itseäni jollain erityisillä jutuilla. Minä myös harrastan liikuntaa, jota ei pistosten loppuvaiheessa suositella ja olenkin siitä ollut harmissani, mutta toisaalta olen koittanut kehitellä jotain muuta tilalle. Minulla kesän hoitotauko oli positiivinen asia sen suhteen, että pystyi tekemään niitä juttuja, joita ei hoitojen aikana aina pysty. Olen kuitenkin kokonaisuudessaan koittanut elää hoitojen aikana niin tavallista elämää kuin mahdollista, jottei kaikki pyörisi vain tämän lapsettomuuden, lääkärikäyntien ja piikitysten ympärillä. Minua auttaa myös jaksamaan se, että suunnittelee jotain mukavaa tulevaisuuteen (lähipäiviin / viikkoihin / kuukausiin). Asioista puhuminen jonkun ystävän kanssa auttaa omien tunteiden käsittelyssä ja välillä on rentouttavaa myös puhua ihan jostain muusta! Keväällä kävin muutamia kertoja vyöhyketerapiassa ja pidin siitä kovin. Nämä asiat eivät ole mitään vippaskonsteja, mutta ovat minulle tärkeitä. Tsemppiä sinulle!
 
HelgeR Hei ja tervetuloa mukaan! :) Niin siis itse punktio ei mulla oikeastaan sattunut vaan alkionsiirto...;) Punktiossa oli niin hyvät lääkitykset, että olin ihan pökkyrässä! :D Ensin tabletteina ja itse punktion aikana sain pariin otteeseen suoneen lääkettä, joka oikeesti humahti päähän ihan tosissaan etten tuntenut kun pieniä nippasuita... Oli kyllä outo tunne, kun samantein lääkkeen laittamisesta poskia kuumotti ja päässä pyöri! :LOL: Ja laittoivat heti lisää sitä lääkettä kun pyysi... Mutta alkion siirto mulla sitten sattui, mulla jotenkin ei meinaa kohtuun päästä...:( Kanavassa joku pykälä tai tekee niin jyrkän mutkan, että on hankalaa! En tiedä vaikuttaako jyrkästi taaksepäin kallistunut kohtu asiaan, joka mulla siis on! Molemmat inssit mulla kans sattui, mutta aukiolotutkimus ei... Mutta ota ihmeessa nukutus, jos rauhoittaa mieltä! :) Mutta itsella punktio kokemus ei ollut kamala... Vaan se siirto, useilla menee toisin päin mutta mulla näin! ;)

Amele Hieno saalis munarakkuloita! :) Toivottavasti tänään päästään punktioon, pidän peukkuja! :D Tulehan kertomaan sitten kuulumiset...

Rapu78 Kiitos tsempeistä! :) Kyllähän nämä hoitorumbat on yhtä vuoristorataa! Mutta onneksi olet kuitenkin päässyt käymään vähän lomareissulla... Mielialan kohottaminen on välillä tosi hankalaa, mulla meinas olla tosissaan mieli maassa kun jonotin hoitoon! Silloin auttoi minun ihanaiset koirat, joita sai halia ja pussailla aina kun tuli hellyyden puuska! :heart: Ja lenkkeily juurikin näiden kahden karvakuonon kanssa on minulle sitä parasta terapiaa, vaikka silloin tulee tosi paljon pohdittua asioita niin jotenkin niitä myös samalla käsittelee ja purkaa pois... Harrastan myös koirien kanssa tokoa ja agilityä se vie mukavasti ajatuksia muualle! :) Sekä ystävät ja perhe mua on auttanut ihan hirveästi! :heart: Mutta kyllä niitä alakulon hetkiä on paljon ja joskus on niin herkillä ettei kestä yhtäkään vauvamahaa yms. Itse kuitenkin työskentelen lasten parissa, että jollain tasolla minun on aina "siedettävä" lapsia, vaikka oma lapsettomuus tekisikin pahaa...:( Mutta toisaalta se voi olla myös auttava tekijä, saanpahan ainakin työn puolesta olla lasten kanssa tekemisissä! :) Tällä hetkellä mieli on korkeammalla, kun toivo noussut siirron jälkeen! Varmaan putoan korkealta ja kovaa jos epäonnistuu tämä hoito! : / Jotenkin sitä lyönyt kaiken toivonsa tähän ensimmäiseen kertaan...
Toivotaan että seuraava hoitokerta sujuisi hyvin ja voimia lääkärikäynnille! :hug:
 
Kiitos taas tsempeistä, aamuisia punktiokuulumisia tulin kertomaan. Eli punktio saatiin kuin saatiinkin tehtyä. Itse toimenpide ei ollut kovin kivulias, tokikin välillä sattui, mutta kipu oli siedettävää ja siitä ei jäänyt kammoa. Punktion jälkeen alkoi kovat alavatsakivut ja niitä lääkittiinkin sitten lähes muutaman tunnin ajan, ennen kuin saatiin kipu laimenemaan. Munasoluja saatiin talteen kymmenen. Olen ihan tyytyväinen, mutta toivottavasti ei kovin suuri kato käy...ja edes joku sieltä hedelmöittyisi, koska niitä ei kuitenkaan tuota kymmentä enempää ollut. Keskiviikkona siirto, jos kaikki menee hyvin. Nyt täytyy ottaa iisisti pari päivää.
 
Amele Hienoa, että punktio päästiin nyt tekemään! :heart: Jospa siellä olisi nyt sellaisia joukossa, jotka hedelmöittyy ja siirtoon päästäisiin... Pääset sinäkin sitten piinailemaan! :) Muista nyt juoda kovasti vettä, itsellä tuntui että se auttoi ja säännöllisesti kipulääkettä ettei kipu pääse pahaksi... Mulla tuli myös sellainen ettei virtsarakko saanut olla liian täynnä, muuten tuli kauhee kipu alavatsalle ja pissaaminenkin sitten sattui! :'( Olisko täysi rakko sitten painanut jotain tai sitten oli vatsaontelossa vähän nestettä... Ja pissalla sai sitten kyllä ravata, kun piti juoda enemmän kun niin ohjattiin...;) Mutta muutamassa päivässä oli sitten ohi... Mulla taisi perjantai jo olla melko normaali päivä! :)
 
Amele hienoa että punktio on nyt tehty ja että kaikki meni hyvin!

Se minua hieman jännittää, että vaikka nukutuksen tuohon itse punktioon ottaisi niin mitäs sitten kun herään, onko kipu sietämätöntä. Jotenkin tuntuu että minusta on tullut kamalan kipuherkkä kaikkien näiden hoitojen aikana ja tänään nipisti jopa puregon piikin laittaminen, ja en tiedä laitanko sen jotenkin väärin aina kun verta tulee? Ei ollut pyörtyminen kaukana piikityksen jälkeen :( Kauhulla odotan sitä että laitan kahta piikkiä päivässä :(

Mahtavaa viikon alkua kaikille! :)
 
Mahtavaa, että Amele:n punktio onnistui! HelgeR kannattaa vaan mainita kipuherkkyydestä/kivun pelosta punktion jälkeen niin lääkitsevät sopivasti. Tuossa vaiheessa särkylääkkeiden ottamisesta ei ole mitään haittaa niin ei ole mitään syytä säästellä.
Minulta kun kysyttiin sattuuko heti punktion jälkeen ja sanoin, että ehkä alkaa tuntumaan nyt vähän niin heti ehdottivat buranaa ja kun sen otin siinä vaiheessa niin varsinaisia kipuja punktion jälkeen ei ollut. Minulle ei jäänyt siis itse toimenpiteestä mitään fyysistä kammoa. Sen sijaan jos sinne saakka edes päästään niin pelkään kuollakseni onko yhdessäkään rakkulassa kunnollista munasolua...
 
Hei taas kysymys sumuttelijoille!!! Onko teillä tullut kuukautiset normaalisti sumujen aikana? Mulla aloitettiin sumut viikko sitten ja viimeistään sunnuntaina piti alkaa menkat. Vielä ei kuitenkaan ole mitään merkkiäkään menkkojen alkamisesta. Alan olla vähän huolissani että tähänkö tämä nyt sitten kaatuu...argh.

Niin ja raskaana en siis todellakaan voi olla.

Amele hyvä, että punktio saatiin kunnialla tehtyä!

Ja tervetuloa HelgeR kiva saada aina uuttakin verta ketjuun!
 
HelgeR tuosta puregonin laittamisesta, niin minullakin joskus tulee pistettäessä verta, mutta ei läheskään aina. En ole pitänyt sitä mitenkään hälyyttävänä asiana, joten uskoisin sinun pistävän ihan oikein. Sinun on tosiaan hyvä keskustella etukäteen jo pelostasi punktiota kohtaan. Minulla kipu ei ollut missään vaiheessa punktion aikana eikä sen jälkeen sietämätön, koska sain hyvin lääkettä. Missään vaiheessa en kyllä ollut lainkaan lääketokkurassa, joten epäilin etteivät lääkkeet auta yhtään mitään. :) Punktion jälkeen tuli tosiaan voimakkaita kuukautiskipuja muistuttavaa alavatsan kipua, johon sain lääkettä suun kautta ja vielä tipan kauttakin. Punktio ei ollut mukava kokemus, mutta kammoa siitä ei jäänyt. Jokainen punktio on varmasti kuitenkin erilainen ja kukin kokee kivun eritavoin, joten yksiselitteisiä vastauksia ja ratkaisuja ei näihin asioihin ole.

Juliet83 juu olenkin litkinyt vettä tässä eilisen ja tämän päivän aikana ihan urakalla, kun siihen kehotettiin. Hoitaja muuten mainitsi minullekin tuosta asiasta, että jos virtsarakko on liian täynnä, niin alavatsakipu saattaa voimistua, hassua.

Soitin tänään klinikalle ja sain kuulla, että kymmenestä munasolusta kahdeksan on edelmöittynyt normaalisti. :) Toivottavasti huomenna päästään siirtoon!
 
Täällä olisi yksi uusi näitä koeputkihoitoja aloitteleva pari. Itse olen 28v. ja mieheni 35v. Minulla on kiusanani hyvin alhainen AMH-arvo, josta sain tietää meille tehdyn ensimmäisen (ja viimeisen) inssin jälkeen. Jonotusaikojen takia olemme yksityisellä hoidossa.

Ensimmäinen IVF siis tulossa ja se tehdään pitkän kaavan mukaan. Sumutteet aloitan vasta sunnuntaina 23.9. joten tässä on nyt tällaista tylsää odotteluaikaa edessä jonkin verran...

Kiva lueskella teidän muiden kokemuksia hoidoista, tsemppiä kovasti kaikille! :) Kirjoitan aiheesta myös blogia, jonka osoite pitäisi löytyä profiilistani, jos joku haluaa lueskella ajatuksiani. Jättäkäähän kommenttia, jos käytte...
 
Jotenkin tuntuu että minusta on tullut kamalan kipuherkkä kaikkien näiden hoitojen aikana ja tänään nipisti jopa puregon piikin laittaminen, ja en tiedä laitanko sen jotenkin väärin aina kun verta tulee? Ei ollut pyörtyminen kaukana piikityksen jälkeen :( Kauhulla odotan sitä että laitan kahta piikkiä päivässä :(
En ole päässyt itse vielä tähän piikityksen iloon kiinni, mutta olen joutunut piikittämään ex-miestäni hänen sairautensa vuoksi.
Aina joskus sitä sattuu osumaan pieneen verisuoneen, minkä vuoksi verta tulee. Sitä sattuu parhaimmillekin. Tällöin pitää vain tarkkailla että lääke ei vuoda ulos veren mukana eli ei saa puristella ja painella kohtaa.
Kuten myös ajoittain saattaa sattua, jos vahingossa neulalla pistää iholla olevaan kipureseptoriin. Tällöin taas kannattaa kokeilla jotain toista pistokohtaa vaikkakin pelko ja jännitys kasvaakin samalla.

Saatteko käyttää muuten pintapuuduttavia aineita piikityksen yhteydessä?
 
Viimeksi muokattu:
Amele ja Sadana kiitos tiedoista ettei ole hälyyttävää jos hieman verta tulee pistäessä. huomenna on ultra niin nähdään miten rakkulat ovat lähteneet kasvamaan

Niin ja Amele tsemppiä huomiseen mahdolliseen siirtoon!! :)
 
Vienda Tervetuloa mukaan! :) Sinulla kaikki jännitys vielä edessä päin...

HelgeR Tosiaan ei ole vaarallista, jos vähän tulee verta... Mullakin tuli joillakin kerroilla jos sattui pintaverisuoneen. Samoin mulla kans joskus pistäminen hieman kirpaisi, jos osui just johonkin hermoon! : / Loppu vaiheessa sit huomasin heti kun oli pistämässä, että nyt sellainen kohta että sattuu niin siirsin vähän eri kohtaan, vaikka neula oli jo vähän koskenut... Ei se niin vaarallista oli kun menee vain ihon alle! ;) Vieressä saattoi sit olla sellainen kohta ettei sattunut. Mutta jokainenhan meistä tosiaan kokee kivun erilailla ja toisilla on korkeampi kipukynnys kuin toisilla... Mutta koita nyt jaksaa piikitykset ja muut toimenpiteet, jospa niistä olis palkintona sitten se palkinnoista paras! :heart: :hug:

Amele Onnea huomiseen siirtoon ja toivotaan että siihen päästään! :)

ON: Täällä siis pp6 ja nyt pikkusen ruvennut ärsyttämään Lutinusten laitto, kun valuvat sieltä sitten aina pois päin... Aina saa pelätä tuleeko sieltä nyt jotain muutakin! :( Mutta muuten olo on nyt tosi hyvä, ei enään tietoakaan mahakivuista joita oli punktion ja siirron jälkeen... Mutta nyt on sellasta menkkamaista jomotusta ajoittain, hankala oikeen kohdistaa tarkkaan missä kohti. Myös painon tunnetta alavatsalla ja selkäjomotusta löytyy. Tissit arat, muttei ihan hirveesti... Kyllä tässä tulee hulluksi kun kyttää näitä oireita!!! :D Vielä pitäisi reilu viikko jaksaa, huh huh... Olen päättänyt, että en ihan varmasti testaile ennen aikojaan... Testaan sit ens viikon torstaina, jos ei menkat siihen mennessä ole alkaneet! Saas nähdä miten käy... ;)
 
Kiitos Juliet83! Ja sullakin on jännät ajat, voi että pidän niin peukkuja sulle!!
Itse tulin juuri ultrasta ja ihan mukavasti siellä oli rakkulat lähteneet kasvamaan, oikealla puolella 4 ja toisella 10. Huomenna alan pistämään puregonin lisäksi myös orgalutran piikkiä ja perjantaina uusi ultra jolloin selviää punktion ajankohta, lääkäri arveli punktion olevan ma-ke. Hui! Niin pian. En tiedä mikä tunne aalto tuli, mutta itkin koko matkan klinikalta kotiin ja vieläkin.. kyllä tää asia on vaan mennyt pään sisään ihan liikaa, ei pysty hallitseen omia tunteitaan :( vähän pelkäsinkin että nämä tulevat viikot tulee oleen pelkkää itkua. Tuntuu että oon yksi heikkohermosimmista ja kipuherkimmistä täällä :(

Voimia kaikille ihan hirveesti!!
 
Vienda tervetuloa mukaan keskusteluihin.

Juliet83 haluan uskoa, että sinulla on lupaavia oireita. Peukut on pystyssä, että reilun viikon päästä saat ihania positiivisia uutisia. Nuo Lutinukset ja Lugesteronit (mitä eroa niillä muuten on? mulla käytössä jälkimmäinen) on kyllä vähän inhoja käyttää. Minä en ole vielä koskaan malttanut odottaa "virallista" testipäivää, vaan aina ennakoinut... Kärsivällisyyttä siis lähettelen sinulle, vaikka itselläni ei sitä olekaan. :)

HelgeR hei hienoja uutisia sait seurantaultrasta! Jee hyvältä siis vaikuttaa, tsemppiä! Tämä koko asia on henkisesti ja fyysisesti raskas ja ei ole mikään ihme, että tunteet vaihtelevat laidasta laitaan. Tässä on kuule itsekin tullut itkettyä itkut jos toisetkin ja välillä ilman mitään kunnon syytä. Jo nuo hormoonit voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja herkistymistä saati sitten henkinen puoli. Minä olen ajatellut, että on myös vahvuus, jos pystyy välillä pillittämään ja näyttämään tunteensa, eikä vaan patoa niitä syvälle sisälle. Tietysti, jos jatkuvasti on paha olo ja itkettää, niin olisi varmasti hyvä keskustella asiasta jonkun kanssa, mutta kyllä tämä on tunteiden vuoristorataa varmasti meille kaikille omallatavalla. Voimia sinulle, pärjäät hyvin.

Minä olin aamulla siirrossa, jossa siirrettiin yksi alkio. :) Siirto sujui hyvin ja ei sattunut lainkaan. Kahdeksasta hedelmöittyneestä alkiosta viisi oli jatkanut jakaantumistaan ja neljä saatiin siis tämän siirretyn lisäksi pakkaseen. Olen erityisen iloinen siitä, että pakkaseen saatiin alkoita, jotta mikäli tämä ei onnistu, niin ei tarvitse ainakaan heti lähteä punktiorumbaan uudelleen. Nyt sitten liityn Juliet83 sun seuraan piinailemaan. :)
 

Yhteistyössä