Isovanhemmat vievät meiltä kaiken riemun

["vieras"]

[QUOTE="mimmu";25805623]Onko se niin ettet tunnetasolla osaa nauttia lapsesi kanssa toimimisesta? Että siis toimisitte todella, kokeilisitte asioita reilusti enemmän kuin haaveilette ja suunnittelette? Eli haluaisit nauttia lapsen kanssa toimimisesta enemmän ja olet sitten mustasukkainen, kun joku muu (tässä tapauksessa ärsyttävän läheinen ihminen, jonka tukea vielä tarvitsette) "osaa" sen kevyemmin tehdä? Pelkäätkö jotain? Että kokemus ei olisikaan hyvä? Että viet "väkisin" kun lapsi ei haluakaan?

Isovanhemmat tuntuvat selkeästi vähemmällä "vaivalla" toimivan...[/QUOTE]

Olipas hienosti ja kiihkottomasti eritelty puheenvuoro. Minä ainakin sain tästä apuja ymmärtää ap:n tunnereaktioita.

 

["vierailija"]

Miksi niistä suunnitelmista pitää sitten isovanhemmille kertoa? Ovat tosiaan ehkä yli innokkaita, ja kävelevät tiedostamattaan tai tiedostaen vanhempien yli mutta pohjimmiltaan kuitenkin tarkoitus on hyvä. Kuitenkin osallistuvat ja vievät, eivätkä vain tyrkytä tavaraa vaan antavat aikaa. Kyllä mielestäni siitä pitää sanoa, jos lapsi viedään kysymättä luistelemaan ja jalka ei mahdollisesti ole kunnossa. Mutta toisaalta tosiaan sen ensimmäisen kanssa kaikki on uutta ja jännää, mutta ainakin itse kun niitä muksuja siunaantuu enemmän on kiva jos isovanhemmat osallistuvat. Ei silti kannata ottaa hirveästi itseensä. Lapsen elämässä saa kokea kaikkea uutta ja ihmeellistä. Meillä ainakin kärsitään siitä, että toiset isovanhemmat lupaavat kaikkea, mitä ei ikinä pidetä kiinni. Se on turhauttavaa katsoa, kun lapset pettyvät kertatoisensa jälkeen. Ja kyllä tästä on puhuttu, ja keskusteltu mutta ei mene perille. Kun ei ole aikaa sittenkään.

 

[jalkoihin jäänyt äiti]

Kuinka paljon te sitten harrastatte kolmivuotiaan kanssa??

Meillä on kerran viikossa muskari, kahdesti tanssia, käydään kerran tuossa lähikerhossa. Tällä hetkellä kerran viikossa on terapia, sen määrä elää tilanteen mukaan. Muutoin ollaan ystävien kanssa, käydään tutustumassa uusiin paikkoihin luonnossa tai vaikka kirjaston lastentapahtumassa. Ei nyt liikaa aikatauluja, on myös vauva, mutta koen että meillä on aktiviteetteja. Tälle talvelle jo opeteltu potkurilla kulkemista, aiemmilta talvilta on pulkkailtu, käyty maastolenkkejä reellä. Pyöräily sujuu ja motoriset taidot kehittyy kaiken aikaa. Omalla hevosella ei voi ratsastaa, mutta tykkää hoitaa ja touhuta tallissa. Uitu ollaan tähän asti kesäisin järvessä, mutta nyt olisi tuo uimahalli ollut uusi juttu, aivan eri kuin istua rantavedessä lelujen kanssa.

Joku kysyi onko kehityksessä ongelmia, on, en halua siitä kertoa enempää, mutta lapsi ei etene ihan tavallisen terveen lapsen tavoin, vaan mennään hitaammin.

Pitääkö tässä nyt pyytää anteeksi sitä että haluamme olla läsnä lasten touhuissa, etenkin uusissa jutuissa. Kaikki ei halua lykätä lapsia vaan pois silmistä jotta saa röhnöttää sohvalla

 

[Millenia]

Pitääkö tässä nyt pyytää anteeksi sitä että haluamme olla läsnä lasten touhuissa, etenkin uusissa jutuissa. Kaikki ei halua lykätä lapsia vaan pois silmistä jotta saa röhnöttää sohvalla

No mitäs jos seuraavan kerran ette anna lapsia mummolle vaan menette tekemään niitä juttuja yhdessä? Jotenkin nurinkurista että mollaat muita siitä, että haluaisivat lapset pois jaloista, vaikka itse niitä mummolaan annat ja sitten vielä kritisoit mummon hoitotapoja.

 

[jgfh]

Kuinka paljon te sitten harrastatte kolmivuotiaan kanssa??

Meillä on kerran viikossa muskari, kahdesti tanssia, käydään kerran tuossa lähikerhossa. Tällä hetkellä kerran viikossa on terapia, sen määrä elää tilanteen mukaan. Muutoin ollaan ystävien kanssa, käydään tutustumassa uusiin paikkoihin luonnossa tai vaikka kirjaston lastentapahtumassa. Ei nyt liikaa aikatauluja, on myös vauva, mutta koen että meillä on aktiviteetteja. Tälle talvelle jo opeteltu potkurilla kulkemista, aiemmilta talvilta on pulkkailtu, käyty maastolenkkejä reellä. Pyöräily sujuu ja motoriset taidot kehittyy kaiken aikaa. Omalla hevosella ei voi ratsastaa, mutta tykkää hoitaa ja touhuta tallissa. Uitu ollaan tähän asti kesäisin järvessä, mutta nyt olisi tuo uimahalli ollut uusi juttu, aivan eri kuin istua rantavedessä lelujen kanssa.

Joku kysyi onko kehityksessä ongelmia, on, en halua siitä kertoa enempää, mutta lapsi ei etene ihan tavallisen terveen lapsen tavoin, vaan mennään hitaammin.

Pitääkö tässä nyt pyytää anteeksi sitä että haluamme olla läsnä lasten touhuissa, etenkin uusissa jutuissa. Kaikki ei halua lykätä lapsia vaan pois silmistä jotta saa röhnöttää sohvalla

No tehän teette paljon. Vaihdatte sitten vaan jonkun luontoon tutustumisen luisteluun tai uimiseen. Ei sitä uutta tartte harrastamalla harrastaa, kunhan nyt muutaman kerran ees kokeilee. Ehkä ne isovanhemmat aattelee, ettette ehdi kaikkea, kun nytkin jo noin paljon "harrastuksia".

 

[hth]

Kuinka paljon te sitten harrastatte kolmivuotiaan kanssa??

Meillä on kerran viikossa muskari, kahdesti tanssia, käydään kerran tuossa lähikerhossa. Tällä hetkellä kerran viikossa on terapia, sen määrä elää tilanteen mukaan. Muutoin ollaan ystävien kanssa, käydään tutustumassa uusiin paikkoihin luonnossa tai vaikka kirjaston lastentapahtumassa. Ei nyt liikaa aikatauluja, on myös vauva, mutta koen että meillä on aktiviteetteja. Tälle talvelle jo opeteltu potkurilla kulkemista, aiemmilta talvilta on pulkkailtu, käyty maastolenkkejä reellä. Pyöräily sujuu ja motoriset taidot kehittyy kaiken aikaa. Omalla hevosella ei voi ratsastaa, mutta tykkää hoitaa ja touhuta tallissa. Uitu ollaan tähän asti kesäisin järvessä, mutta nyt olisi tuo uimahalli ollut uusi juttu, aivan eri kuin istua rantavedessä lelujen kanssa.

Joku kysyi onko kehityksessä ongelmia, on, en halua siitä kertoa enempää, mutta lapsi ei etene ihan tavallisen terveen lapsen tavoin, vaan mennään hitaammin.

Pitääkö tässä nyt pyytää anteeksi sitä että haluamme olla läsnä lasten touhuissa, etenkin uusissa jutuissa. Kaikki ei halua lykätä lapsia vaan pois silmistä jotta saa röhnöttää sohvalla

tuskin täällä kukaan laittaa lapsiaan pois silmistä, kun suurin ongelma ihmisillä yleensä on, että olisi isovanhemmat jotka olisi noin aktiivisia kuin teillä. Ei kuule maata sohvalla, vaan ollaan joka minuutti omien lastemme kanssa.

 

[!!!]

Jäkyttäviä tyyppejä. Itse en antaisi tuollaisille lastani enää hoitoon. Synttäreille en myöskään heitä enää kutsuisi (tuovat kuitenkin jonkun ylihienon lahjan!?!), mutta ehkä jouluna voisimme yhdessä piipahtaa kahvilla isovanhemmilla. Mutta yksin en sinne lasta kyllä päästäisi. Tuohan on melkein rääkkäystä.

 

[Keittiönoita]

Kuinka paljon te sitten harrastatte kolmivuotiaan kanssa??

Meillä on kerran viikossa muskari, kahdesti tanssia, käydään kerran tuossa lähikerhossa. Tällä hetkellä kerran viikossa on terapia, sen määrä elää tilanteen mukaan. Muutoin ollaan ystävien kanssa, käydään tutustumassa uusiin paikkoihin luonnossa tai vaikka kirjaston lastentapahtumassa. Ei nyt liikaa aikatauluja, on myös vauva, mutta koen että meillä on aktiviteetteja. Tälle talvelle jo opeteltu potkurilla kulkemista, aiemmilta talvilta on pulkkailtu, käyty maastolenkkejä reellä. Pyöräily sujuu ja motoriset taidot kehittyy kaiken aikaa. Omalla hevosella ei voi ratsastaa, mutta tykkää hoitaa ja touhuta tallissa. Uitu ollaan tähän asti kesäisin järvessä, mutta nyt olisi tuo uimahalli ollut uusi juttu, aivan eri kuin istua rantavedessä lelujen kanssa.

Joku kysyi onko kehityksessä ongelmia, on, en halua siitä kertoa enempää, mutta lapsi ei etene ihan tavallisen terveen lapsen tavoin, vaan mennään hitaammin.

Pitääkö tässä nyt pyytää anteeksi sitä että haluamme olla läsnä lasten touhuissa, etenkin uusissa jutuissa. Kaikki ei halua lykätä lapsia vaan pois silmistä jotta saa röhnöttää sohvalla

Onko lapsella pakko olla noin paljon harrastuksia, jos sen seurauksena teiltä jää kokematta ne asiat, joita lapsenne kanssa haluaisitte kokea?

 

["Tintti"]

Yritän oikeasti ymmärtää sinua parhaani mukaan, mutta en vaan pysty.

Me kävimme esim 3-vuotiaan esikoisemme kanssa luistelemassa n 3 ensimmäistä kertaa. Lapsi jaksoi olla luistimilla n 5 minuuttia ja väsyi ja halusi ottaa luistimet pois jalasta. Ensimmäisen kerran "hoksasi" jotain luistelun ideasta ja nautti siitä, kun samana talvena menivät luistelemaan päiväkodin kanssa. Kai se oli se muiden samanikäisten seura joka sai lapsen innostumaan. Pitäisikö minun nyt siis olla harmissani/vihainen, että päiväkoti vei meiltä luistelun riemun???

Minä olen varmasti jokaisen kolmen lapsen kanssa tehnyt suurimman osan asioista ensimmäisen kerran ja nautin suunnattomasti lasten kanssa touhuamisesta. Siltikään en mitenkään pysty ymmärtämään tuota ensimmäinen kerta uimahallissa/luistelemassa/hiihtämässä hehkutusta. Kun useinmiten se ensimmäinen kerta ei todellakaan ole mikään kovin autuas. Lapsi nauttii niistä paljon enemmän, kun ne ovat tulleet vähän tutummiksi. Ensimmäisellä kerralla uimahallin vieras äänimaailma saattaa jopa pelottaa. Seuraavalla kerralla on jo mukavampaa.

Yrittäkää oikeasti nauttia asioiden tekemisestä lapsennen kanssa ja antakaa myös isovanhempien nauttia siitä.

 

[nhg]

No mitäs jos seuraavan kerran ette anna lapsia mummolle vaan menette tekemään niitä juttuja yhdessä? Jotenkin nurinkurista että mollaat muita siitä, että haluaisivat lapset pois jaloista, vaikka itse niitä mummolaan annat ja sitten vielä kritisoit mummon hoitotapoja.

no niinpä!!

 

[jkjä]

tähän on harvinaisen helppo ratkaisu: lapsi ei mene enää isovanhemmille!

 

["vieras"]

Voiko olla tilanne niin, että mummot ja vaarit tulkitsevat väärin sinun kertomasi suunnitelmat. Eli kun sinä kerrto, että olet suunnitellut meneväsi uimaan lapsen kanssa, isovanhemmat tulkitsevat sinun vihjailevan, että lasta täytyisi käyttää uimassa. Ehkä ajattelevat, että kun teillä on vauvakin nyt niin voisivat sinun puolestasi viedä esikoisen uimaan. Eli haluavat auttaa, mutta ymmärtämättään loukkaavat.

Jos lapsellanne taas on kehityksessä hitautta, ymmärtämättömät isovanhemmat voivat ehkä ajatella, että lapsen kehitysviive on teidän vanhempien "syytä", eli ette vain osaa opettaa lasta. Siksi ottavat "ohjat omiin käsiin". Tämä on tuttu juttu meille, koska esikoisellamme oli puheenkehityksessä viivettä ja siihenhän yrittivät kaikki isovanhemmat sählätä väliin, syyllistivät että meillä ei puhuta/lueta/lauleta/loruilla.. tarpeeksi. Tai yrittivät keksiä omia opetusmetodejaan, hohhoijaa...

Entä millaisia nämä mummot ja papat olivat aikoinaan itse pienten lasten vanhempina? Olivatko kovin kiireisiä töissä, kenties olivat itse hyvin vähän läsnä lastensa elämässä ja nyt yrittävät "paikata" tilannetta??

Kyllä mulle tulee mieleen hyvinkin moenenlaisia syitä tuohon tilanteeseen. Ei kaikki välttämättä ole ap:n herkkänahkaisuutta.

 

[noooo]

jos lasta ei ole 3v aikana ehtinyt viemään luistelemaan, uimaan, pulkkamäkeen tai hoploppiin, niin kyllä minäkin isovanhempana jo toimisin ja nopeasti.

Todellakin! Ap vaan miettii, isovanhemmat toimii. Ja tuskin se kipsi on 3 vuotta ollut. Kahtena edellisenä kesänä olisi hyvinkin voinut jo uida uimahallissa ja muualla.

 

[Madicken04]

En oikein pääse vieläkään sisälle juttuun. Jos on 3v ja vauva ja näiden kanssa noin paljon tekemistä ja harrastusta niin miten jaksaa loukkaantua siitä ettei pääse kokemaan lapsen ekaa hiihto- tai uintireissua. Onko joku korostunut kontrolloinnin tarve? Ei siis millään pahalla, yritän vaan ymmärtää.

Mutta kannattaa miettiä sitä omaa tärkeysjärjestystä. Jos pitää tärkeänä sitä uimis- tai hiihtoreissua niin sitten jättää jonkun muun harrasteen pois ja menee sinne hiihtämään/uimaan. Ei se enempää suunnittelua vaadi. (ok, jotkut jutut isovanhemmat kerkesi hoitaa ennen lääkärin lupaa, mutta ilmeisesti kyse on useammistakin asioista. Jos nuo isovanhempien "temput" riittävät viemään riemun vanhemmuudesta tms).

 

[voi pojat]

Minä olisin niin onnellinen jos mummot haluaisivat viedä lapseni ja tehdä asioita heidän kanssaan joihin en itse kerkeä tai ei ole rahaa.

Ratsastus maksaa todella paljon, samaten muut harrastukset. Ja itse kun olen töissäkäyvä yh-äiti jonka lasten isä ei osallistu mitenkään lasten hoitoon, olisin riemusta kiljuen tuuppaamassa lapset jollekulle joka haluaisi viedä luistelemaan tai ratsastamaan, että saisin olla tunnin tai pari ihan yksin ja levätä.

No, tasan ei mene onnen lahjat, pitää tyytyä niihin mitä on.

 

[noooo]

Tota uimista en todellakaan tajua. Siis reilu 3v:lle ehditte just hankkia uimapuvun? meillä on käyty vauvauinnissa 4kk alkaen, mutta vaikka ei siellä oltaisi käyty niin kyllä jo 1v:n kanssa voi käydä uimassa. Ihmetyttää todella jos yli 3v eikä kertaakaan ole uinut.

 

["Maija"]

Täällä yksi joka myös ymmärtää kantasi, eli valta osan mielestä ilmeisen outo ja itsekäs äiti .

Meillä ei vastaavaa tilannetta ole, lapsi vielä niin pieni ettei tarvetta hoitoon viemisiin montaa kertaa ole edes ollut ja melkein kaikki nuo luettelemasi jutut vielä edessä päin.
Tulevaisuudessa minäkin kyllä haluan todellakin olla mukana jakamassa noita lapseni ekoja kertoja lapseni kanssa, ja taatusti loukkaantuisin myös jos toistuvasti ne mahdollisuudet minulta vietäisiin. Juu olen juurikin se hullu äiti, joka haluaa myös kameransa kanssa ikuistaa noita ainutlaatuisia hetkiä..

Isovanhemmilla on jo ollut kerran tai useammankin mahdollisuus saada kokea samat ainutlaatuiset ekat kerrat omien lastensa kanssa, ja minun mielestäni tässä tapauksessa itsekkäitä on ihan jotkut muut kun lapsen vanhemmat viemällä tämän mahdollisuuden heiltä pois.
Kaikille ei ilmeisestikkään ainakaan kommenteista päätellen ole merkitystä tai tärkeää päästä näihin lapsensa ekoihin kertoihin mukaan, mutta jos vanhemmat ovat selvästi isovanhemmille kertoneet, että heille se on tärkeää pitäisi kyllä isovanhempien kunnioittaa tätä toiveta. Lapsen kanssa kyllä taatusti keksii kyllä muutakin mukavaa yhteistä puuhaa, kun vaikka luisteleminen tai hiihto, jos vanhemmat toivovat näiden jäävän heidän jutukseen.

 

["vieras"]

Tota uimista en todellakaan tajua. Siis reilu 3v:lle ehditte just hankkia uimapuvun? meillä on käyty vauvauinnissa 4kk alkaen, mutta vaikka ei siellä oltaisi käyty niin kyllä jo 1v:n kanssa voi käydä uimassa. Ihmetyttää todella jos yli 3v eikä kertaakaan ole uinut.

No voi herranjestas. Meilläkään 4 v lapsi ei ole koskaan käynyt uimahallissa. Me vanhemmat emme välitä uimahalleista/kylpylöistä ja lapsikin alkoi lämmetä vesileikeille vasta viime kesänä ollessaan reilut 3,5v. Kyllä sitä kuuöle ehtii. Hiihtoa kokeiltiin ensimmäistä kertaa pari viikkoa sitten, luistimia hälle ei vielä edes ole.

Onko mitään järkeä raahata lasta, jolla kebnties motoriikassa kehitysviivettä, kaatuilemaan jäälle tai pelkäämään altaan reunalle. Meillä ainakin on odotettu aina sitä, että lapsi osoittaa itse kiinnostusta ja löytyy edes hieman mototrisia valmiuksia uusien taitojen kokeiluun. Meillä lapsi on vielä luonteeltaankin sellainen, että jos uusi taito ei heti onnistu, lyö hanskat tiskiin ja ilmoittaa ettei halua enää koskaan kokeillakaan. Tässä meillä vanhemmilla on ollut opettelemista kun itse olisin viemässä lasta kaikenlaisiin juttuihin jo todella aikaisessa vaiheessa, mutta lapsen luonne ja kehitystaso ei aina olekaan siihen otollinen. Eli vaikka naapurin Niko aloittaa pyöräilyn jo 2v, meidän muksu kannattaa tutustuttaa pyörään vasta vuotta paria myöhemmin. Näin karkeasti sanottuna.

 

[noooo]

[QUOTE="Maija";25806060]Täällä yksi joka myös ymmärtää kantasi, eli valta osan mielestä ilmeisen outo ja itsekäs äiti .

Meillä ei vastaavaa tilannetta ole, lapsi vielä niin pieni ettei tarvetta hoitoon viemisiin montaa kertaa ole edes ollut ja melkein kaikki nuo luettelemasi jutut vielä edessä päin.
Tulevaisuudessa minäkin kyllä haluan todellakin olla mukana jakamassa noita lapseni ekoja kertoja lapseni kanssa, ja taatusti loukkaantuisin myös jos toistuvasti ne mahdollisuudet minulta vietäisiin. Juu olen juurikin se hullu äiti, joka haluaa myös kameransa kanssa ikuistaa noita ainutlaatuisia hetkiä..

I[/QUOTE]

Kyllä mä ymmärrän tänkin pointin, mutta oikeestiko isovanhempien pitäisi sitten kääntää lapsen pää eri suuntaan jos sattuu sateenkaari tulemaan taivaalle? Tai odottaa kouluikään asti, että vanhemmat saavat vietyä lapsensa uimaan?

 

[noooo]

[QUOTE="vieras";25806076]le.

Onko mitään järkeä raahata lasta, jolla kebnties motoriikassa kehitysviivettä, kaatuilemaan jäälle tai pelkäämään altaan reunalle..[/QUOTE]

lapsi harrastaa 2 kertaa viikossa tanssia, joten tuskin kovin suuria vaikeuksia motoriikassa on..

 

[Merengue]

Siis täh, täällä ruvetaan arvostelemaan ap:n perheen tapoja ja harrastuksia. Ei kolmevuotias vielä mikään ikäloppu ole.
Kyllä hänen kanssaan ehtii vielä aloittelemaan vaikka mitä.
Mun mielestä tuo isovanhempien käytös on yksinkertaisesti törppöä.

 

["vieras"]

lapsi harrastaa 2 kertaa viikossa tanssia, joten tuskin kovin suuria vaikeuksia motoriikassa on..

Ööö, meidänkin poika sujuvasti käy temppujumpassa ja tanssissa, mutta pyöräily ja luistelu ei niin vaan sujukaan. Mielestäni vähän eri juttu tallustella kahdella jalalla lattialla kuin luistimenterillä jäällä.

 

[jalkoihin jäänyt äiti]

Alkaa tuntua toivottomalta vastata kun ette lue aikaisempia. Lapsi on uinut järvessä, ei hallissa. On ollut monia muita aktiviteetteja, kaikkea ei ehdi yhdellä kertaa. Nyt oli meidän aika aloittaa uinti UIMAHALLISSA, luistelu ja hiihto.

Ja esittämäni tapaukset ovat ääriesimerkkejä. Vaikka isovanhemmat hoitavat lasta yksinään harvoin niin tuntuu että ehtivät siinä ajassa jo aiheuttamaan paljon harmia ja mielipahaa. Ehkä onkin parempi laittaa homma jäihin, tuolla innolla voisivat puolestamme oikein hyvin alkaa jollekin vieraalle varamummoiksi ja papoiksi.
Rahasta meillä ei ole mikään kiinni, on varaa harrastaa, ostaa välineitä, kokeilla ja erehtyä, mutta en silti pidä tuhlaamisesta. Jossain vaiheessa mies koki ettei hän elätä perhettämme kun isovanhemmat tuntuivat kustantavan kaiken vaipoista lähtien.

Me olemme ydinperhe, meillä on talous kunnossa, voimavaroja yllin kyllin, emme TARVITSE sellaista apua mitä nyt tulee joka tuutista. Siinä astutaan meidän varpaillemme eikä viesti mene perille. Joten anteeksi ettei yksinäisten yh-äitien, tukiverkottomien perheiden tai säästölinjalla elävien tarpeet ole samat kuin meillä. Ymmärrän teitä ja tajuan senkin että teistä tämä on kummallista ja kieroutunutta kun koemme että meillä on liikaa, mutta näin kuitenkin koemme.

Tuo oli hyvä vinkki, kaiken tämän suuttumuksen keskellä en ole tajunnut ajatella että jätetään joku ilta tavallinen meno väliin ja tehdään muuta, eikä enää kerrota isovanhemmille mitä olemme tekemässä.
Olen kyllä olettanut että ymmärtävät lapsemme kehityksen poikkeavuudet ja sen ettei se ole vikamme, mutta voihan se olla etteivät kuitenkaan ole tajunneet.

 

[Lunatic]

Sehän on hienoa että isovanhemmat vie lasta harrastamaan. Ei kai se ole vanhemmilta pois milläänlailla, voittehan tekin harrastaa lapsen kanssa.

Kyllä olikin taas omituinen valittamisen aihe, kertakaikkiaan.

 

[noooo]

Alkaa tuntua toivottomalta vastata kun ette lue aikaisempia. Lapsi on uinut järvessä, ei hallissa. On ollut monia muita aktiviteetteja, kaikkea ei ehdi yhdellä kertaa. Nyt oli meidän aika aloittaa uinti UIMAHALLISSA, luistelu ja hiihto.

Jotenkin teet noista niin isoja juttuja. Voittehan vieläkin aloittaa uinnin harrastuksena, vaikka isovanhemmat olisivat pari kertaa siellä käyneetkin. Tuntuu ihan älyttömältä suorittamiselta teidän elämä, sori.. Tyyliin: "tänään teemana meillä on ensimmäisen sateenkaaren katselu, katsotaanpa sitä eri puolilta ja keskustellaan siitä, eikös ollutkin nicopetteri ihana ensimmäinen sateenkaari? Huomenna tutkaillaan ensimmäistä kakkapökälettä lumihangella"