Itkettiin tänään ruokapöydässä, äiti ja esi-murkku :(

Minä lähetän meidän lapset omaan huoneeseen miettimään. Yksinkertaisesti meillä on kiellettyä puhua tuolla tavalla ruokapöydässä. Meni kanssa hermot kun aina vaan kuului narinaa jo ennen kuin on maistettu. Ja yleensä ruoka onkin hyvää kun sitä on maistettu. Ja meillä lapset 2v ja 5v. Toimii!

 

Sanoin, että lähetän Afrikkaan syömään jotain juuria ja juomaan kuravettä, jos alkais ruoan arvostus ja sais sen maistumaankin. Siinä me sitten kummatkin itkeä tihrutettiin. Ja mä olen kuulemma kuin hullu, kun huudan _AINA_.

Huutaminen vie kaiken uskottyavuuden, jos todellakin huudat. Kuunteletko iutse ketään, kuka sulle huutaa?

Mut jos afrikasta kerrot, sun täytyy katsoa tämä dokkari ensin:
http://www.kepa.fi/uutiset/3926/

 

"mää en tykkää tästä, tätä en ainakaan syö, miks noin paljon, mää en ainakaan syö näitä porkkanoita"

Anna nyt ainakin itse jo tuon ikäisen annostella itselleen ruoka; ei voi märistä sitten miksi niin paljon.

Ei todellakaan ole liikaa 12-vuotiaalle lusikallinen perunasosetta, kolme pientä karjalanpaistilihanpalaa ja 1 porkkananpala....

Kiitos tsempistä kaikille 'kohtalotovereille', yritän pidentää pinnaani, se on vaan niin rasittavaa, kun toistuu ihan jokainen päivä

Ei tarkoittanutkaan että liikaa, mutta kai hän jo itse annostelee???

Riippuu ruoasta. Kaikkea en anna annostella itse, koska sitten ruokaa tulisi niiiiin minimaalisen vähän lautaselle.

 

Huutaminen on kyllä hullua ja turhaa. Siitä tulee paha mieli
Afrikalla ja kuravedellä uhkailu on äärettömän typerää.
Anna murkut itse tehdä ruokaa itselle tai koko perheelle siitä mistä haluaa. Vaikka kerran viikossa.

Ja kyllä must murkku saa syödä silloin kun sillä on nälkä ja mitä haluaa. Ja käydä perheen jääkaapilla milloin tahtoo.

Tuo aiheuttaa helposti juurikin sitä aoreksiaa...
nim.kokemusta on

 

tasan ei mene nämä jutut, meillä kolme poikaa, jotka kaikki syövät AAAIVAAAAN JÄRKYTTÄVÄÄÄSTI. Siis tuntuu, että kaiken palkan saa kantaa kauppaan ja mikään ei riitä. Aina kehutaan, haetaan lisää kerran tai kaksi ja taas muutaman tunnin päästä kauhea näläkä. Jos ite söisin vastaavasti painaisin 200 kiloa......

 

tasan ei mene nämä jutut, meillä kolme poikaa, jotka kaikki syövät AAAIVAAAAN JÄRKYTTÄVÄÄÄSTI. Siis tuntuu, että kaiken palkan saa kantaa kauppaan ja mikään ei riitä. Aina kehutaan, haetaan lisää kerran tai kaksi ja taas muutaman tunnin päästä kauhea näläkä. Jos ite söisin vastaavasti painaisin 200 kiloa......

Niinpä... Teiltä tarvis siirtää vähän ruokahalua meille

Mutta oikeesti saat olla onnellinen, että ns. kunnon ruoka maittaa.

 

Mä olen kans välillä meinannut kiivetä seinille kun meidän 6v on nykyään aina naama alaspäin ruokapöydässä. Makaroonilaatikko on ainut mikä nykyisin kelpaa ennen niin reippaalle syöjälle.
Kaikki on outoa, ällöä tai jotenkin muuten kummallista. Ja ne syyt miksi tuttu ruoka on muuttunut oudoksi on ihan uskomattomia.
Mutta mä olen todennut että sitten kuolee nälkään täyden lautasen äärellä. Ruoka-ajat on ne mitkä on, ruokaa on tarjolla ja se on syömäkelpoista, ei ole pakko syödä mutta jääkaappia on turha kaivuroida vartin päästä.
Odotan koska tämä menee ohi.
Mutta mä olen itse ollut ihan samanlainen. Mä en syöny mitään mutta en kyllä kaivannutkaan ruokaa, eli pienen ravinnon ihminen.

Tämä tapaus on myös aina ollut huono syömään, mutta nyt on taas jokin vieläkin huonompi vaihe menossa meillä ei kelpaa enää edes makaronilaatikko, joka on aiemmin ollut herkkua. Sitäkään en kuulemma osaa enää tehdä kuten ennen

hän vaan yritä laihduttaa ? ja siksi jättää syömättä ruuan.

 

Meidän teinin mielestä äiti yksinkertaisesti tekee pahaa ruokaa. Mikäs siinä, vanhempiaan ei valitettavasti voi valita ja syödä on pakko että pysyy hengissä. Rankkaa realismia jo ennen rippikouluikää. =)

 

Huutaminen on kyllä hullua ja turhaa. Siitä tulee paha mieli
Afrikalla ja kuravedellä uhkailu on äärettömän typerää.
Anna murkut itse tehdä ruokaa itselle tai koko perheelle siitä mistä haluaa. Vaikka kerran viikossa.

Ja kyllä must murkku saa syödä silloin kun sillä on nälkä ja mitä haluaa. Ja käydä perheen jääkaapilla milloin tahtoo.

sulla murkku ikäisiä lapsia vai ihanko mutu tuntumalla neuvot?

 

Mä olen kans välillä meinannut kiivetä seinille kun meidän 6v on nykyään aina naama alaspäin ruokapöydässä. Makaroonilaatikko on ainut mikä nykyisin kelpaa ennen niin reippaalle syöjälle.
Kaikki on outoa, ällöä tai jotenkin muuten kummallista. Ja ne syyt miksi tuttu ruoka on muuttunut oudoksi on ihan uskomattomia.
Mutta mä olen todennut että sitten kuolee nälkään täyden lautasen äärellä. Ruoka-ajat on ne mitkä on, ruokaa on tarjolla ja se on syömäkelpoista, ei ole pakko syödä mutta jääkaappia on turha kaivuroida vartin päästä.
Odotan koska tämä menee ohi.
Mutta mä olen itse ollut ihan samanlainen. Mä en syöny mitään mutta en kyllä kaivannutkaan ruokaa, eli pienen ravinnon ihminen.

Tämä tapaus on myös aina ollut huono syömään, mutta nyt on taas jokin vieläkin huonompi vaihe menossa meillä ei kelpaa enää edes makaronilaatikko, joka on aiemmin ollut herkkua. Sitäkään en kuulemma osaa enää tehdä kuten ennen

hän vaan yritä laihduttaa ? ja siksi jättää syömättä ruuan.

No ei kyllä yritä laihduttaa. Sipsit, karkit yms. kyllä maistuis, mutta ruoka ei...

 

sulla murkku ikäisiä lapsia vai ihanko mutu tuntumalla neuvot?

Ei ole. Mutta olen mä ollut joskus teini-ikäinen. Ja mulla on teini-ikäisiä sisaruksia. Mulla on ollut syömishäiriöitä, aloitin 10v kasvissyönnin minkä johdosta tein kyllä itse normaalia kotiruokaa enkä pelkästään roskaruoalla elänyt, muutenkin ruoka-aikojen suhteen olen aina ollut eriaikainen kuin muut ei kaikille sovi tietyt ruoka-ajat ja tietyt ruoat.

Tiedän esim perheitä joissa rankkua ropisee jos menee jääkaapille tai syö yhden hedelmän jos ei ole perheen yhteinen ruokahetki menossa. Minusta se ei vaan ole oikein, kyllä jokaisen ihmisen pitäisi kuunnella omaa kehoa ja mitä se sanoo, onko nälkä vai ei. Teini myös syö eri verran kuin 2-vuotias.

 

meilläkin ruoka-aikana syödään ja jos ei halua syödä saa lähtä pois ja odottaa seuraavaan ruoka-aikaan.
meidän 12 ja 14 ikäiset tekevät joskus ruokaa koko perheelle. ja he tekevät ihan oikeaa ruokaa (perunaa, riisiä + kastiketta tms.)

 

Tuttua, tuttua. Närppimistä ja "yökötysilmeitä" riittää meilläkin. Pari krt olen laittanut pois pöydästä "pilaamasta muiden ruokahalua." Minä en myöskään suostu siihen, että jokainen syö milloin huvittaa. Ruoka-aikana syödään, ja sitä mitä on. Ostan välillä ruokaa työpaikaltani, ja se on keittiömestareiden tekemään erinomaista ruokaa - vaan samoja ilmeitä nostaa neidin naamalle... En viitsi joka pv keittää nugetteja ja mikrottaa nuudeleita - ne maistuisivat kyllä.

Tytär on hoikka ja urheilee paljon, siksi mielestäni syödäkin täytyisi.

Tsemppiä, ap!