istukkatutkimus / punktio

Peruskrosomit näkyvät, eli onko ylimääräisiä trisomioita, puuttuuko jotain krosomeista, ovat vaihtaneet paikkaa jne. Lisäksi jos on lapsella on kohonnut riski perinnöllinen/peittyvästi periytyvä sairauteen tai suvussa on sairautta esim. fragile-X voidaan tutkimus kohdistaa nimenomaan kyseiseen tutkimukseen. ELi kyllä lapsivesi/istukkapunktiolla saadaan paljon tietoa lapsen terveydestä kromosomien osalta.

Aina ei lapsivesi/istukkatulokset ole sitä mitä odotetaan. Onneksi pääasiallisesti tulokset ovat normaaleja. Oletko valmistautunut henkisesti molempaan tulokseen?

Lapseni menehtyi kromosomisairauteen. Olen kokenut sekä lapsivesi- ja istukkapunktion. Jälkimmäinen oli henkisesti helpompi, sillä se voitiin tehdä raskauden alkuvaiheessa ja tulos tuli lyhyemmässä ajassa. Monesti pelotellaan keskenmenoilla, mutta itse en pelännyt sitä istukkapunktiossa. Halusin siihen erittäin kokeneen lääkärin, joka teki sitä tutkimusta paljon. Minulle kerrottiin, että sekin vaikuttaa keskenmenoon onko lääkäri kokenut siinä asiassa. Itse bionsiat eivät olleet kovin "miellyttäviä", mutta eivät kestäneet onneksi kauan.

Voimia kaikille jotka joudutte pohtimaan tätä asiaa raskauden aikana ja toivottavasti tutkimuksissa on aikanaan iloisia uutisia!

 

Vain pieni osa esim deleetioista ja translokaatioista näkyy tavallisessa tutkimuksessa. Ei kai tämä jankuttamista ole, kunhan nyt tosiasioita yritän kertoa: Istukka- tai lapsivesipunktion perusteella ei voi tietää onko tulevalla lapsella "normaalit" kromosomit.

 

\

Vain pieni osa esim deleetioista ja translokaatioista näkyy tavallisessa tutkimuksessa. Ei kai tämä jankuttamista ole, kunhan nyt tosiasioita yritän kertoa: Istukka- tai lapsivesipunktion perusteella ei voi tietää onko tulevalla lapsella "normaalit" kromosomit.

Tapasi kertoa asiasta paljastaa jotakin itsestäsi. Haluat huolestuttaa ja herättää pelkoa. Se ei ole kovin ammattimaista. Ja haluat myös päteä terminologialla. Se kertoo hieman ylikorostuneesta oman itsen nostamisesta eli huonosta itsetunnosta.

 

Suomessa syntyy eniten down lapsia alle 30 vuotiaille. Yli 40 vuotiaat valitsevat usein istukka ja lapsivesitutkimukset ja päätyvät keskeytyksiin. Kannattaa tutustua stakesin tilastoihin. Samalla menetää yö unet.

Huolehtimalla ei olo parane. Edellisessä raskaudessa halusin rakenneultran ja kätilö vakuutti, että kaikki oli ok. Istukka tutkimusta ei voitu ottaa koska lapsen asento oli riski, suolet olivat tiellä. Lapsivesi tutkimuksessa selvisi että odotin down lasta. Olimme yrittäneet luomuna 3 vuotta ja tämä raskaus oli onnistunein, pisimmällä. Olin ollut raskaana yhtä mittaa 2,5 vuotta.

Lapsi ei koskaan syntynyt.

Tulin uudelleen raskaaksi. Pelkäsin koko raskauden ajan sillä tiesin olevani huono onninen raskauksien suhteen. Synnytin 10 pisteen pojan, joka on nyt 4kk.

Ei elämää voi ennakoida. Jos yleensä tulee raskaaksi kuten minulle kävi, koin hyväksi asiaksi käydä juttelemassa neuvolassa tuntemuksistani. Yksin hautominen sai aikaan vain toivottomuutta ja jännitteitä perheessä.

 

Tämä palsta ei liene mikään ammattipalsta? Joten en loista ammattilisuudellani. Joku muu mainitis ennen minua deleetiot ja translokaatiot, jos näitä terminologialla tarkoitetaan. Onko oikein antaa väärää tietoa ja väärää turvallisuudentunnetta? Turhaa on mielestäni huolestuttaa itseään mahdollisilla kromosomimuutoksilla ja punktioilla seurauksineen, kun ei mahdollisille muutoksille mitään voi. Ja kuten aina korostan, suurin osa lapsista syntyy täysin "terveinä".

 

\

Tämä palsta ei liene mikään ammattipalsta? Joten en loista ammattilisuudellani. Joku muu mainitis ennen minua deleetiot ja translokaatiot, jos näitä terminologialla tarkoitetaan. Onko oikein antaa väärää tietoa ja väärää turvallisuudentunnetta? Turhaa on mielestäni huolestuttaa itseään mahdollisilla kromosomimuutoksilla ja punktioilla seurauksineen, kun ei mahdollisille muutoksille mitään voi. Ja kuten aina korostan, suurin osa lapsista syntyy täysin "terveinä".

En ajatellutkaan sinua ammattilaisena vaan puhuin omasta näkökulmastani. Jos on turhaa huolestuttaa, niin miksi kirjoitat monista vaihtoehdoista. Ristiriitaista minusta. Piilosadismia.

 

\

\

Tämä palsta ei liene mikään ammattipalsta? Joten en loista ammattilisuudellani. Joku muu mainitis ennen minua deleetiot ja translokaatiot, jos näitä terminologialla tarkoitetaan. Onko oikein antaa väärää tietoa ja väärää turvallisuudentunnetta? Turhaa on mielestäni huolestuttaa itseään mahdollisilla kromosomimuutoksilla ja punktioilla seurauksineen, kun ei mahdollisille muutoksille mitään voi. Ja kuten aina korostan, suurin osa lapsista syntyy täysin "terveinä".

En ajatellutkaan sinua ammattilaisena vaan puhuin omasta näkökulmastani. Jos on turhaa huolestuttaa, niin miksi kirjoitat monista vaihtoehdoista. Ristiriitaista minusta. Piilosadismia.

jokaiselle varmasti selitetään seulontaan mennessä että siinä ei tule selvyyttä kaikista kromosomeista. Ne yleisimmät kuitenkin seulotaan ja se selvittää jo paljon, todella pieni todennäköisyys että kohdalle osuisi joku äärimmäisen harvinainen kromosomihäiriö. Luin tänään lapsesta jolla on sellainen kromosomivirhe joita löytyy ainostaan muutama koko mailmasta! Jostain syytä hänen perheensä kohdalle tuo sattui, eikä sille voi mitään. Ikävä tilanne, mutta sen pelossa on turha kenenkään elää.

Jokainen raskaanaolija tioetää ettei mikään testi tarjoa 100% varmuutta lapsen terveydestä. Vaikka kaikki kromosomit tutkittaisiin, jäljelle jää valtava määrä erilaisia vammoja jotka voivat sattua ohdalle. :/ Eriasia sitten kannattaako noita miettimällä pilata oma raskausaika. Joku on huolissaan lapsen terveydestä ja punktiolla saa karsittua paljon pois. Se on hänen oikeutensa, enkä ymmärrä miksi muiden pitää siitä kimmastua.

Henkilökohtaisesti jätin punktion väliin keskenmenoriskin takia ja siksi ettei sillä olisi meille kuitenkaan mitään merkitystä koska emme sairastakaan lasta abortoisi. Mutta vaikka tämä on minun kantani, ei minulla ole tarvetta muita arvostella heidän valinnoistaan. Moni ystäväni on mennyt punktioon ja kaikki heistä on olleet tietoisia siitä ettei se takaa tervettä lasta. Onko tässäkään ketjussa kukaan väittänyt kaikkien kromosomihäiriöiden selviävän punktiossa?

 

Punktio sinänsä tuottaa vain tietoa, joka ei ole epäeettistä. Moraalin maailmaan astumme, kun mietimme mitä tiedolla teemme.

 

Juuri siksi, että lapsella voi olla vaikka minkälainen vamma tai sairaus, eikä sille mitään voi, ei kannata hermoilla raskausaikana. Eikä mikään punktio poista mahdollista vammaa, miksi siis mennä siihen?Olen aivan varma, että tutkimuksiin meneville ei selitetä tarpeeksi tarkkaan, mitä tutkitaan, koska niin usein tulee esiin tuo: Lapsella on terveet kromosomit. On hyvä tietää onko tulevalla lapsella joku vika, joka vaatii heti hoitoa (sydänvika). Mutta miksi pitäisi tietää etukäteen kromosomien tila?

 

\

Juuri siksi, että lapsella voi olla vaikka minkälainen vamma tai sairaus, eikä sille mitään voi, ei kannata hermoilla raskausaikana. Eikä mikään punktio poista mahdollista vammaa, miksi siis mennä siihen?Olen aivan varma, että tutkimuksiin meneville ei selitetä tarpeeksi tarkkaan, mitä tutkitaan, koska niin usein tulee esiin tuo: Lapsella on terveet kromosomit. On hyvä tietää onko tulevalla lapsella joku vika, joka vaatii heti hoitoa (sydänvika). Mutta miksi pitäisi tietää etukäteen kromosomien tila?

Siksi että joku ei esim halua jatkaa raskautta mikäli lapsella todetaan trisomia 21, 13 tai 18. Silloin hänen tapauksessaan tämä asia selvitetään ja kenties hän päätyy keskeytykseen. Toki lapsella voi olla jokin muu vamma, mutta tuo nyt ainakin karsii jotain pois.

Punktion tulos voi myös rauhoittaa mieltä jos ultrassa on todettu turvotusta. Jollekin helpotus on kuulla että yllämainitut kromosomihäiriöt on luettu pois. Toiselle helpotus voi olla tieto lievemmästä trisomiasta, eli downista.

Jos ihmistä ei huoleta lapsen terveys lainkaan, niin todennäköisesti hän ei mene punktioon. Mutta jos loppuraskaus olisi muuten huomisesta murehtimista, niin varmaan on hyvä ottaa selvää asioista nillä keinoilla kun se on mahdollista. "Terveet" kromosomit pyunktiossa kuitenkin pienentävät huomattavasti riskiä vammaiseen lapseen.

 

Onko kellään tulltu mieleen, että myös lapsen isällä voi olla mielipide ja oikeus sellaiseen! Miehet ajattelvat näistä asioista usein melko suoraviivaisesti ja sekin on hyväksyttävä. Minä olen kohta 45 ja päätimme mieheni kanssa vielä yrittää. Hänen toivomuksensa kuitenkin oli, että kaikin mahdollisin tavoin yritämme varmistaa, että lapsi olisi terve. Kunnioitan hänen mielipidettään ja kun tulin raskaaksi pari kuukautta sitten olin menossa istukkatutkimukseen yksityiselle, koska kotikunnassani ei automaattisesti niihin ohjata. Valitettavasti en päässyt sinne asti. Sikiö kuoli jo 10 viikkoisena luultavimmin kromosomivian vuoksi. Nyt yritämme uudelleen. Jos tärppää, pyrin taas tutkimuksiin. Meitä on kaksi näitä päätöksiä tekemässä ja se tukee minuakin.

 

\

Juuri siksi, että lapsella voi olla vaikka minkälainen vamma tai sairaus, eikä sille mitään voi, ei kannata hermoilla raskausaikana. Eikä mikään punktio poista mahdollista vammaa, miksi siis mennä siihen?Olen aivan varma, että tutkimuksiin meneville ei selitetä tarpeeksi tarkkaan, mitä tutkitaan, koska niin usein tulee esiin tuo: Lapsella on terveet kromosomit. On hyvä tietää onko tulevalla lapsella joku vika, joka vaatii heti hoitoa (sydänvika). Mutta miksi pitäisi tietää etukäteen kromosomien tila?

Oletko ollut lapsivesi/istukkapunktiossa? Ennen tutkimuksesta keskustellaan perinnöllisyys- tai muun erikoislääkärin kanssa ko. tutkimuksesta, sinne ei mennä kevein perustein. Jos et ole ollut kyseisessä tutkimuksessa, ei kannata yleistää ettei tutkimuksesta kerrota riittävästi. Ota myös huomioon, että vanhemmat, joilla on kuollut lapsi kromosomisairauteen saattavat haluta varmistaa seuraavan lapsen kohdalla kantaako kyseinen lapsi samaa sairautta. Kromosomisairauksissa esiintyy myös sydänsairauksia, kuten dowdissa.

 

\

\

Juuri siksi, että lapsella voi olla vaikka minkälainen vamma tai sairaus, eikä sille mitään voi, ei kannata hermoilla raskausaikana. Eikä mikään punktio poista mahdollista vammaa, miksi siis mennä siihen?Olen aivan varma, että tutkimuksiin meneville ei selitetä tarpeeksi tarkkaan, mitä tutkitaan, koska niin usein tulee esiin tuo: Lapsella on terveet kromosomit. On hyvä tietää onko tulevalla lapsella joku vika, joka vaatii heti hoitoa (sydänvika). Mutta miksi pitäisi tietää etukäteen kromosomien tila?

Oletko ollut lapsivesi/istukkapunktiossa? Ennen tutkimuksesta keskustellaan perinnöllisyys- tai muun erikoislääkärin kanssa ko. tutkimuksesta, sinne ei mennä kevein perustein. Jos et ole ollut kyseisessä tutkimuksessa, ei kannata yleistää ettei tutkimuksesta kerrota riittävästi. Ota myös huomioon, että vanhemmat, joilla on kuollut lapsi kromosomisairauteen saattavat haluta varmistaa seuraavan lapsen kohdalla kantaako kyseinen lapsi samaa sairautta. Kromosomisairauksissa esiintyy myös sydänsairauksia, kuten dowdissa.

Eräässä tuttavaperheessä äiti kantaa jotain geenivirhettä(?) joka periytyy 50%. Käytännössä se tarkoittaa sitä että lapsi on joko terve tai kuolee heti synnyttyään. :/ Heidän esikoisensa kuoli heti synnyttyään ja se oli vanhemmille kova paikka. Pystykö jen todella sanomaan että vanhemmat hermoilevat turhaan raskausaikana jos ajatus mahdollisista uusista hautajaisista painaa mieltä?

Punktiolla heille selviää onko lapsella tämä kuolemaan johtava kromosomihäiriö vai ei. Siksi he ovat kahdessa seuraavassa raskaudessa menneetkin tutkimuksiin joissa onnekseen molemmat lapset on todettu terveiksi niin tämän sukuvian kuin noiden yleisimpien kromosomihäiriöiden osalta. Ja terveinä ovat molemmat lapset sitten syntyneetkin. Toki olisi ollut mahdollista että lapsilla olisi ollut jokin muu vamma, mutta sen mahdollisuudet olivat todella pienet verrattuna tuon 50%:iin ja ja muihin punktiossa selviäviin kromosomeihin. Nämä vanhemmat eivät jaksaneet kantaa huolta mahdollisista muista vammoista ja saivat näin elää mukavan raskausajan.

Heidän tapauksessaan punktio ei ainakaan lisännyt raskausajan huolia vaan aivan päinvastoin.

 

Raskauden ajan ultraäänitutkimukset ja seerumiseulonnat rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien tunnistamisessa. Ilona Autti-Rämö, Hanna Koskinen, Marjukka Mäkelä, Annukka Ritvanen, Pekka Taipale ja asiantuntijaryhmä.FinOHTA:n Raportti elokuu 2005.

http://www.vaestoliitto.fi/perinnollisyys/perinnollisyysneuvonta/sikiotutkimukset/

 

hyvät linkki. On minulla suosikeissa. Tuosta selviää, jos vain ymmärrystä riittää se, että kaikkia kromosomimuutoksia ei näy. Lukumäärä ja rakenne "päällisin" puolin. Pienemmät rakennemuutokset näkyvät vain erikoistutkimuksissa silloin kun niitä tiedetään etsiä. Joten tavallisen lapsivesi- tai istukkatutkimuksen jälkeen kukaan ei tiedä odottavansa kromosomeiltaan tai muutenkaan tervettä lasta. Ja miksi se tarvitsisi tietää? Ei kromosomimuutoksia voida hoitaa, joten eihän tuolla asialla ole mitään merkitystä? Jos lapsi "tilataan" sehän myös vastaanotetaan, eikö vaan? Eikä tilata tietynlaista lasta palautusoikeudella??

 

\

hyvät linkki. On minulla suosikeissa. Tuosta selviää, jos vain ymmärrystä riittää se, että kaikkia kromosomimuutoksia ei näy. Lukumäärä ja rakenne "päällisin" puolin. Pienemmät rakennemuutokset näkyvät vain erikoistutkimuksissa silloin kun niitä tiedetään etsiä. Joten tavallisen lapsivesi- tai istukkatutkimuksen jälkeen kukaan ei tiedä odottavansa kromosomeiltaan tai muutenkaan tervettä lasta. Ja miksi se tarvitsisi tietää? Ei kromosomimuutoksia voida hoitaa, joten eihän tuolla asialla ole mitään merkitystä? Jos lapsi "tilataan" sehän myös vastaanotetaan, eikö vaan? Eikä tilata tietynlaista lasta palautusoikeudella??

Tietynlaista ja tietynlaista. Moneen kertaan ovat kaikki osapuolet olleet yhtä mieltä siitä että kaikkia vammoja tai edes kromosomimuutoksia ei saada seuloilla selville. Siitä tuskin kannattaa jatkaa.

Faktaa on kuitenkin että punktion avulla saadaan tiettyjä asioita suljettua pois. Joku on valmis tekemään keskeytyksen jos lapsella todetaan jokin kromosomipoikkeama, se on hänen oikeutensa. Tietysti voi olla että hänen kohdallaan käykin niin että "terve" lapsi osoittautuu jollain muulla tavalla vammaiseksi, sen riskin ottaa jokainen raskaana olija. Itse en noihin tutkimuksiin halua, koska en pystyisi päättämään lapseni elämästä. Iän tuoma down-riski on koholla, mutta varmasti pärjäisimme jos meille tuollainen lapsi suotaisiin. Vaikeampi tilanne olisi 13 ja 18 trisomioiden kohdalla, mutta niiden riskiä pidän niin pienenä etten sen pelossa halua tutkimuksiin.

Ymmärrän silti niitä jotka haluavat sulkea pois nämä vaihtoehdot tai esimerkiksi jonkun omassa suvussa kulkevan geenivirheen. Jos olisin joutunut oman lapseni hautaamaan heti synnytyksen jälkeen ja seuraavissa raskauksissa olisi tuo 50%:n riski samaan, niin aivan varmasti hakeutuisin tutkimuksiin.

Mutta sen enempää sinua kuin minuakaan ei kukaan velvoita noihin tutkimuksiin, eli saamme rauhassa jatkaa raskauksiamme ilman tutkimusten tuomaa stressiä. Hieno homma. Mutta annetaan muille myös vapaat kädet tehdä mitä itse parhaaksi näkevät, me olemme kuitenkin kaikki erilaisia niin ihmisinä kuin taustoinemme. Ei ole mahdollista peilata toisten tekemisiä omaan elämään nähden.

 

Niin
Oikeushan on tosiaan jokaiselle keskeyttää raskaus. Lapsella ei ole oikeuksia valitettavasti. Jos minulla olisi tiedossa, että 50% mahdollisuus saada vaikeasti sairas lapsi, miettisin todella tarkkaan yrittäisinkö tulla raskaaksi. Riippuu ihan vammasta tai sairaudesta mikä olisi kyseessä. Lapsia ei ole pakko hankkia. Sterilisaatio on melko varma ehkäisykeino. Ja huomattavasti eettisesti ja moraalisesti oikeampi keino kuin jo olemassa olevan lapsen tuhoaminen. Tiedän tiedä... ei tarvitse sanoa, että jokainen tekee omat ratkaisunsa ja elää myöskin lopun ikänsä sen tiedon kanssa mitä on tehnyt ja tekemättä jättänyt.

 

\

Niin
Oikeushan on tosiaan jokaiselle keskeyttää raskaus. Lapsella ei ole oikeuksia valitettavasti. Jos minulla olisi tiedossa, että 50% mahdollisuus saada vaikeasti sairas lapsi, miettisin todella tarkkaan yrittäisinkö tulla raskaaksi. Riippuu ihan vammasta tai sairaudesta mikä olisi kyseessä. Lapsia ei ole pakko hankkia. Sterilisaatio on melko varma ehkäisykeino. Ja huomattavasti eettisesti ja moraalisesti oikeampi keino kuin jo olemassa olevan lapsen tuhoaminen. Tiedän tiedä... ei tarvitse sanoa, että jokainen tekee omat ratkaisunsa ja elää myöskin lopun ikänsä sen tiedon kanssa mitä on tehnyt ja tekemättä jättänyt.

Eikös tässä ole hieman kaksinaismoraalin makua. Sanot ettei kannata kromosomeja tutkia ja annat ymmärtää, että kaikenlaiset lapset ovat tervetulleita ja nyt kuitenkin sanot, että jos 50% mahdollisuus, että lapsi on sairas, et haluaisi ollenkaan lasta. Tulee mieleen Blaice Pascal.

 

Tarkoitin sitä. että jos yleensä lasta alkaa hankkimaan, pitäisi siinä vaiheessa olla selvä, että myös lapsen todellakin haluaa. Tarkoitin sitä,että jos kerran on tiedossa riski saada vammainen tai sairas lapsi, täytyy miettiä onko valmis sellaisen vastaanottamaan. Ei niin, että jo olemassa oleva elämä lopetetaan, tilataan tietynlainen lapsi. Minä henk.kohtaisesti en tiedä miten menettelisin, jos tietäisin etukäteen mahdollisuuden vammaiseen lapseen olevan erityisen suuri (perinnöllisyys). Siis en tiedä olisinko valmis ottamaan riskin esim 50%+50%. Mutta jos sen riskin ottaisin tieten tahtoen, en haluaisi etukäteen tietää asiasta, koska sillehän ei mitään voisi. Ei tässä mitään kaksinaismoraalisuutta ole. Elämä on elämää, eikä sitä saa tietentahtoen tuhota. Aivan samoin, jos on sitä mieltä että ei voisi mitenkään vaikkapa down lasta ottaa, ei silloin kannata raskaaksi tulla.

 

\

Tarkoitin sitä. että jos yleensä lasta alkaa hankkimaan, pitäisi siinä vaiheessa olla selvä, että myös lapsen todellakin haluaa. Tarkoitin sitä,että jos kerran on tiedossa riski saada vammainen tai sairas lapsi, täytyy miettiä onko valmis sellaisen vastaanottamaan. Ei niin, että jo olemassa oleva elämä lopetetaan, tilataan tietynlainen lapsi. Minä henk.kohtaisesti en tiedä miten menettelisin, jos tietäisin etukäteen mahdollisuuden vammaiseen lapseen olevan erityisen suuri (perinnöllisyys). Siis en tiedä olisinko valmis ottamaan riskin esim 50%+50%. Mutta jos sen riskin ottaisin tieten tahtoen, en haluaisi etukäteen tietää asiasta, koska sillehän ei mitään voisi. Ei tässä mitään kaksinaismoraalisuutta ole. Elämä on elämää, eikä sitä saa tietentahtoen tuhota. Aivan samoin, jos on sitä mieltä että ei voisi mitenkään vaikkapa down lasta ottaa, ei silloin kannata raskaaksi tulla.

Jätetään Jenin mielipiteet omaan arvoonsa. Kokemusta puuttuu mutta kirjatietoa löytyy.

 

=) Istukkatutkimus minulle ei ollut mikään kynnyskysymys. Sinne ei ollut "pakko" mennä ( olin just alle 40v.), mutta menin kuitenkin. Minua ei pelota moiset tutkimukset ja sen vuoksi en edes ajatellut asiaa sen ihmeemmin, kuin että se olisi lapsen parhaaksi. Jos olisi jotain ilmennyt epäilyttävää sen olisimme kohdanneet niinkuin tässä elämässä asiat pitää kohdata. Parempi sulatella asioita etukäteen, kuin ihmetellä jälkikäteen. Tsemppiä kaikin puolin.

 

moi! tuoretta kokemusta punktiosta. Tuli niin nopeasti ohjelmaan etten kerinnyt pelkäämään. Keskenmenoriski kai 0.5-1 prosenttia (kai).Iän puolesta määrättiin ja en kokenut kaameana. Puudutettiin vatsanahka, jos muutenkaan tuntoa olisi ollut... Se "napsaus" kun seinämän läpi mentiin, ei ollut miellyttävä. Mutta tutkimus tosi hyvä asia ja meillä köllii kohta 4.kk ikäinen terve vauva. Ei ollenkaan paha tutkimus.

 

moi! tuoretta kokemusta punktiosta. Tuli niin nopeasti ohjelmaan etten kerinnyt pelkäämään. Keskenmenoriski kai 0.5-1 prosenttia (kai).Iän puolesta määrättiin ja en kokenut kaameana. Puudutettiin vatsanahka, jos muutenkaan tuntoa olisi ollut... Se "napsaus" kun seinämän läpi mentiin, ei ollut miellyttävä. Mutta tutkimus tosi hyvä asia ja meillä köllii kohta 4.kk ikäinen terve vauva. Ei ollenkaan paha tutkimus.

 

Mammeli, et varmasti ihan kirjaimellisesti tarkoittanutkaan B) , mutta ei ketään "määrätä iän takia" lapsivesipunktioon, kyllä niihin osallistuminen on ihan vapaaehtoista!

 

\

Tarkoitin sitä. että jos yleensä lasta alkaa hankkimaan, pitäisi siinä vaiheessa olla selvä, että myös lapsen todellakin haluaa. Tarkoitin sitä,että jos kerran on tiedossa riski saada vammainen tai sairas lapsi, täytyy miettiä onko valmis sellaisen vastaanottamaan.

Tämä on jo melko vanha ketju, mutta ajattelin silti huokaista syvään ja sanoa oman mielipiteeni lainaukseen... Jen on ilmeisesti päässyt vähällä eikä ole koskaan joutunut totisen paikan eteen ainakaan tässä asiassa? Ainahan voi raskautta suunnitellessa/ yrittäessä pohdiskella ja mietiskellä, kuinka toimisi jos sikiöllä todettaisi kehityshäiriö. Mutta ei sitä tilannetta osaa kuvitella ennen kun siihen joutuu. Sillä hetkellä tajuaa, ettei siihen voi millään tavalla valmistautua etukäteen eikä riskiä pysty hahmottamaan täysin todellisena.

Itse olen nuorehko ihminen, enkä näin ollen tähän ketjuun kuuluisi, mutta asia koskettaa syvältä tällä hetkellä, kun odotan edessä olevaa lapsivesipunktiota. Vieläkään en hahmota riskiä kunnolla, vaikka se on meillä aika korkea, enkä osaa täysin realistisesti ajatella mihin päädyn, jos tulos on synkkä. Tässä vaiheessa voin vain odottaa.

Ja Jen-hyvä, ihan jokaisella on riski saada kehityshäiriöinen lapsi ja suurin osa sen tiedostaa. Mutta vasta kun tilanne on konkreettisesti edessä, voi sanoa varmaksi kuinka silloin ajattelee ja toimii.