Itsemurha

  • Viestiketjun aloittaja pieni minä vain
  • Ensimmäinen viesti
pieni minä vain
Miten ihminen voi tappaa itsensä kivuttomasti mutta kuitenkin teossa onnistuen? Kukaan tuntemani ei omista asettakaan eikä itselläni ole varaa kovin järeää asetta tähän tarkoitukseen ostaa.

Lääkkeitä en käytä, joten en tiedä millaisilla lääkkeillä hengen itseltään saisi.

En vain kestä enää, haluan pois. Kukaan läheinen ei tiedä pahasta olostani enkä halua kertoa koska en usko että kukaan ottaisi minua tosissaan. Maailma tuntuu liian pahalta ja rankalta paikalta kaltaiselleni herkälle ihmiselle. Olen epäonnistunut koska en osaa olla kova ja sietää elämän normaaleja paineita ja stressitilanteita.

Olen pelkuri koska en uskalla puhua enkä hakea apua koska pelkään että saan leiman otsaani ja läheiseni pettyvät minuun jos paljastan tilanteeni. Haluan pelkurin tien ulos enkä ansaitsekaan tästä syystä elää.
 
kihnih
Pikajunan alle hyppääminen taitaa olla varmin keino saada itseltä henki pois.

Et ole ainut ihminen, joka kelailee vastaavaa... Väittäisin, että sulla ei voi olla asiat huonommin kuin mulla. Oon siitä täysin varma. Tosin tänään kävin lenkillä (wohooooo), joten just nyt on aika freesi olo, vaikka kaikki asiat onkin päin helvettiä.
 
Ms. Death
Olen itsekin joskus miettinyt itsemurhaa ja sen mahdollisia toteuttamistapoja. Juna on toki varma keino, mutta myös aika epäsiisti. Pyrin suunnitelmissani siihen, etten aiheuttaisi kamalan paljoa siivottavaa, enkä halua mitenkään tehdä junankuljettajien työstäkään vaikeampaa.
 
"Joo"
Tajuatteko te ollenkaan että tommonen temppu voi pilata sen junan kuljettajan elämän?

Mun setäni oli rekkakuski, kunnes joku valopää päätti tehdä itsarin ajamalla rekan nuppiin. Saikin toki ittensä hengiltä, mun setä ei vaan enää ikinä enää ajanu metriäkään kun jäi niin kauhee syyllisyys siitä oisko hän sittenkin saanu väistettyä vaikka mettään. Ja tältä tyypiltä jäi jäähyväiskirje jossa kerto mitä aiko tehä, joten sikäli ei epäselvyyksiä.

Se junakuskikin on ihminen, joka saattaa koko loppuelämänsä miettiä oisko hän ehtiny pysäyttää jos ois nähny teiät hetkee aiemmin.
 
"jaa"
sitä junaa ajaa ihminen. Siltä menee unet ja ehkä ammattikin. Sen perhe kärsii.

sun läheistesi ei tartte tietää että haet apua.
kysymys ei ole vain siitä, että olet herkkä ja maailma on kova. Olet masentunut tms, jos sulle ei tule mieleen mitä se tekee läheisille jos lopetat itsesi? Pettymys ei riitä kuvaamaan sitä tilaa.

Vai oletko heille niin vihainen, ettei heidän kärsimyksellä ole väliä, kunhan sun ei tartte kärsiä senvertaa, että joutuisit kokemaan aiheuttaneesi pettymyksen tarvitsemalla apua.

Sillä sun tunteestahan tässä oli kysymys eikä heidän pettymyksestään - eikös?
 
pieni minä vain
Osasyy siihen miksi haluankin täältä poistua on koska olen itsekäs enkä pysty elämään läheisiäni varten vaikka he sitä haluaisivatkin. Junan alle en ole hypännyt vielä koska odotan että saisin vielä jostain rohkeutta hakea apua, annan itselleni aikaa vielä päivän, vielä päivän, vielä päivän.
 
oihoh
No jos itse olisin junakuski ja joku haluaisi päättää elämänsä hyppäämällä sattumoisin just mun veturin alle, niin en mä siitä mitään suurempia omantunnontuskia vetäisi. Enemmän järkyttyisin, jos joku haluis päättää elämänsä ajamalla nokkakolarin mun ajaman rekan kanssa.
 
"vieras"
ja sitten taas ihmiset rääkyisi VR:lle myöhästymisistä.

AP jos sulla oikeesti riittää rohkeus junan alle, olet varmasti riittävän rohkea menemään lääkäriin ja hakemaan apua.
 
"vieras"
mun lasteni isä päätyi juuri junan alle 4 kk sitten.ja sinne jäi. kipu on niin kova että ajattelen päivittäin että menen perässä. olen kuin vankilassa, en voi mennä, en voi tehdä sitä pienilleni. ;(
 
-
Pikajunan alle hyppääminen taitaa olla varmin keino saada itseltä henki pois.

Et ole ainut ihminen, joka kelailee vastaavaa... Väittäisin, että sulla ei voi olla asiat huonommin kuin mulla. Oon siitä täysin varma. Tosin tänään kävin lenkillä (wohooooo), joten just nyt on aika freesi olo, vaikka kaikki asiat onkin päin helvettiä.
mä en voi sietää noin itsekeskeisiä ihmisiä :x

Miten voit kenellekään mennä väittämään että asiat ei voi olla huonommin ku sulla.. sähän et sitä voi todellakaan tietää.
 
"jaa"
Alkuperäinen kirjoittaja pieni minä vain;23310187:
Osasyy siihen miksi haluankin täältä poistua on koska olen itsekäs enkä pysty elämään läheisiäni varten vaikka he sitä haluaisivatkin. Junan alle en ole hypännyt vielä koska odotan että saisin vielä jostain rohkeutta hakea apua, annan itselleni aikaa vielä päivän, vielä päivän, vielä päivän.
mitä tarkoittaa heitä varten eläminen? mitä sulta halutaan? musta sä oot terapian tarpeessa nyt.
 
"vieras"
mä tiedän kyllä tapauksen, jossa nainen hyppäsi junan alle ja selvisi siitä. molemmat jalat hän menetti, käyttää nyt jalkaproteeseja. toinen jalka meni hieman polven yläpuolelta ja toinen hieman alapuolelta. ei ollut kyllä hyvä ratkaisu sekään. vieläkin on pahasti mielenterveysongelmia mutta alkaa ilmeisesti pikkuhiljaa mennä parempaan päin vuosien hoidon jälkeen.
 
"riku"
munkin isä kuoli kyl mäkin voisin tappaa itteni muutenkin mun elämä on perseestä ja siskoki tappo ittensä no oon mä vittu silti kestäny kun vaan ajatelet et viel yks päivä kun tekee mieli tappa itennäsä mee mieli sairaalaa nniinkun mäkin meni sinne
 
"riku"
siis et oo tekemäss tota mee vaik pitkään niemeen mäkin olin siellä
siel hoitajat auttaa suo tos asias en mäkään ois hengis jos en ois menny sinne munn sisko vaan tappo ittensä mun edes niinkun se vaan oli mulki on olllu elämää täyttä paskaa mä voisin tehä ton huomen mut en en voi teehä sitä tiiän miltä se tuntuu niin et sä et voi tehä sitä
 
Itsekkin monet kerrat samaa miettinyt ja kolme kertaa yrittänytkin viedä itteltäni hengen. Eli tiedän ainakin kolme tapaa jolla se ei onnistu.

Mutta toivon sydämmestäni että haet apua! Pikku hiljaa nousisit sieltä pimeydestä :)
Mä vaan niin ymmärrän miltä susta tuntuu...


Muoks. ai tää olikin vähän vanhempi viesti..
 
Viimeksi muokattu:
ggha
Herkästi traumatisoituneet ovat liian kilttejä ja herkkiä pärjääkseen maailmassa. Se ei välttämättä ole mielenterveys, joka pettää. Vaan huono itsetunto. Ei osata elää itteä varten, vaan läheisiä. Ja silloin ei paljon kiinnosta, mitä läheiset ajattelee, jos lähden.

Mutta. Ajattele kerrankin elämässä itseäsi. Hanki itsellesi apua. Mene terapiaan. Psykologille. Terveyskeskukseen tai johonkin. Läheisille ei tarvitse kertoa mitään. Kukaan ei saa olla liian riippuvainen läheisistään. Läheisten ei tarvitse tietää mitään. Pääasia että itse tietää. Pääasia että itse hakee apua.

Elämä kyllä kääntää sen jälkeen paremmatkin puolensa esiin, vaikkei sitä uskoiskaan. Aurinko PAISTAA risukasaankin, ihan oikeasti! Ja se paiste tuntuu sitä lämpimämmältä, mitä syvemmältä kasasta on noussut ylös! Se on uskomaton kokemus ja uskomaton tunne. Suosittelen lämpimästi! On ihanaa, jos on saanut kerrankin autettua ITSEÄ! Sen sijaan, että auttaisi aina muita.

Eli elämän ohjat omiin käsiin sen verran, että huolehtii joskus itsestäänkin, positiivisesti. Ja tämä ei pelkästään aloittajalle (missä onkaan), vaan ihan kaikille itsemurhaa suunnitteleville.

Terveisin: Lapsesta asti itsemurhaa suunnitellut, kaksi vuotta terapiaa takana ja elämä on alkanut hymyilemään ennen 30 ikävuotta!! :)
 
Herkästi traumatisoituneet ovat liian kilttejä ja herkkiä pärjääkseen maailmassa. Se ei välttämättä ole mielenterveys, joka pettää. Vaan huono itsetunto. Ei osata elää itteä varten, vaan läheisiä. Ja silloin ei paljon kiinnosta, mitä läheiset ajattelee, jos lähden.

Mutta. Ajattele kerrankin elämässä itseäsi. Hanki itsellesi apua. Mene terapiaan. Psykologille. Terveyskeskukseen tai johonkin. Läheisille ei tarvitse kertoa mitään. Kukaan ei saa olla liian riippuvainen läheisistään. Läheisten ei tarvitse tietää mitään. Pääasia että itse tietää. Pääasia että itse hakee apua.

Elämä kyllä kääntää sen jälkeen paremmatkin puolensa esiin, vaikkei sitä uskoiskaan. Aurinko PAISTAA risukasaankin, ihan oikeasti! Ja se paiste tuntuu sitä lämpimämmältä, mitä syvemmältä kasasta on noussut ylös! Se on uskomaton kokemus ja uskomaton tunne. Suosittelen lämpimästi! On ihanaa, jos on saanut kerrankin autettua ITSEÄ! Sen sijaan, että auttaisi aina muita.

Eli elämän ohjat omiin käsiin sen verran, että huolehtii joskus itsestäänkin, positiivisesti. Ja tämä ei pelkästään aloittajalle (missä onkaan), vaan ihan kaikille itsemurhaa suunnitteleville.

Terveisin: Lapsesta asti itsemurhaa suunnitellut, kaksi vuotta terapiaa takana ja elämä on alkanut hymyilemään ennen 30 ikävuotta!! :)
Huono itsetunto, varsinkin jos se on niin huono että ajaa itsetuhoiseksi, on kyllä mielenterveydellinen ongelma.

Eivät kaikki mt-potilaat ole seinähulluja =) Mielenterveyden ongelmia on moneen lähtöön. Herkkyys ei ole mielenterveysongelma.
 

Yhteistyössä