Ivf hoitoja lapsettomille
- Viestiketjun aloittaja ambrosio
- Ensimmäinen viesti
*keijukainen* Voi surku!
Minäkin niin uskoin että sulla olis onni potkassu ja saisit plussan... Mitä tässä nyt voi sanoa: elämä on joskus tosi syvältä! Koitetaan jaksella, kukin oman epäonnensa kanssa...:hug:
Eilisten itkupotkuharmituskohtausten jälkeen on olo jo hiukan rauhaantunut. Täytyy nyt sitten vaan odotella tammikuuta, josko se sillon sitten onnistuisi. Eikä ole tullut vieläkään ovista, ehkä huomenna tai perjantaina voisin kuvitella tulevan limoista päätellen. Jos ovis olis tullut tänään niin se olis ollut vain yhden päivän myöhässä joka olis saattanut harmittaa entistä enemmän. Ja keskiviikkohan on se päivä jolloin sitä ovisplussaa ei "saisi" tulla koska sillon ei pystyis siirtoa tekemään ku osuu viikonlopulle...Eli jos joulua ei nyt olis tossa ollut häiritsemässä ihmisten mielenrauhaa niin ei oltais kuitenkaan päästy siirtoon jos olis tänään plussa. Tää on taas tätä kun on liikaa vapaa-aikaa ja pää täynnä ajatuksia, ne jalostuu siellä pään sisällä ihan kummalliseen muotoon ajoittain My point: hyvä ettei tullut tänään kunnei suvainnut vielä eilen tulla.
Täällä saadaankin nyt sitten joulun yli jännittää seuraavien puolesta, taitaa grosjean, ambrosio ja HelgeR olla seuraavina jännäysvuorossa:heart: Kinkun ja piparintuoksuisia piinapäiviä teille!:xmas:
Minäkin niin uskoin että sulla olis onni potkassu ja saisit plussan... Mitä tässä nyt voi sanoa: elämä on joskus tosi syvältä! Koitetaan jaksella, kukin oman epäonnensa kanssa...:hug:Eilisten itkupotkuharmituskohtausten jälkeen on olo jo hiukan rauhaantunut. Täytyy nyt sitten vaan odotella tammikuuta, josko se sillon sitten onnistuisi. Eikä ole tullut vieläkään ovista, ehkä huomenna tai perjantaina voisin kuvitella tulevan limoista päätellen. Jos ovis olis tullut tänään niin se olis ollut vain yhden päivän myöhässä joka olis saattanut harmittaa entistä enemmän. Ja keskiviikkohan on se päivä jolloin sitä ovisplussaa ei "saisi" tulla koska sillon ei pystyis siirtoa tekemään ku osuu viikonlopulle...Eli jos joulua ei nyt olis tossa ollut häiritsemässä ihmisten mielenrauhaa niin ei oltais kuitenkaan päästy siirtoon jos olis tänään plussa. Tää on taas tätä kun on liikaa vapaa-aikaa ja pää täynnä ajatuksia, ne jalostuu siellä pään sisällä ihan kummalliseen muotoon ajoittain
My point: hyvä ettei tullut tänään kunnei suvainnut vielä eilen tulla. Täällä saadaankin nyt sitten joulun yli jännittää seuraavien puolesta, taitaa grosjean, ambrosio ja HelgeR olla seuraavina jännäysvuorossa:heart: Kinkun ja piparintuoksuisia piinapäiviä teille!:xmas:
Kiitos Manuliina. Eipä tässä muu auta kuin itkeä itkut ja sitten suunnata katse seuraavaan siirron yritykseen. Pakkasessa vielä 4 huurunenää odottelemassa, josko niistä joku kasvaisi ihan vauvaksi asti. Toivossa on hyvä elää. Vaikka välillä epätoivo iskee oikein kunnolla, kun tulee vastoinkäymisiä, niin onneksi se toivo sieltä aina palaa takaisin.
Tosi paljon tsemppiä piinailuun grosjean, ambrosio ja HelgeR! :heart: Mä pidän teille peukut ja varpaat pystyssä ja kädet kyynärpäitä myöten ristissä! Olette ajatuksissani.
ToivoTonko? : Onpas teillä hankalan kuuloinen tilanne. Toivottavasti asiat kääntyisi teillä lopulta parhain päin ja vielä sen oman lapsukaisen saisitte.
Tosi paljon tsemppiä piinailuun grosjean, ambrosio ja HelgeR! :heart: Mä pidän teille peukut ja varpaat pystyssä ja kädet kyynärpäitä myöten ristissä! Olette ajatuksissani.
ToivoTonko? : Onpas teillä hankalan kuuloinen tilanne. Toivottavasti asiat kääntyisi teillä lopulta parhain päin ja vielä sen oman lapsukaisen saisitte.
Manuliina harmin harmi kun kierto noin venähti!! Mutta loistoasenteella eteenpäin. =) Tiedän niin täysin ton asioitten kääntelyn ja vääntelyn, kun syypäitä on vaikea etsiä niin sitä keksii vaikka mitä selityksiä ja järkeilyjä.
keijukainen pahoittelut miinuksesta ja voimia! Onneks teillä pakkasessa jäljellä niin pääset taas pian piinailemaan. Itke itkut kunnolla ja vedä henkeä jouluna niin on kroppa taas voimaa täynnä seuraavaan yritykseen!
Ja tervetuloa uusille! Toivottavasti jää palstan tarve (meille kaikille) lyhyeksi, mutta täällä on kyllä kullan arvoista tuulettaa.
Täällä odotellaan menkkoja saapuviksi ja siinä samalla suunnitellaan seuraavan kierron IVF:ää joka näillä näkymin käynnistetään yksityisellä sekin. Julkiselta tuli juuri kirje jossa kutsuttiin konsultaatiokäynnille toukokuussa. Siis toukokuussa. Ja vasta konsultaatio, jolloin suunnitellaan hoitoon pääsy -> kesälomat -> hoito luultavimmin syksyllä. Että hyvää joulua vaan. Ei mun matikan mukaan mee ihan siihen 6kk:n hoitotakuuseen kun meillä on lähete viime kesältä. Ehditään toki tekemään hoidot siihen mennessä yksityisen puolella joten jos tarvetta kolmannelle kierrokselle niin sitten on homma lähtökuopissa. Mutta aiotaan kyllä ensin laittaa maksusitoomusvaatimusta kunnalliselle, ei nää jonot oo inhimillisiä.
Tsemppiä meille kaikille ja plussatuulia HelgeR, ambrosio ja grosjean
keijukainen pahoittelut miinuksesta ja voimia! Onneks teillä pakkasessa jäljellä niin pääset taas pian piinailemaan. Itke itkut kunnolla ja vedä henkeä jouluna niin on kroppa taas voimaa täynnä seuraavaan yritykseen!
Ja tervetuloa uusille! Toivottavasti jää palstan tarve (meille kaikille) lyhyeksi, mutta täällä on kyllä kullan arvoista tuulettaa.
Täällä odotellaan menkkoja saapuviksi ja siinä samalla suunnitellaan seuraavan kierron IVF:ää joka näillä näkymin käynnistetään yksityisellä sekin. Julkiselta tuli juuri kirje jossa kutsuttiin konsultaatiokäynnille toukokuussa. Siis toukokuussa. Ja vasta konsultaatio, jolloin suunnitellaan hoitoon pääsy -> kesälomat -> hoito luultavimmin syksyllä. Että hyvää joulua vaan. Ei mun matikan mukaan mee ihan siihen 6kk:n hoitotakuuseen kun meillä on lähete viime kesältä. Ehditään toki tekemään hoidot siihen mennessä yksityisen puolella joten jos tarvetta kolmannelle kierrokselle niin sitten on homma lähtökuopissa. Mutta aiotaan kyllä ensin laittaa maksusitoomusvaatimusta kunnalliselle, ei nää jonot oo inhimillisiä.
Tsemppiä meille kaikille ja plussatuulia HelgeR, ambrosio ja grosjean
Viimeksi muokattu:
Keijukainen Otan osaa negaan Vahvassa muistissa miltä tuo itsestä tuntui. Teillä on saman verran pakkasukkoja kuin meilläkin, jospa joku niistä alkais meille vauvaksi jos tästä mun kyytiläisestäkään ei mitään tuu. :hug:
Täällä pp6. Eilen tuntui vartin ajan pistävää ja kiristävää tunnetta oikealla puolella ala vatsaa. Heti herää toiveet kiinnittymisestä Mitään muuta oiretta ei ole ollut kuin tuo ja se maanantainen "naputus" Ois vaikka käsi kipee ni tietäs et jotain tapahtuu !!
Helge Just huomasin sun kommentin ja toi sun kuvaus vihlonnasta kuulostaa vähän samalta kuin mun eilinen tuntemus..ja mullaki oli oikeella puolella Jännittävää!
Vahvassa muistissa miltä tuo itsestä tuntui. Teillä on saman verran pakkasukkoja kuin meilläkin, jospa joku niistä alkais meille vauvaksi jos tästä mun kyytiläisestäkään ei mitään tuu. :hug:Täällä pp6. Eilen tuntui vartin ajan pistävää ja kiristävää tunnetta oikealla puolella ala vatsaa. Heti herää toiveet kiinnittymisestä
Mitään muuta oiretta ei ole ollut kuin tuo ja se maanantainen "naputus" Ois vaikka käsi kipee ni tietäs et jotain tapahtuu !!Helge Just huomasin sun kommentin ja toi sun kuvaus vihlonnasta kuulostaa vähän samalta kuin mun eilinen tuntemus..ja mullaki oli oikeella puolella
Jännittävää!ToivoTonko? Voi että... Jaksamista teillekin. Tää on vain niin raskasta, ettei kukaan, joka ei tätä kaikkea ole kokenut, voi tietää miltä näiden vaihtoehtojen ja asioiden miettiminen tuntuu.:hug:
keijukainen: Surku sentään! Tiedän miltä susta tuntuu. Jaksamista!:hug:
Piinailijoille tsemppiä!
keijukainen: Surku sentään! Tiedän miltä susta tuntuu. Jaksamista!:hug:
Piinailijoille tsemppiä!
katselin mun merkintöjä edellisestä PASsista ja näköjään olen hätähousuna testannu negan jo pp9, eli tänään. No nyt ei polttele tehdä testiä pätkän vertaa, mieluummin venytän sen tekemistä niin pitkälle kuin mahdollista, en halua kohdata taas karua todellisuutta. Tässä epätietoisuudessa sentään on edes jokin toivo olemassa. Onko teillä kellään muuten ollut vastaavaa, eli aamulla huomasin et vasemman nännin päälle oli kovettunut jotain, eli jotain nestettä sieltä tullut yön aikana?maitoa? vai mitä lie? apua, pitäsköhän kysästä lääkäriltä...
Heippa naiset!
Keijukainen, tsemppihalit täältä negan vuoksi. Ikävä kun näin joulun alla joutuu negan testaamaan, mut toivotan sinulle siltikin joulumieltä.
Teillä muilla on hoidot hyvin käynnissä, joten kaikille muillekin tsemppiä ja pitkää pinnaa piinailijoille.
Ilmottauduin tähän ketjuun aiemmin mut olen ollut nyt taustalla ja keskittynyt kaikkeen muuhun kuin lapsettomuuteen ja hoitoihin. On tehnyt hyvää ? Mä olen kai hyväksynyt sen, että meillä on pidempi tie kulkea lapsen saannin kanssa kuin monella muulla. Olen yrittänyt hakea asiasta positiivisia puolia ja tehdä asioita mitä ei mahdollisesti pystyisi lapsen kanssa tekemään. Enää ei tunnu niin kipeältä ajatus siitä, että biologista lasta ei meille välttämättä koskaan tule. Tietenkin toivon sitä todella paljon.
Mä pikku hiljaa alan orientoitumaan siihen että hoidot jatkuu kohta puolin, no okei, vielä 2kk aikaa mut se menee nopeeta. Tässä on joulun hässäkät ensin ja sit lähdetään reissuun Thaimaahan ja sit on enää kuukausi odotettavaa niin päästään aloittamaan hormonien pumppaus. Me saatiin super joululahja polilta kun lähettivät reseptit just ennen vuoden vaihdetta. Saatiin hyödynnettyä lääkekattoa mukavasti. 1200 pompsista jäi itselle maksettavaa 80. Mä olin aivan varautunut siihen, et reseptit tulee vasta ensi vuoden puolella. Hyvä näin! Eli meillä alkaa siis 2.IVF helmikuussa. Viimeksi lääkkeinä oli Synarela+Menopur. Menopurissa pysytään edelleen mut Synarela vaihtui Suprecuriksi. Onko kokemuksia? Viime hoidossa saatiin 18munasolua, josta hedelmöittyi 8. Tuoresiirrosta KU, ja 4.PAS:a puhdas nega. Toivottavasti saadaan tästäkin hyvin munasoluja. Seuraavaa hoitoa varten haluan tehdä kaikkeni jotta kroppa ja mieli olis hyvässä jamassa. Ennen kaikkea haluan saada endometrioosia kuriin ja minimoitua kivut. Ruokavaliolla ja ravintolisillä voi siihen vaikuttaa suurestikin. Mä uskon siihen, että myös luonnonlääkkeillä ja vitamiineilla voi olla suurikin merkitys, jotta elimistö olisi sopivassa tasapainossa näissä hoidoissa ja auttaisi positiiviseen tulokseen. Jollekin nämä asiat on ihan hölynpölyä, mut riittää että itse uskoo niistä saavansa jotakin. Kyllä mäkin aiemmin vähän ajattelin näiden olevan hihhuleiden juttuja ;D Aiemmassa hoidossa olen syönyt D-vitamiinia 25?g, foolihappoa 400?g sekä sinkkiä. Nyt olen syksyn aikana syönyt D-vitamiinia 50-100?g, foolihappoa 800?g, sinkkiä, c-vitamiinia, vehnänalkioöljyä, ubikinonia 120mg, maca-jauhetta (lisää hedelmällisyyttä), kelp- merilevätabletit(jodin puute voi heikentää hedemällisyyttä), vehnänorasjauhetta, mehiläisen siitepölyä(paljon vitamiineja!) Olen parantanut ruokavaliota entisestään, ne vähäisetkin einekset on jäänyt kauppaan ja pyrin syömään paljon vihanneksia hedelmiä, marjoja, kevyt-tuotteet jää myös jatkossa kaupan hyllylle, suolan olen vaihtanut ruususuolaan, paistessa (ja muutenkin) käytän kylmäpuristettua kookosöljyä tai oliiviöljyä. Jos ei muuta, niin ainakin olo ollut todella kevyt ja jaksan paremmin eikä stressikään enää niin paina päälle. Sattumaa tai ei, mut edelliset menkat alko yks kaks yllättäen, ilman kipuja!! Ennen hoitoja kivut oli 2päivää ennen menkkoja välillä sietämättömiä, hoitojen aikana kivut lieventy, mut viimeksi kipuja ei tullut ollenkaan. Tässäpä tuli nyt vuodatusta ja omanapaisuutta kerrakseen. Voimia teille, kaikki naiset, ja rauhallista je rentouttavaa Joulun aikaa! Mä täältä taustalta seurailen teidän taivalta ja palailen itsekin alkuvuodesta taas tosi toimiin.
Keijukainen, tsemppihalit täältä negan vuoksi. Ikävä kun näin joulun alla joutuu negan testaamaan, mut toivotan sinulle siltikin joulumieltä.
Teillä muilla on hoidot hyvin käynnissä, joten kaikille muillekin tsemppiä ja pitkää pinnaa piinailijoille.
Ilmottauduin tähän ketjuun aiemmin mut olen ollut nyt taustalla ja keskittynyt kaikkeen muuhun kuin lapsettomuuteen ja hoitoihin. On tehnyt hyvää ? Mä olen kai hyväksynyt sen, että meillä on pidempi tie kulkea lapsen saannin kanssa kuin monella muulla. Olen yrittänyt hakea asiasta positiivisia puolia ja tehdä asioita mitä ei mahdollisesti pystyisi lapsen kanssa tekemään. Enää ei tunnu niin kipeältä ajatus siitä, että biologista lasta ei meille välttämättä koskaan tule. Tietenkin toivon sitä todella paljon.
Mä pikku hiljaa alan orientoitumaan siihen että hoidot jatkuu kohta puolin, no okei, vielä 2kk aikaa mut se menee nopeeta. Tässä on joulun hässäkät ensin ja sit lähdetään reissuun Thaimaahan ja sit on enää kuukausi odotettavaa niin päästään aloittamaan hormonien pumppaus. Me saatiin super joululahja polilta kun lähettivät reseptit just ennen vuoden vaihdetta. Saatiin hyödynnettyä lääkekattoa mukavasti. 1200 pompsista jäi itselle maksettavaa 80. Mä olin aivan varautunut siihen, et reseptit tulee vasta ensi vuoden puolella. Hyvä näin! Eli meillä alkaa siis 2.IVF helmikuussa. Viimeksi lääkkeinä oli Synarela+Menopur. Menopurissa pysytään edelleen mut Synarela vaihtui Suprecuriksi. Onko kokemuksia? Viime hoidossa saatiin 18munasolua, josta hedelmöittyi 8. Tuoresiirrosta KU, ja 4.PAS:a puhdas nega. Toivottavasti saadaan tästäkin hyvin munasoluja. Seuraavaa hoitoa varten haluan tehdä kaikkeni jotta kroppa ja mieli olis hyvässä jamassa. Ennen kaikkea haluan saada endometrioosia kuriin ja minimoitua kivut. Ruokavaliolla ja ravintolisillä voi siihen vaikuttaa suurestikin. Mä uskon siihen, että myös luonnonlääkkeillä ja vitamiineilla voi olla suurikin merkitys, jotta elimistö olisi sopivassa tasapainossa näissä hoidoissa ja auttaisi positiiviseen tulokseen. Jollekin nämä asiat on ihan hölynpölyä, mut riittää että itse uskoo niistä saavansa jotakin. Kyllä mäkin aiemmin vähän ajattelin näiden olevan hihhuleiden juttuja ;D Aiemmassa hoidossa olen syönyt D-vitamiinia 25?g, foolihappoa 400?g sekä sinkkiä. Nyt olen syksyn aikana syönyt D-vitamiinia 50-100?g, foolihappoa 800?g, sinkkiä, c-vitamiinia, vehnänalkioöljyä, ubikinonia 120mg, maca-jauhetta (lisää hedelmällisyyttä), kelp- merilevätabletit(jodin puute voi heikentää hedemällisyyttä), vehnänorasjauhetta, mehiläisen siitepölyä(paljon vitamiineja!) Olen parantanut ruokavaliota entisestään, ne vähäisetkin einekset on jäänyt kauppaan ja pyrin syömään paljon vihanneksia hedelmiä, marjoja, kevyt-tuotteet jää myös jatkossa kaupan hyllylle, suolan olen vaihtanut ruususuolaan, paistessa (ja muutenkin) käytän kylmäpuristettua kookosöljyä tai oliiviöljyä. Jos ei muuta, niin ainakin olo ollut todella kevyt ja jaksan paremmin eikä stressikään enää niin paina päälle. Sattumaa tai ei, mut edelliset menkat alko yks kaks yllättäen, ilman kipuja!! Ennen hoitoja kivut oli 2päivää ennen menkkoja välillä sietämättömiä, hoitojen aikana kivut lieventy, mut viimeksi kipuja ei tullut ollenkaan. Tässäpä tuli nyt vuodatusta ja omanapaisuutta kerrakseen. Voimia teille, kaikki naiset, ja rauhallista je rentouttavaa Joulun aikaa! Mä täältä taustalta seurailen teidän taivalta ja palailen itsekin alkuvuodesta taas tosi toimiin.
Voi että tätä tuen määrää... Vetää ihan sanattomaksi. Kiitos teille kaikille, tukenne on korvaamatonta! Tämä on kyllä niin mahtavaa, kun saa vertaistukea. Teidän sanat painaa niin paljon enemmän kuin kenenkään muun; tiedätte tasan tarkkaan, miltä tuntuu, kun itse joudutte kokemaan samoja asioita. Kiitos! :heart:
HelgeR : Mulla kävi vähän samalla lailla viikko sitten. Tutkin rintojani ja oikeasta nännistä tuli tippa valkoista maitomaista nestettä. Luulen, että saattaa liittyä jotenkin noihin lääkkeisiin, ehkä Zumenoniin? Nännistä tulevasta nesteestä ei tarvitse huolestua, jos se on maitomaista tai vihertävän-kellertävää (tiedän, kuulostaa oudolta ), mutta jos neste on täysin kirkasta tai vähänkään veristä, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin. Silloin voi olla kyse maitotiehyessä kasvavasta papilloomasta. (Työni puolesta tiedän tämän...) Mulla oli muuten piinaillessa ihan samanlainen tunne kuin sulla, että ei tehnyt yhtään mieli testata etuajassa. Mä kans halusin pitää sen toivon niin kauan kuin mahdollista. Toivon sydämestäni, että sitten, kun sun testipäivä koittaa, saisit plussan. :heart:
valoa : Mä kans uskon, että vitamiineilla, ruokavaliolla ja terveellisillä elämäntavoilla voi vaikuttaa tähän asiaan. Hirmusti tsemppiä sulle!
Tsemppiä ja jaksamista piinailuun HelgeR, grosjean, ambrosio ja Haikala!
HelgeR : Mulla kävi vähän samalla lailla viikko sitten. Tutkin rintojani ja oikeasta nännistä tuli tippa valkoista maitomaista nestettä. Luulen, että saattaa liittyä jotenkin noihin lääkkeisiin, ehkä Zumenoniin? Nännistä tulevasta nesteestä ei tarvitse huolestua, jos se on maitomaista tai vihertävän-kellertävää (tiedän, kuulostaa oudolta
), mutta jos neste on täysin kirkasta tai vähänkään veristä, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin. Silloin voi olla kyse maitotiehyessä kasvavasta papilloomasta. (Työni puolesta tiedän tämän...) Mulla oli muuten piinaillessa ihan samanlainen tunne kuin sulla, että ei tehnyt yhtään mieli testata etuajassa. Mä kans halusin pitää sen toivon niin kauan kuin mahdollista. Toivon sydämestäni, että sitten, kun sun testipäivä koittaa, saisit plussan. :heart:valoa : Mä kans uskon, että vitamiineilla, ruokavaliolla ja terveellisillä elämäntavoilla voi vaikuttaa tähän asiaan. Hirmusti tsemppiä sulle!
Tsemppiä ja jaksamista piinailuun HelgeR, grosjean, ambrosio ja Haikala!
Moi kaikille!
Pessimistin kova kuori alkoi eilen joulu kaupassa rakoilla. Näin hyllyssä vaaleansinisen oveen ripustettavan kyltin, jossa oli ihanasti kirjailtu teksti: "Hysss....ollaan hiljaa,meidän vauva nukkuu". Entiedä minkä liikutus kohtauksen tuosta sain..tuijotin vain kylttiä ja silmät kostui. Tuntui kuin "syvät vedet" olisi liikahtanut jossain sydämeni sopukoissa. Samalla mieleeni hiipi pelko, että entä jos me ei koskaan saadakkaan omaa vauvvaa...miten mä sitten selviin.
Tänään pp8. Tekis mieli itkee. Elohiiri silmässä ja jalassa. Ei muita oireita.
Tässä taas tätä sydämeni vuodatusta, toivottavasti en kenenkään joulumieltä pilannut
Kaikille hyvää Joulua ja voimia ensivuodelle !
Pessimistin kova kuori alkoi eilen joulu kaupassa rakoilla. Näin hyllyssä vaaleansinisen oveen ripustettavan kyltin, jossa oli ihanasti kirjailtu teksti: "Hysss....ollaan hiljaa,meidän vauva nukkuu". Entiedä minkä liikutus kohtauksen tuosta sain..tuijotin vain kylttiä ja silmät kostui. Tuntui kuin "syvät vedet" olisi liikahtanut jossain sydämeni sopukoissa. Samalla mieleeni hiipi pelko, että entä jos me ei koskaan saadakkaan omaa vauvvaa...miten mä sitten selviin.
Tänään pp8. Tekis mieli itkee. Elohiiri silmässä ja jalassa. Ei muita oireita.
Tässä taas tätä sydämeni vuodatusta, toivottavasti en kenenkään joulumieltä pilannut
Kaikille hyvää Joulua ja voimia ensivuodelle !
Oikein ihanaa ja rauhallista Joulua meille kaikille vahvoille naisille ja parempaa uutta vuotta 2013!
ON: aamulla tuli ihan vähän verta..menkatko sieltä yrittää puskee lugejen läpi. En testaa kuitenkaan vielä, en ole edes testiä vielä ostanut. Ehkäpä sitten parin päivän päästä vois alkaa harkitseen testaamista|O
ON: aamulla tuli ihan vähän verta..menkatko sieltä yrittää puskee lugejen läpi. En testaa kuitenkaan vielä, en ole edes testiä vielä ostanut. Ehkäpä sitten parin päivän päästä vois alkaa harkitseen testaamista|O
Helge Pidän sulle vielä peukkuja plussasta ja toivotaan että menkat yrittää vaan alkaa "vanhasta muistista".
Mitäs tuntemuksia muilla piinailijoilla?
Noh itselläkin tilanne aika surkea..tänään kolmatta päivää menkkakipuja..välillä ihan kunnon kipeä mahakipu. Tänään siis pp 11 ja veikkaan että menkat alkaa huomenna..viimeistään torstaina. Jouluaatto meni oikeastaan vaan "sumussa" ja ajatteli vain koko ajan tätä menkkakipeetä ja sitä että tästäkään taas mitään tullu. Tähän asti hoidot eivät ole tuntuneet henkisesti raskailta, mutta nyt alkaa se pelko tulla niin iholle että paniikki iskee..entä jos ei saada koskaan vauvaa..!!
Jaksamista teille kaikille !
Mitäs tuntemuksia muilla piinailijoilla?
Noh itselläkin tilanne aika surkea..tänään kolmatta päivää menkkakipuja..välillä ihan kunnon kipeä mahakipu. Tänään siis pp 11 ja veikkaan että menkat alkaa huomenna..viimeistään torstaina. Jouluaatto meni oikeastaan vaan "sumussa" ja ajatteli vain koko ajan tätä menkkakipeetä ja sitä että tästäkään taas mitään tullu. Tähän asti hoidot eivät ole tuntuneet henkisesti raskailta, mutta nyt alkaa se pelko tulla niin iholle että paniikki iskee..entä jos ei saada koskaan vauvaa..!!
Jaksamista teille kaikille !
Haikala toivon myös sulle sydämestäni plussaa. Tiedän tuon tunteen paniikista.
Mulla oli ehkä elämäni kamalin joulu. En pystynyt menemään mieheni perheen luo jossa pieniä lapsia ja näin ollen vietin jouluni ypöyksin kotona ja itkin, lopulta tappelin mieheni kanssa kun jätti minut yksin, asetin hänet vaikeaan tilanteeseen koska hänen perhettään oli tullut toiselta puolelta maapalloo viettämään joulua suomessa, tottakai hän oli heidän kanssaan. Oon vaan niin pettynyt itseeni ja elämään. Tuntuu niin kaukaiselta ja mahdottomalta ajatukselta nähdä joku päivä testissä kaksi viivaa,eikä sekään vielä vaan että saisi vauvan kotiin asti. Liian pitkä ja raskas tie ollut jo tähänkin asti. Nämä ovat olleet taas niitä päiviä kun en tiedä mistä saan taas voimia tulevaan. Oon yrittänyt pysyä vahvana mutta alkaa usko loppua samaan aikaan tuntuu pahalta mun miehen puolesta, miten voin viedä häneltä mahdollisuuden omaan lapseen. Hän voisi saada sen jonkun muun kanssa, jonkun joka on terve ja normaali.
Tajusin muuten juuri että mun testipäivähän on HUOMENNA eikä ylihuomenna niinkuin olin koko ajan luullut. Ei edelleenkään oireita. Ei vaikka kuinka kuvittelisin.
Mulla oli ehkä elämäni kamalin joulu. En pystynyt menemään mieheni perheen luo jossa pieniä lapsia ja näin ollen vietin jouluni ypöyksin kotona ja itkin, lopulta tappelin mieheni kanssa kun jätti minut yksin, asetin hänet vaikeaan tilanteeseen koska hänen perhettään oli tullut toiselta puolelta maapalloo viettämään joulua suomessa, tottakai hän oli heidän kanssaan. Oon vaan niin pettynyt itseeni ja elämään. Tuntuu niin kaukaiselta ja mahdottomalta ajatukselta nähdä joku päivä testissä kaksi viivaa,eikä sekään vielä vaan että saisi vauvan kotiin asti. Liian pitkä ja raskas tie ollut jo tähänkin asti. Nämä ovat olleet taas niitä päiviä kun en tiedä mistä saan taas voimia tulevaan. Oon yrittänyt pysyä vahvana mutta alkaa usko loppua
samaan aikaan tuntuu pahalta mun miehen puolesta, miten voin viedä häneltä mahdollisuuden omaan lapseen. Hän voisi saada sen jonkun muun kanssa, jonkun joka on terve ja normaali.Tajusin muuten juuri että mun testipäivähän on HUOMENNA eikä ylihuomenna niinkuin olin koko ajan luullut. Ei edelleenkään oireita. Ei vaikka kuinka kuvittelisin.
Viimeksi muokattu:
Voi Helge :heart: Hirveästi voimia sinulle lähetän ja plussaa sinulle toivon. Et ole yksin ajatustesi kanssa, ihan samanlaisia ajatuksia itsekin pyörittelen täällä. Välillä on parempia päiviä, sitten taas romahtaa, en tiedä tottuuko tähän koskaan. Ensin annetaan toivoa ja sitten matto vedetään jalkojen alta. Kerta toisensa jälkeen. Itse sain sieltä psykologilta hirveästi voimia, ja suosittelen sitä jokaiselle jolla tämä raskas tie nousee liian raskaaksi. Itseä ainakin helpotti kuulla ammatti-ihmisen suusta se, että minun kuuluukin tuntea juuri näin, sain "luvan" näille tunteille ja ajatuksille, se oli hirveän iso asia minulle.
Haikalalle lähetän myös positiivisia ajatuksia paniikin keskelle. Yritän tässä kovasti tsempata, vaikka itselläkin pelko alkaa hiipiä sitä myöten kun testipäivä lähenee. Ei oireita täälläkään, vai lasketaanko ientulehdus ja se et verta tulee nenästä melkei joka päivä. Taitaa olla vaan tää kuiva ja kylmä talvi joka pistää nenän limakalvot kuiviksi.
Haikalalle lähetän myös positiivisia ajatuksia paniikin keskelle. Yritän tässä kovasti tsempata, vaikka itselläkin pelko alkaa hiipiä sitä myöten kun testipäivä lähenee. Ei oireita täälläkään, vai lasketaanko ientulehdus ja se et verta tulee nenästä melkei joka päivä. Taitaa olla vaan tää kuiva ja kylmä talvi joka pistää nenän limakalvot kuiviksi.
Helge Sun tunteet kuulostaa kuin omilta :heart: Mulla oli kans elämäni kauhein joulu Tänään se sai vielä kuorrutuksen kun hyvä ystäväni soitti ja ilmoitti olevansa raskaana. Tänä iltana on tuntunut ettei itkusta tule loppua. Tasan ei mene onnen lahjat. Mun elämä on pysähtynyt ja se pyörii vaan tämän asian ympärillä pientä piiriä.
Teetkö huomenna testin? Jospa me kaikki oltas väärässä ja saatais plussat..vaikka säälistä (hullun naurua)
Ambrosio Kiitos tsempistä..olette kaikki korvaamattomia täällä :heart: Mä oon taas ollu tän piina ajan mielessäni TAAS niin raskaana ku vaan olla voi. Kummasti noi menkkakivut palauttaa maan pinnalle. Toivon sinulle kädet ristissä plussa onnea :heart:
Tänään se sai vielä kuorrutuksen kun hyvä ystäväni soitti ja ilmoitti olevansa raskaana. Tänä iltana on tuntunut ettei itkusta tule loppua. Tasan ei mene onnen lahjat. Mun elämä on pysähtynyt ja se pyörii vaan tämän asian ympärillä pientä piiriä.Teetkö huomenna testin? Jospa me kaikki oltas väärässä ja saatais plussat..vaikka säälistä
(hullun naurua) Ambrosio Kiitos tsempistä..olette kaikki korvaamattomia täällä :heart: Mä oon taas ollu tän piina ajan mielessäni TAAS niin raskaana ku vaan olla voi. Kummasti noi menkkakivut palauttaa maan pinnalle. Toivon sinulle kädet ristissä plussa onnea :heart:
Haikala Mulla kans kaksikin tosi hyvää ystävää ilmoittanut raskaudesta pienen ajan sisään. Muistan vieläkin miten pahalta tuntui vaikka kuinka yritin iloita heidän puolestaan. Itkin monta päivää putkeen elämän epäreiluutta. Todellakin tuo kuvauksesi että elämä on pysähtynyt ja pyörii vain tämän ympärillä, kuulostaa niin tutulta.
Toivon sydämestäni että me kaikki plussataan nyt ja plussa aalto jatkuisi täällä :heart: Jep, huomenna aamulla heti teen testin. Onneksi ei tartte mennä mihkään huomenna niin saa rauhassa itkeä koko päivän. Pelottaa ja ahdistaa, ei edelleenkään mitään hinkua tehdä testiä kun pelkään mun romahdusta niin kuin viimeksi. En edes töihin viimeksi päässyt
Kiitos kun olette tukena ja jaksatte tsempata kaikkien näiden vuodatusten keskellä, olette todellakin korvaamattomia ja ainoita jotka TODELLA ymmärtävät mitä on käydä läpi näitä asioita. Sananne merkitsevät enemmän kuin kenenkään muun. :heart:
Toivon sydämestäni että me kaikki plussataan nyt ja plussa aalto jatkuisi täällä :heart: Jep, huomenna aamulla heti teen testin. Onneksi ei tartte mennä mihkään huomenna niin saa rauhassa itkeä koko päivän. Pelottaa ja ahdistaa, ei edelleenkään mitään hinkua tehdä testiä kun pelkään mun romahdusta niin kuin viimeksi. En edes töihin viimeksi päässyt
Kiitos kun olette tukena ja jaksatte tsempata kaikkien näiden vuodatusten keskellä, olette todellakin korvaamattomia ja ainoita jotka TODELLA ymmärtävät mitä on käydä läpi näitä asioita. Sananne merkitsevät enemmän kuin kenenkään muun. :heart:
Täällä on näemmä kaikki muutkin piinailijat yhtä herkässä mielentilassa kuin minä itsekin, onko se tämä joulu joka herkistänyt vielä entisestään. Eipä meilläkään varsinaisesti perhejoulua vietetty joka oli ihan tietoinen valinta. Jo viime jouluna mietin että haluan joulua viettää kunnolla vasta sitten kun meillä on omia lapsia. Nyt kovin kaukaiselta ajatukselta kuulostaa. Haluan toivottaa voimia ja tsemppiä kaikille mutta erityisesti Haikala, Helge ja ambrosio. Meillä kaikilla testipäivät lähenee. Täällä ei suuremmin oireita ole ollut, välillä vähän huonoa oloa ja alavatsasta vihloo, normaalisti en edes pistäisi merkille moisia oireita ellen kuulostelisi kroppaani, joten oireettomana tässä mennään huomisaamun testiä kohden.
Voi kumpa, kumpa meillä kaikilla onni kääntyisi :heart:
Voi kumpa, kumpa meillä kaikilla onni kääntyisi :heart:
Haikala: Mä olen kans hajoillut kaupoissa samalla lailla, kun oon nähnyt jotain vauvoihin liittyvää. Ja samaa paniikkia on täälläkin, että me ei koskaan saada lasta. Se on jotain ihan järkyttävää, että kenenkään tarvitsee niin luonnollisen asian edessä nöyrtyä. Tosin musta lapsen saamisessa ei ole mitään normaalia vaan se on kyllä sellaista rakettitiedettä. Ja mulla on niin paha mieli, etten mä voi antaa lasta miehelleni, mikä kyllä ahdistaa eniten:'(.
HelgeR: Kyllä sulla on oikeus tuntea mitä tunnet. Ikävä juttu, että meni riitelyksi, mutta ymmärrän täysin sun kantasi. Miesten on ehkä joskus vaikea käsittää, kuinka tämä koskettaa. Mä olen kans jättänyt väliin kahvittelut ym. tilaisuudet, koska en ole vain kestänyt nähdä mahoja ja jatkuvaa jauhamista raskaudesta. Mä olen antanut itselleni oikeuden olla vihainen ja katkera, enkä sitä ole pyydellyt anteeksi. Vähän siinä on vielä vaikeuksia, koska joskus eivät kaikki ymmärrä, mutta mulle sama. Se on niin helppo toivottaa jaksamista, kun on maha pystyssä, eikä tarvi ikinä pelätä, että lapsia ei tule. Kyllä se niin kirpaisee olla lapseton jouluna:'(.
Mä mietinkin, että mitenkä mahtaa kaikkien joulu mennä:heart:. Oon jotenki saanut itseni kasaan, mutta kyllä otti tiukille joulu mullakin:stick:. Tänäkin jouluna saatiin raskausuutisia. Serkku heilutti nenän edessä viimeisintä ultrakuvaa, jossa kölli sellainen 13 viikkoinen. Mulla taisi oikeasti sydän jättää muutamia kertoja lyömästä ja osa musta kuoli taas vähäsen. Ei siinä vielä kaikki, mutta kuunneltiin miehen kanssa, kun suvun vanhemmat keskustelivat kuinka hyvin voi vielä 3-kymppisenä saada lapsia ja että he eivät olisi hoitoihin lähteneet vaan lapset tulevat jos ovat tullakseen. Ja niinhän niitä on tullut - sikiävää sakkia kun ovat. Hahahahaa:stick:
Eivät siis tiedä meidän tilanteesta, eikä kyllä tämän jälkeen aiotakaan kertoa! Sinänsä ihan mielenkiintoista kuulla heidän oikea mielipide asioista. Siinä me istuttiin sohvalla vierekkäin aivan hiljaa käsi kädessä. Ei taida siltä osalta perhettä irtoa tukea sijaisvanhemmuudelle/adoptiolle, jotka ovat käyneet kyllä mielessä ja sijaisvanhemmuutta olen ajatellut enemmänkin. Siinä vaiheessa mun sydän skippasi taas yhden lyönnin ja mä aloin ajautua ajatuksissani jonnekin helvatin kauas koko keskustelusta. Jos ei tarpeeksi oltu vielä lyöty lyötyä, niin kaikista paras oli kuitenkin se, että seuraavana jouluna olisi meidän vuoro kertoa vauvauutisia. Hahahahahaha...... Ei kuulemma kiirettä, kunhan ensi jouluksi sitten. *hymiö, joka vetää ranteensa auki* Taidanki tästä alkaa saman tien varaamaan ensi jouluksi matkaa hyvin, hyvin kauas.
Mä lisäsin minidisperiinin arsenaaliin mukaan ja on tullut mukavasti lipitettyä punaviiniä. Salainen toive on tietty se luomuihme. Mulla siis taas vaihe, että jospa sittenkin.. Mutta tuskinpa vain, koska menkkakivut alkoi kp 18 eli jouluaattona. Toivottavasti tiputtelu jäisi väliin, ehkä toivon vyöhyketerapian tuovan jotain apua vuotohäiriöön. Nähtäväksi jää. Ihan näinä päivinä tiputtelu pitäisi alkaa, jos perinteitä kunnioitetaan. Viime kerralla vyöhyketerapiassa sain homeopaattisia lääkkeitäkin, mutta en ole vielä niitä aloittanut. Siinä kyseltiin kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta pahin oli kuitenkin se, kun kysyttiin minkä yhdistän sanaan suru. Vauva. Sitten kysyttiin mikä on pahin pelko. Se, ettemme saa ikinä lasta. Eipä siinä enää mitään tarvittukaan, kun repesin ihan totaalisesti itkuun. Tuntui karulta sanoa ääneen elämäni suru ja pahin pelko. Teki tilanteesta jotenki konkreettisemman, kestämättömän. Että näin positiivista tunnelmaa.
Jaksamista kaikille ja voimia!:heart:
HelgeR: Kyllä sulla on oikeus tuntea mitä tunnet. Ikävä juttu, että meni riitelyksi, mutta ymmärrän täysin sun kantasi. Miesten on ehkä joskus vaikea käsittää, kuinka tämä koskettaa. Mä olen kans jättänyt väliin kahvittelut ym. tilaisuudet, koska en ole vain kestänyt nähdä mahoja ja jatkuvaa jauhamista raskaudesta. Mä olen antanut itselleni oikeuden olla vihainen ja katkera, enkä sitä ole pyydellyt anteeksi. Vähän siinä on vielä vaikeuksia, koska joskus eivät kaikki ymmärrä, mutta mulle sama. Se on niin helppo toivottaa jaksamista, kun on maha pystyssä, eikä tarvi ikinä pelätä, että lapsia ei tule. Kyllä se niin kirpaisee olla lapseton jouluna:'(.
Mä mietinkin, että mitenkä mahtaa kaikkien joulu mennä:heart:. Oon jotenki saanut itseni kasaan, mutta kyllä otti tiukille joulu mullakin:stick:. Tänäkin jouluna saatiin raskausuutisia. Serkku heilutti nenän edessä viimeisintä ultrakuvaa, jossa kölli sellainen 13 viikkoinen. Mulla taisi oikeasti sydän jättää muutamia kertoja lyömästä ja osa musta kuoli taas vähäsen. Ei siinä vielä kaikki, mutta kuunneltiin miehen kanssa, kun suvun vanhemmat keskustelivat kuinka hyvin voi vielä 3-kymppisenä saada lapsia ja että he eivät olisi hoitoihin lähteneet vaan lapset tulevat jos ovat tullakseen. Ja niinhän niitä on tullut - sikiävää sakkia kun ovat. Hahahahaa:stick:
Eivät siis tiedä meidän tilanteesta, eikä kyllä tämän jälkeen aiotakaan kertoa! Sinänsä ihan mielenkiintoista kuulla heidän oikea mielipide asioista. Siinä me istuttiin sohvalla vierekkäin aivan hiljaa käsi kädessä. Ei taida siltä osalta perhettä irtoa tukea sijaisvanhemmuudelle/adoptiolle, jotka ovat käyneet kyllä mielessä ja sijaisvanhemmuutta olen ajatellut enemmänkin. Siinä vaiheessa mun sydän skippasi taas yhden lyönnin ja mä aloin ajautua ajatuksissani jonnekin helvatin kauas koko keskustelusta. Jos ei tarpeeksi oltu vielä lyöty lyötyä, niin kaikista paras oli kuitenkin se, että seuraavana jouluna olisi meidän vuoro kertoa vauvauutisia. Hahahahahaha...... Ei kuulemma kiirettä, kunhan ensi jouluksi sitten. *hymiö, joka vetää ranteensa auki* Taidanki tästä alkaa saman tien varaamaan ensi jouluksi matkaa hyvin, hyvin kauas.
Mä lisäsin minidisperiinin arsenaaliin mukaan ja on tullut mukavasti lipitettyä punaviiniä. Salainen toive on tietty se luomuihme. Mulla siis taas vaihe, että jospa sittenkin.. Mutta tuskinpa vain, koska menkkakivut alkoi kp 18 eli jouluaattona. Toivottavasti tiputtelu jäisi väliin, ehkä toivon vyöhyketerapian tuovan jotain apua vuotohäiriöön. Nähtäväksi jää. Ihan näinä päivinä tiputtelu pitäisi alkaa, jos perinteitä kunnioitetaan. Viime kerralla vyöhyketerapiassa sain homeopaattisia lääkkeitäkin, mutta en ole vielä niitä aloittanut. Siinä kyseltiin kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta pahin oli kuitenkin se, kun kysyttiin minkä yhdistän sanaan suru. Vauva. Sitten kysyttiin mikä on pahin pelko. Se, ettemme saa ikinä lasta. Eipä siinä enää mitään tarvittukaan, kun repesin ihan totaalisesti itkuun. Tuntui karulta sanoa ääneen elämäni suru ja pahin pelko. Teki tilanteesta jotenki konkreettisemman, kestämättömän. Että näin positiivista tunnelmaa.
Jaksamista kaikille ja voimia!:heart:
Kiitos Mohair ja muut myötätunnosta, kommentoin paremmin teille kun saan ensin kerättyä itseni. tein aamulla testin ja negahan se oli, niinkuin odottaa saattoi. Mutta kyllä se taas kirpasi, ei tähän kyllä ikinä totu. olen itkenyt aamusta asti, silmät ovat niin turvoksissa ettei taas mitään järkeä, niin kuin ei oo järkeä missään muussakaan. Pakkasessa on enää kaksi alkiota, en jaksa uskoa niiden selviämiseen sulatuksessa, uuteen piikittelyyn ei ole voimia, punktiosta puhumattakaan. Nyt ollaan kyllä taas niin pohjalla..en halua nähdä ainuttakaan mahaa enää ikinä!!!!!!!!! :headwall:
Ihan alkuun isot jaksuhalitukset molemmille HelgeR ja grosjean:hug: Voi surkeus sentään!
Liityn monen muun tunnelmiin joulun tietynlaisesta kurjuudesta. Muuten meni ihan mukavasti mutta pitihän sitten yhden, asiasta autuaan tietämättömän, rouvan sitten tulla kommentoimaan muiden kuulumisten lomassa että "sä olet jo sen ikänen että varmaan alkaa piakkoin biologinen kellokin jo tikittää":kieh: Wiiiitttu ku tietäisit kuin kauan se on jo tikittäny!! Se on tikittäny niin kauan että kohta se varmaan räjähtää! Oli kyllä semmonen tilanne missä kävi monia tunteita mielen läpi ihan parissa sekunnissa. Siinä taisivat piipahtaa vanhat ystäväni viha, kiukku, suru, katkeruus ja halveksunta. Ja armoton itsesääli. Ihan vaan muutaman mainitakseni. Noh, onneksi seuraavaan on vuosi aikaa. Jos ei sillonkaan ole lasta vähintäänkin mahassa niin taidan päätyä samaan jota muukin taisi kirjottaa tossa aiemmin: varaan matkan etelään, ihan vaan meille kahdelle. Jos tämä elämä on kerran suunniteltu niin että meitä tulee aina olemaankin vain me kaksi niin olkoon sitten niin, joulunakin.
Toivotaan että tulevasta vuodesta tulee meille kaikille parempi ja onnekkaampi mitä tämä on ollut. Ja siihen ei kyllä paljoa varmaan vaadita...
Liityn monen muun tunnelmiin joulun tietynlaisesta kurjuudesta. Muuten meni ihan mukavasti mutta pitihän sitten yhden, asiasta autuaan tietämättömän, rouvan sitten tulla kommentoimaan muiden kuulumisten lomassa että "sä olet jo sen ikänen että varmaan alkaa piakkoin biologinen kellokin jo tikittää":kieh: Wiiiitttu ku tietäisit kuin kauan se on jo tikittäny!! Se on tikittäny niin kauan että kohta se varmaan räjähtää! Oli kyllä semmonen tilanne missä kävi monia tunteita mielen läpi ihan parissa sekunnissa. Siinä taisivat piipahtaa vanhat ystäväni viha, kiukku, suru, katkeruus ja halveksunta. Ja armoton itsesääli. Ihan vaan muutaman mainitakseni. Noh, onneksi seuraavaan on vuosi aikaa. Jos ei sillonkaan ole lasta vähintäänkin mahassa niin taidan päätyä samaan jota muukin taisi kirjottaa tossa aiemmin: varaan matkan etelään, ihan vaan meille kahdelle. Jos tämä elämä on kerran suunniteltu niin että meitä tulee aina olemaankin vain me kaksi niin olkoon sitten niin, joulunakin.
Toivotaan että tulevasta vuodesta tulee meille kaikille parempi ja onnekkaampi mitä tämä on ollut. Ja siihen ei kyllä paljoa varmaan vaadita...