Tervehdys. Täällähän on iloisia tapahtumia ollut useampi. Paljon onnea
@Kesäheinä-78,
@Toivo2016 ja
@AdeliinaJosefiina plussista. Ja
@maljakko, toivottavasti vuoto ei enteile pahinta, vaikka parempihan se olisi, jos ei vuotaisi.
Sitten pitkää omanapailua, lukee ken jaksaa.
Mulla tosiaan ensimmäisestä tuoresiirrosta tuli plussa maaliskuussa, joka vahvistui hieman hitaasti, mutta vahvistui kuitenkin ihan selväksi plussaksi. Vuotoa tuli paljon, ja niitä ällöjä palasiakin. Kipujakin oli. Hcg:tä mittailtiin ja se nousi liian hitaasti. Ultrattiin ja mitään ei näkynyt ja diagnosoitiin kemialliseksi/varhaiseksi keskenmenoksi. Varmuudeksi hcg kontrolloitiin vielä viikon päästä, ja sehän pirulainen jatkoi nousuaan. Ultrattiin uudelleen, ei näkynyt mitään. Sama diagnoosi kuin aiemmin. Jälleen viikon päästä kontrolli, ja hcg tällä kertaa laskenut. Varmuuden vuoksi vielä uusi kontrolli viikon päästä ja hcg jälleen noussut. Uusi ultra, ei näkynyt mitään. Pohtivat polilla uuden raskauden mahdollisuutta (as if ilman makuuhuone säpinöitä, kun jatkuvasti vuotoa tai epämääräisiä vatsakipuja, jotka eivät kuitenkaan paikantuneet niin selvästi, että olisi sen perusteella epäilty kohdun ulkoista). Päätettiin seurata. Seuraavalla viikolla tästä hcg jälleen noussut ja vatsakivut edelleen haittasivat arkea. Siinä kohtaa sitten itse jo vaadin metotreksaattia, jotta tilanne päättyy jossain vaiheessa. Diagnoosina kohdunulkoinen, kun jossain joku kuitenkin kasvoi ja eritti hcg:tä, vaikkei kohdussa ollut mitään.
Nyt pari viikkoa piikistä ja hcg laskenut ihan mukavasti, mutta edelleen oli 200, ja tiedä sitten milloin laskee nollaan. Siihen asti viikottainen seuranta verikokein, joissa olen tosiaan päässyt jo käymään peräti 10 kertaa. Punktion jäljiltä olin melko kipeä pari viikkoa ja sen jälkeen sitten alkoikin jo reilu vuoto ja melko pian sen jälkeen nuo kivut, jotka vasta tällä viikolla ovat hieman hellittäneet, joskin tänään on taas sattunut... Elämäni ensimmäinen plussa. Hirvittää lähteä tähän touhuun uudelleen ja ennen syksyä ei kyllä henkiset voimavarat riittäisikään. Pakkasessa meillä on alkioita, ja lääkkeelliseen PASsiin luultavasti elokuussa. Jospa sitten olisi onni paremmin kohdalla, tai tulisi vaikka suoraan nega, mikä sekin tässä tilanteessa tuntuisi jotenkin voitolta.
Parempaa onnea alkukesän piinailijoille. Jokainen teistä on kyllä plussansa ansainnut! Lueskelen taustalla kuulumisia ja elokuussa voisin sitten vaikka ihan listallekin, mutta siihen asti koetan keskittyä muuhun elämiseen.