itsemurha itsekäs teko?

Mä kokeilin kerran extaasia ja mulle tuli siitä päinvastainen olo kuin yleensä. Masennuin täysin, sen kokemuksen jälkeen uskon että tiedän miltä vakavasti masentuneesta ihmisestä tuntuu. Sellaisesta jolla masennus ei johdu ikävästä tapahtumasta vaan omista aivokemioista, siitä että serotoniinitasot on niin alhaiset ettei mikään tunnu miltään. Sille kun ei kukaan mitään voi, ei ihminen itse, ei ympäristö, eikä välttämättä edes lääkkeet.

Niin ja lisään vielä että masennus kesti vain tuon vaikutusajan, mutta oli todella sellainen olo että mikään ei tuntunut miltään. Ihan sama vaikka itse Jumala olisi tullut kertomaan että oon sen valittu tai mitä vaan, niin ei olis tuntunut miltään. Joillain se on jokapäiväistä, ettei mikään tunnu miltään johtuen niistä serotoniineista.

 

minusta on itsekästä vaatia toista elämään jos toinen kokee elämänsä h.elvettinä.

Nuo molemmat ovat itsekkäitä. Itsemurhaa pitää ajatella kokonaisuutena. Yksinäisen itsemurha ei ole niin paha teko kuin sellaisen, jolla on paljon ystäviä (eli surijoita). Lisäksi itsemurhan syy vaikuttaa asiaan. Parantumaton sairaus aiheuttaa läheisille joka tapauksessa surua ja lisäksi menoja yhteiskunnalle. Kun taas parisuhteen loppuminen on vain tilapäinen häiriö, joten silloin itsemurha on itsekäs teko.

Pitäisi varmaan perustaa itsemurhavirasto, josta pitää hakea lupaa itsemurhalle

Oikeastaan kyse on samasta ongelmasta kuin kuolemantuomiossa. Kuolema on peruuttamaton, joten siksi sitä karsastetaan. Tähän kun vielä lisätään tulevaisuuden ennalta-arvaamattomuus, niin en suosittele itsemurhaa kuin erittäin harvoissa tapauksissa.

 

Miksi ei hae apua? Mielestäni sellaista asiaa ei ole, minkä vuoksi pitää itseltään viedä tämä ainoa elämä.

 

minusta on itsekästä vaatia toista elämään jos toinen kokee elämänsä h.elvettinä.

Nuo molemmat ovat itsekkäitä. Itsemurhaa pitää ajatella kokonaisuutena. Yksinäisen itsemurha ei ole niin paha teko kuin sellaisen, jolla on paljon ystäviä (eli surijoita). Lisäksi itsemurhan syy vaikuttaa asiaan. Parantumaton sairaus aiheuttaa läheisille joka tapauksessa surua ja lisäksi menoja yhteiskunnalle. Kun taas parisuhteen loppuminen on vain tilapäinen häiriö, joten silloin itsemurha on itsekäs teko.

Pitäisi varmaan perustaa itsemurhavirasto, josta pitää hakea lupaa itsemurhalle

Oikeastaan kyse on samasta ongelmasta kuin kuolemantuomiossa. Kuolema on peruuttamaton, joten siksi sitä karsastetaan. Tähän kun vielä lisätään tulevaisuuden ennalta-arvaamattomuus, niin en suosittele itsemurhaa kuin erittäin harvoissa tapauksissa.

no missä euroopan maassa on se järjestö joka avustaa sairaita itsemurhissa ihan laillisesti. mut psyykkisetsairaudet ei kelpaa syyksi

 

Miksi ei hae apua? Mielestäni sellaista asiaa ei ole, minkä vuoksi pitää itseltään viedä tämä ainoa elämä.

kun sitä hyvää apua saisikin täällä helposti. passaa jäämään tuo apu pääasiassa kerta kuukaudessa mtt:llä tunti ja pilleripurkki

 

Miksi ei hae apua? Mielestäni sellaista asiaa ei ole, minkä vuoksi pitää itseltään viedä tämä ainoa elämä.

no jaa, mä oon ollut masentunut 10 vuotta eikä mua mikään auta. nyt hyvänä aikana en ole onnellinen mut siedän elämää... ei yhtään kiva ja koskaan et tiiä koska olo pahenee taas.

 

Miksi ei hae apua? Mielestäni sellaista asiaa ei ole, minkä vuoksi pitää itseltään viedä tämä ainoa elämä.

kun sitä hyvää apua saisikin tääläl helposti. passaa jäämään tuo apu pääasiassa kerta kuukaudessa mtt:llä tunti ja pilleripurkki

just näin!tai terveyskeskuslääkäri määrää vaan pari pilsuu ja asioiden pitäs olla loistavasti sitten.. :headwall:

 

minusta on itsekästä vaatia toista elämään jos toinen kokee elämänsä h.elvettinä.

Nuo molemmat ovat itsekkäitä. Itsemurhaa pitää ajatella kokonaisuutena. Yksinäisen itsemurha ei ole niin paha teko kuin sellaisen, jolla on paljon ystäviä (eli surijoita). Lisäksi itsemurhan syy vaikuttaa asiaan. Parantumaton sairaus aiheuttaa läheisille joka tapauksessa surua ja lisäksi menoja yhteiskunnalle. Kun taas parisuhteen loppuminen on vain tilapäinen häiriö, joten silloin itsemurha on itsekäs teko.

Pitäisi varmaan perustaa itsemurhavirasto, josta pitää hakea lupaa itsemurhalle

Oikeastaan kyse on samasta ongelmasta kuin kuolemantuomiossa. Kuolema on peruuttamaton, joten siksi sitä karsastetaan. Tähän kun vielä lisätään tulevaisuuden ennalta-arvaamattomuus, niin en suosittele itsemurhaa kuin erittäin harvoissa tapauksissa.

no missä euroopan maassa on se järjestö joka avustaa sairaita itsemurhissa ihan laillisesti. mut psyykkisetsairaudet ei kelpaa syyksi

Tarkoitatko eutanasiaa? On kaksi eri asiaa päästää tuskistaan parantumattomasti sairas esim hengityskoneessa oleva kuin päättää päivät ihmiseltä, joka haluaa kuolla vaikka siksi, että kundikaveri on jättänyt ja elämä tuntuu tyhmältä.

 

minusta on itsekästä vaatia toista elämään jos toinen kokee elämänsä h.elvettinä.

Samaa mieltä. :/

Tottapuhuen pikkuveljen vuodentakainen itsemurha on aiheuttanut valtavat määrät surua ja ahdistusta lähipiirissä. Osa ihmisistä on yhä aivan sekaisin asian kanssa. Tilanne mitä ei kenellekään toivoisi.

En kuitenkaan osaa sanoa onko tämä meidän nykyinen helvetti lähelläkään sitä helvettiä missä veli eli jo pidempään, tuskin. Vaikka nyt tuntuu että tekisin mitä tahansa saadakseni hänet takaisin, on pakko myöntää että kovin itsekkäältä kuulostaisi minun suustani vaatimus siitä ettei veli olisi saanut tuohon päätyä teon muille aiheuttaman surun takia. Varsinkaan kun ennen tapausta elin vain itsekkäästi omaa elämääni vaivautumatta edes kunnolla ottamaans elville miten toisella meni. Sitä on vain niin helppo elää siinä hyvässä uskossa ja kuvitelmassa että kaikki on hyvin.

Olisiko veljeni siis pitänyt elää tuota omaa helvettiään sen vuoksi että minä olisin saanut rauhassa elellä omassa vaaleanpunaisessa kuplassani?

 

minusta on itsekästä vaatia toista elämään jos toinen kokee elämänsä h.elvettinä.

Nuo molemmat ovat itsekkäitä. Itsemurhaa pitää ajatella kokonaisuutena. Yksinäisen itsemurha ei ole niin paha teko kuin sellaisen, jolla on paljon ystäviä (eli surijoita). Lisäksi itsemurhan syy vaikuttaa asiaan. Parantumaton sairaus aiheuttaa läheisille joka tapauksessa surua ja lisäksi menoja yhteiskunnalle. Kun taas parisuhteen loppuminen on vain tilapäinen häiriö, joten silloin itsemurha on itsekäs teko.

Pitäisi varmaan perustaa itsemurhavirasto, josta pitää hakea lupaa itsemurhalle

Oikeastaan kyse on samasta ongelmasta kuin kuolemantuomiossa. Kuolema on peruuttamaton, joten siksi sitä karsastetaan. Tähän kun vielä lisätään tulevaisuuden ennalta-arvaamattomuus, niin en suosittele itsemurhaa kuin erittäin harvoissa tapauksissa.

no missä euroopan maassa on se järjestö joka avustaa sairaita itsemurhissa ihan laillisesti. mut psyykkisetsairaudet ei kelpaa syyksi

Tarkoitatko eutanasiaa? On kaksi eri asiaa päästää tuskistaan parantumattomasti sairas esim hengityskoneessa oleva kuin päättää päivät ihmiseltä, joka haluaa kuolla vaikka siksi, että kundikaveri on jättänyt ja elämä tuntuu tyhmältä.

no eikö tossa ylhäällä jo sanottu noin?!?

 

Mä uskallan olla eri mieltä, mun mielestä on äärimmäisen itsekäs teko. Toki kyllä syitäkin on monenlaisia mutta silti.

miksi, pystytkö perustelemaan sen niin ette itse ole itsekäs?

Lähinnä ajattelin esim itsemurhan tehneen mahdollisia lapsia. Enkä tiedä pystynkö edes perustelemaan mutta siitähän tässä ei ollut kysekään, vai?

 

miehen isä yritti itsaria kun mies oli vielä pikkupoika. olivat kahden kotona, isä veti lääkkeitä ja pyysi vielä poikaansa tuomaan kynän ja paperia (itsemurhaviestiä varten ). pikkupoika ei tietenkään tajunnut mistä oli kysymys ennen kuin isältä oli jo tolkku pois. sai kuitenkin hälytettyä apua ja isä saatiin vielä elävien kirjoihin.

tämä oli mielestäni isältä ihan hirveä teko. eikö se ajatellut yhtään, että pieni poikansa hänet siitä löytää kuolleena ja millaista on pojan elämä sitten sen jälkeen?

 

Mä uskallan olla eri mieltä, mun mielestä on äärimmäisen itsekäs teko. Toki kyllä syitäkin on monenlaisia mutta silti.

miksi, pystytkö perustelemaan sen niin ette itse ole itsekäs?

Lähinnä ajattelin esim itsemurhan tehneen mahdollisia lapsia. Enkä tiedä pystynkö edes perustelemaan mutta siitähän tässä ei ollut kysekään, vai?

Mua taas satuttaa että sinä tavallaan tuomitset äitini, joka tappoi itsensä. Eihän se ole sinun tehtäväsi tuomita, vaan niiden lasten ja läheisten. Äitini tappoi itsensä minun ollessa 9-vuotias pitkään kestäneen vakavan usein sairaalahoitoa vaatineen masennuksen päätteeksi.

 

miehen isä yritti itsaria kun mies oli vielä pikkupoika. olivat kahden kotona, isä veti lääkkeitä ja pyysi vielä poikaansa tuomaan kynän ja paperia (itsemurhaviestiä varten ). pikkupoika ei tietenkään tajunnut mistä oli kysymys ennen kuin isältä oli jo tolkku pois. sai kuitenkin hälytettyä apua ja isä saatiin vielä elävien kirjoihin.

tämä oli mielestäni isältä ihan hirveä teko. eikö se ajatellut yhtään, että pieni poikansa hänet siitä löytää kuolleena ja millaista on pojan elämä sitten sen jälkeen?

no joo, toi oli jo törkeetä...

 

Mä uskallan olla eri mieltä, mun mielestä on äärimmäisen itsekäs teko. Toki kyllä syitäkin on monenlaisia mutta silti.

miksi, pystytkö perustelemaan sen niin ette itse ole itsekäs?

Lähinnä ajattelin esim itsemurhan tehneen mahdollisia lapsia. Enkä tiedä pystynkö edes perustelemaan mutta siitähän tässä ei ollut kysekään, vai?

Mua taas satuttaa että sinä tavallaan tuomitset äitini, joka tappoi itsensä. Eihän se ole sinun tehtäväsi tuomita, vaan niiden lasten ja läheisten. Äitini tappoi itsensä minun ollessa 9-vuotias pitkään kestäneen vakavan usein sairaalahoitoa vaatineen masennuksen päätteeksi.

Siis itsemurha on itsekäs teko, mutta ei se tarkoita että me tuomitsisimme kaikki itsemurhan tehneet. Monesti tällä palstalla on puhuttu muissa yhteyksissä, että välillä pitää olla itsekäs. Elämästä tulee hel*****, jos ei tee itsekkäitä tekoja.

 

Jos päätyy tommoiseen ratkaisuun, niin se on varmaan oma asia. Eri asia on se, että vie toisia mukanaan ajamalla toisten autoja päin tai kuten exä, muka lapsia vahtiessaan tekee tollaista (että 3 alle kouluikäistä jää sitten "viettää iltaa yksinään"). Puhumattakaan mitä se teki esim. silloin 6v tyttären psyykelle. Olisiko liikaa vaadittu, että menisi tekemään sen ratkaisunsa omalla ajallaan, johonkin hevon nevadaan ja mielellään vielä niin, ettei toisten tarvi sit kerätä niitä kappaleita jätesäkkiin? Mitäs muuta voisi olla kuin itsekyyttä, toteuttaa omaa tahtoa, toisista piittaamatta? Vai mitenkäs määrittelette itsekkyyden, on toi minusta itsekkäämpää, kun mulle neljän yh:na sanotaan olevan itsekästä laittaa lapsi hoitoon, että pääsen punttisalille?

 

Mä uskallan olla eri mieltä, mun mielestä on äärimmäisen itsekäs teko. Toki kyllä syitäkin on monenlaisia mutta silti.

miksi, pystytkö perustelemaan sen niin ette itse ole itsekäs?

Lähinnä ajattelin esim itsemurhan tehneen mahdollisia lapsia. Enkä tiedä pystynkö edes perustelemaan mutta siitähän tässä ei ollut kysekään, vai?

Mua taas satuttaa että sinä tavallaan tuomitset äitini, joka tappoi itsensä. Eihän se ole sinun tehtäväsi tuomita, vaan niiden lasten ja läheisten. Äitini tappoi itsensä minun ollessa 9-vuotias pitkään kestäneen vakavan usein sairaalahoitoa vaatineen masennuksen päätteeksi.

Ei tosiaan ole tarkoitus loukata sinua tai äitiäsi mutta itsemurhan tehneen läheiset kaipaavat sellaista ihmistä joka kuoli omasta valinnasta.

 

Tääkin riippuu tapauksesta.
Jos joku nuori tekee itsarin sen vuoksi, kun likka-tai jätkäkaverin kanssa meni poikki, niin se on itsekästä. Ja ylipäätään nuorella iällä tehdyt itsarit. Ei silloin voi tietää mitä kaikkea elämällä on vielä annettavana.

 

Mä uskallan olla eri mieltä, mun mielestä on äärimmäisen itsekäs teko. Toki kyllä syitäkin on monenlaisia mutta silti.

miksi, pystytkö perustelemaan sen niin ette itse ole itsekäs?

Lähinnä ajattelin esim itsemurhan tehneen mahdollisia lapsia. Enkä tiedä pystynkö edes perustelemaan mutta siitähän tässä ei ollut kysekään, vai?

Mua taas satuttaa että sinä tavallaan tuomitset äitini, joka tappoi itsensä. Eihän se ole sinun tehtäväsi tuomita, vaan niiden lasten ja läheisten. Äitini tappoi itsensä minun ollessa 9-vuotias pitkään kestäneen vakavan usein sairaalahoitoa vaatineen masennuksen päätteeksi.

Ei tosiaan ole tarkoitus loukata sinua tai äitiäsi mutta itsemurhan tehneen läheiset kaipaavat sellaista ihmistä joka kuoli omasta valinnasta.

Osa läheisistä ymmärtää kuitenkin ettei tämä ihminen valinnan hetkellään nähnyt mitään muuta ratkaisua. Onko se sitten oma valinta vai ei, kun ei muita vaihtoehtoja ole? (siis sille ihmiselle ei sillä epätoivoisella hetkellä ole, vaikka muut jälkeenpäin niitä näkisivätkin)

 

mä olen kanssa sitä mieltä että itsemurha on itsekäs teko mutta ei välttämättä joka tapauksessa.
Jotenkin vasta läheisen itsemurhan kokeneena tuska on suunnaton mutta en edes osaa kuvitella miltä vanhemmista tuntuu.
Luettuani lukemattomia sivuja itsemurhasta tässä parin päivän aikana oli siellä joku kirjoittanut että 1000 itsemurhasta 900 olisi saanut avun hoidosta ja lääkkeistä ja voineet elää ihan onnellisen elämän.
100 muulle se on ainoa vaihtoehto, ehkä se niille sadalle ei ole itsekäs teko vaikka 1000 itsemurhan tehneet jättävät 10000 surevaa ihmistä jälkeensä.
Ja kuten laitoin jo aikaisemminkin tämän viestin:
eräs itsemurhaa yrittänyt kirjoitti näin täällä netissä: Kukaan itsemurhan tehneistä ei kokemukseni mukaan halua tai edes koe tekevänsä "vääryyttä" rakkaimpiansa kohtaan, vaan pikemmin päästävänsä heidät pahasta sekä kärsimyksestä, kun eivät itse ole enää "pilaamassa" muiden elämää omilla sotkuillaan...

Oletko aapee kokenut läheisen tai lapsesi itsemurhan?

En minä voi sille mitään että ajattelen sitä itsekkääksi jos hetken mielijohteesta riidan päätteksi tappaa itsensä koska seuraavana aamuna elämässä olisi jo uuden siemenen alku ja pienen odotuksen jälkeen olisi jo uusi mahdollisuus olla onnellinen.
Olen vihainen, surullinen, kärsin tuskaa, pidän tätä ihmistä itsekkäänä.

ei sen ihmisen olisi tarvinnut jäädä henkiin minun tai muunkaan mielen pahoittamisen vuoksi vaan siksi että elämä nyt vaan on ylä ja alamäkiä täynnä ja se mikä ei tapa niin vahvistaa.
tulee niitä hyviäkin päiviä ja kuten sanoin tuhannesta 900 varmasti pääsisi notkosta ylös.
KYLLÄ, nämä 900 on itsekkäitä kun ajattelevat vain omaa helpotusta pakenemalla kuolemaan eivätkä sillä voimavaralla jonka itsensä tappaminen vaatii hyväkyisi toisten apua ja käyttäisi sitä voimavaraa itsensä eheyttämiseen.
koska itsemurha vaatii ihmiseltä onneksi todella paljon, muuten meistä joka toinen tappaisi itsensä ensirakkauden tuskien tähden. vaikka voisi tulla onnelliseksi jonkun toisen kanssa, paljon onnellisemmaksi kuin mitä oli ensirakkauden kanssa.

 

mun isä on tehnyt itsarin. Toisaalta olen erittäin surullinen, mutta toisaalta helpottunu, ku elämäoli meille läheiselle ja tietty isällekin yhtä helvettiä 10 vuotta...

 

mä olen sitä mieltä että, niin kauan ku kukaan ei ole oikeasti ollut siinä tipassa että tekee itsarin, voi miettiä mitä haluaa asiasta ja syyllistää sen tehnyttä. kunnes tietää miten asia on

 

monestihan itsemurhan tehnyt kokee tekevänsä palveluksen lähimmäisilleen, se ei ole itsekästä ajattelu, vaikka voikin olla vääristynyttä.

 

miehen isä yritti itsaria kun mies oli vielä pikkupoika. olivat kahden kotona, isä veti lääkkeitä ja pyysi vielä poikaansa tuomaan kynän ja paperia (itsemurhaviestiä varten ). pikkupoika ei tietenkään tajunnut mistä oli kysymys ennen kuin isältä oli jo tolkku pois. sai kuitenkin hälytettyä apua ja isä saatiin vielä elävien kirjoihin.

tämä oli mielestäni isältä ihan hirveä teko. eikö se ajatellut yhtään, että pieni poikansa hänet siitä löytää kuolleena ja millaista on pojan elämä sitten sen jälkeen?

tuo on kyllä kamalaa..mut en aattele totakaa lähtökohtasesti itsekkäänä vaan ennemminki niin et on jo niin paha olla ja sekasin ittensä kans et ei ees tajuu aatella lasta..

 

Minusta itsemurhaan päätyvä ihminen ei ole mieleltään niin terve että ymmärtäisi tekoaan täysin, saatika osaisi olla sillä hetkellä itsekäs.