ISOmpaa pesuetta haaveilevat 29

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja joox3 kirjautumati
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Voi, kiitos Joox tarjouksesta! Eipä paljon vaadita, kun tämä mamma tirauttaa. Herkässä on:-)
Itse asiassa tuota doula hommaa olen vähän ajatellu, mutta katsotaan. Vai toivonko vaan, että paikalla olisi joku mukava kätilöopiskelija.
Safiiri, kerro lisää. Miten synnytys meni, siis kestikö kauan jne? Näin jälkeenpäin ajateltuna, kun mun synnytykset on ollu aikas nopeita, niin kuvittelisin, että pärjäisin yksin. Mutta miltä se sitten tuntuis, kun on sen aika?!
Kaikesta sitä ihminen itselleen stressiä keksii. Olen jopa murehtinut, että jos sinne tosiaan yksin joudun, niin taksillahan se on mentävä. Ja millasta se on sitten siinä ähkiä ja puhkia.
No toivottavasti saadaan lastenhoito jotenkin järjestettyä. Helpompaa, jos lähtö tulee aamulla/päivällä.
Ootteko muut yhtä pöhköjä, että murehditte ja pähkäilette asioita ties kuinka pitkälle eteenpäin? Niin tai onhan tämä ihan todellinen "ongelma", ei se nyt noin vaan itsestään ratkea. Ja taitaa tuo kevätkin tulla kuitenkin aika nopeasti.

Niin ja kovin on erilaiset murheet Haidilla. Tuota se on kun on jo isompia lapsia. Itsellä, kun on vaan alle kouluikäisiä lapsia, niin hirveän vaikea kuvitella. Mutta on todella epäreilua miten eriarvoisesti opiskelijoita kohdellaan. Siis onko opintotuki todellakin vain puolet lapsilisästä? Eli eihän se ole mitään. Mun mielestä, jos joku viitsii tehdä töitä, niin ei siitä pitäisi rangaista.

Niin ja Jooxille piti sanomani, että teillähän mummi meinaa oikein tosissaan repäistä. Tuollaisista "pienistä " asioista sitä nimenomaan täytyy ottaa kaikki irti. Kuhan ei nyt vaan peru. Höh, en sanonu tota, ettei vaan tapahdu.
 
Brunssilla käyty miehen kanssa ja tilaamassa uudet silmälasit, olipa kyllä kalliit mutta kun nyt tulee niitä veronpalautuksia niin uskalsin upeat Voguen 300 eken rillit hommata... Vakuutuksen kanssa tietty, hommahan on aina ollut se että mitä kalliimmat rillit sen nopeammin muksut ne hajottaa!! Voipi ukolla leuka vähän loksahtaa, ne on aika paksut ja mustat, ei ihan perinteistä mua. Kesäksi pitää varmaan sit hommata kevyemmät, mulla kun aina talvisin hiuksetkin menee mustaksi niin lasitkin pitää olla ja kesällä on sit punaista hiuksissa, jos hommais sit jotkut punaiset lasitkin. Tai sit näihin nykyisiin vaan uudet linssit.

Mulle sopisi noista päivistä ehkä parhaiten 28.11, se oli aikanaan esikon laskettu aika joka meni sit sen kaksi päivää yli, ympyrä tavallaan sit sulkeutuisi... Menkkajomotukset on ihan kauheita nyt ollu, jäbä velloi eilen illallakin niin että melkein tippa silmään tuli kun sattui!! Kai se vaan kaivautui alemmas, en tiiä... Huomenna on se lekuri 9.15, jännittää!!! Mä kyl jo oliolle sanoin että alahuuli lintulautana sieltä kuitenkin tullaan, kaikki hyvin ja odotellaan vaan, niinku aina..

Jooxille onnittelut mummin päätöksestä, tästä se lähtee!!! Hienoa!!!

Auroralle vilkutukset, kuulumisiakin voi välillä laittaa.. ; )

Mipsalla alkaa elämä voittaa ihan selvästi, hienoa!! Meilläkin oltiin pitkän aikaa sitä mieltä että yksin joudun laitokselle mennä kun ketään lapsenvahtia ei ole käytettävissä mutta sitten anoppi sanoi että hän voi aina sen verran lintsata töistä että pääsee muksuja kattoo... Ihana. Ei sillä ettenkö olisi issekseen pärjännyt, en muutenkaan halua että mulle puhutaan tai mua kosketaan niissä tuskissa, mutta oliolle olisi kova paikka jos ei pääsisi.

Mut nyt vierailu odotuspuolelle ja sit hetkeksi seljälleen ennenkuin haen pojan tarhasta...
 
Nyt jänskätään istten Tittin huomista lekuria....

Missähän se Aurora tosiaan luuraa ??

Mä kävin luurailemassa jouluostoksia ( VAIN katselemassa ! ) jo vähän valmiiks,
poikien lahjatoivelista on jo melkeen kilometrin pituinen...huh!

Mutta surku; nuo nuppuset ei ole joulua kotona,
vaan menevät Egyptiin isänsä kanssa...toisaalta kiva, mut mä oon sellanen,
että kun en ole itse lapsena saanut nauttia perhejouluista
( vanhemmat aina kännissä kotona tai muualla bilettämässä ...)
Niin jotenkin aina haluun, että perhe on tiiviisti yhdessä joulun.

Jopa mutsi on suostunut siihen ( mä melkeen olen pakottanut ja
se on taipunut vuosien varrella pikkuhiljaa..)
että joka joulu yhtenä iltana kokoonnutaan niille kaikki nauttimaan ja syömään.
Sisko perheineen ja mä perheineni, joskus myös mutsin miehen poika
tyttöystävänsä kanssa.
Eli mä tykkään, et meillä ei ole kunnon joulua ollenkaan,
kun pojat ei ole kotona...Mutta aiotaan ostaa niille 2 kalliimpaa yhteistä lahjaa,
sitä pikkusälää ne saa kuitenkin muualta.

Nii-in, Mipsa, ilmotat vaan, mihin tuun sitte ;o) ... siis olettaen ,että
jollain pelillä pääsen sinne jonnekin, missä ikinä ootkaan...
 
Kummasti se helpottaa vinotukseen tuo metsässä kävely:)
Koirakin rauhottui makaamaan kun sai purkaa ylimääräiset energiat. Kohtahan ne koululaiset alkaa tipahdella kotiin niin saadaan taas mökkiin elämää. Itse ainakaan en osaa nauttia yleensä yksinolosta, kaipaan jotain meteliä päivään.
Mipsa...tosiaan tuo opintotuki määräytyy vanhempien tulojen mukaan, eli aina edellisen verotuksen mukaan lasketaan. Mullahan ei palkkatuloja ole ollut kahteen vuoteen opiskelun takia...tai no kesäajalta, mut ne nyt ei paljoa ole. Jumalattomat tulot ne saa ihmisille aikaan kun laskevat noilla systeemeillään...en minä vaan ole noin suuria rahoja nähnyt:) Me ollaan vielä sen tulorajan alapuolella, että lapsi saa suoraan korotetun opintotuen:)))))) ihan niin suuren summan kun 55€/kk ja siitä 43€ menee bussilippuun...naurettavaa. Lapsilisä sentään ekanlapsen kohdalta oli 100€ pintaan.
Sitä kun ei ole kultalusikka suussa syntynyt niin kaikki pitää repiä omasta selkänahasta. Ei ole miljoonaperintöjä takana, eikä edessä. Sijoittanutkaan kun en ole kun uusiin kumppareihin eilen:)) Mies ei hänkään kuittaa ministeritason palkkoja, vaikka aina melkein töissä onkin. Suomi on sellanen maa jossa ei rehellisellä työllä rikastu...eiks näillä rikkailla ole aina jotain luurankoja kaapeissaan, millä miljoonat on hankittu...veronkiertoa jne. kaikkea mahdollista on maan ja taivaan väliltä, mutta omissanimissä ei mitään.
 
Mipsa, vai että miten meni se kolmosen synnytys? Ootappas ku alan miettiin...

Meillähän oli tarkotus että ku h-hetki tulee, siippa vie mut laitokselle ja lähtee viemään pojat neljänsadan kilometrin päähän äitinsä luo siksi aikaa ku mää oon osastolla.

19 päivää ennen laskettua aikaa iltamyöhään (muu perhe oli jo sipannu) totesin että supparit on alkaneet ja että niitä tulee melkosen tiheästi ja kivuliaasti. Kahessa aikasemmassa synnytyksessä sellaset supparit on just olleet niitä oikeita ja vauvelit on syntyneet. Jonku verran puolen yön jälkeen kävin herättään siipan ja sanoin että nyt lähetään. Ykkönen ja kakkonen herätettiin kans ja sitte kurvattiin neljänkymmenen kilsan päähän synnärille. Oli kesäkuun ekan päivän aamuyö ja aurinko oli just nousemassa. Automatka tuntu kestävän ikuisuuden ku kärvistelin vatsakipujen kanssa.

Synnärille päästiin ja mentiin porukalla sisälle. Mut otettiin tutkittavaksi ja hoitaja sano siipalle ja pojille ettei heidän vielä kannata lähteä anoppilaan kun todennäkösesti mää lähen vielä kotia. Laskettuun kun on aikaa vielä melkein kolme viikkoa. Toisin kävi. Supparit alko yltyä ja miesväki komennettiin pois.

Jouduin ekaks jonkinlaiseen odotushuoneeseen, jossa edelleen oltiin epäileväisiä, onko synnytys oikeasti käynnissä vai ei. Käyrillä oltiin. Jossain vaiheessa totesin että nyt meni ihan varmasti vedet. Kätilö kävi tarkastamassa tilannetta ja mietti olikohan vedet varmasti lapsivettä vai pääsiköhän mulla pissi housuun. Siinä odotushuoneessa mulla sitte alko se vaihe että joka supparilla laattasin. Tiesin siitä että nyt on avautuminen menossa. Kun olin yksin, jouduin usein soittaa kelloa ja pyytää jotakuta paikalle kaarimaljan tyhjentämiseen ja uuden antamiseen ja mehun tarjoamiseen. Tässä vaiheessa kävi usein se kätilöopiskelija kurkkimassa miten voin. Ja auttamassa. Tuosta vaiheesta muistan kun alkuperäinen kätilö (se joka epäili lapsiveden olevan pissiä) tuli mua kattoon ja sanoi että no nythän jotaki on alkanut tapahtua ku rouvan kasvojen väri on muuttunut punaiseksi ja hiki on otsalla. Jos en ois ollu sillon niin kipeänä, oisin humauttanu tätä kätilöä päin näköä!

Muistan myös että tuossa vaiheessa ku aloin laattailla, täytettiin paperit epiduraalia varten. En kuitenkaan ollu vielä tarpeeksi auki, jotta nukkumatin ois voinu tilata heti.

Parisen tuntia vissiin odotushuoneessa kärvistelin kun sitte pääsin saliin. Salissa olo aikana vieressä oli koko ajan se kätilöopiskelija. Sitte ehkä tunteroisen päästä huomasin että nyt ei enää laatta lennä vaan yhtäkkiä alkaa tuntuun että onki kova kova kakkihätä. Kätilö kurkkasi alakerran tilanteen ja sano että nyt ei tässä enää mitään kivunlievityksiä tilata eikä laiteta vaan aletaan synnyttää tässä ja nyt. Mää vaan että selvä, ja niin siinä kävi että neiti kolmonen syntyä tupsahti täysin luomusti muutaman tunnin avautumisvaiheen ja kymmenisen minuutin ponnistusvaiheen jälkeen.

Siippa aamusella sitte soitti saliin kotoa ja kyseli tilannetta. Sanoin että neitokainen on syntynyt :) Hän aiko sitte lähteä viemään poikia sinne mummulaan.

Täytyy muuten sanoa että toivuin synnytyksestä tosi nopeasti varmaan just tuon luomusynnytyksen takia.

Jaahas, tuosta tuliki romaani. Nyt on mentävä pelaan poikien kans Inkan aarretta...
 
Pikaisesti tervehtii.

Täällä podetaan totaalikyllästymistä elleilyyn ja siksi täysin hiljaiseloa.

Kiitos Papu kysymästä, meillä menee ihan hyvin täällä :-)
Isoja mullistuksia on mietintämyssyssä ja välillä tuntuu, että myssy on vähän liian pieni. Vaihtopipo olis kova sana, kun tuntuu, ettei sinne hattuun mahdu nyt mitään muita asioita. Vois ottaa hyllyltä uuden pipon ja laittaa sivuun tuon kyseisen myssykän hetkeksi.
Lisäksi poden suurta väsymystä, mutta eiköhän se tästä taas joku päivä pirteyskin koita. Viimeistään, kun kevätaurinko alkaa paistella.. :-)

Kaikille kovasti vilkutuksia ja niitä kuuluisia plussapuhureita!

Tehis
 
Pikainen pyrähdys vain, ja terkkuja kaikille!
Tittiä jännitetään täälläkin, synnytyshän sulle tulee meidän esikoispojan synttäreinä eli 2.12., eikö niin :).
Muutoksen tuulet puhaltaa! Aika TE-keskukseen on varattu, tuotemerkki menee rekisteriin ja oma Y-tunnus hakuun, ja vuoden alusta aletaan täydellä höyryllä toimimaan!! Eli sivutoimisesti hoitovapaan ohella. Se on menoo nyt!
Kun kaikki on reilassa, tulen valottamaan hieman lisää ;)
 
Hyvää Yötä, Haidi !

Ja muille Huomenet !
Wautzi ! T-T ja Mirkkukin käynyt täällä, hieno juttu että pyörähdätte
välillä täälläkin - vaikka arvaan kyllä, että taustalla ette malta olla
lueskelematta näitä pähkäilyjä....varsinkin nyt kun on jännättävänä tuo Tittin synnytysaika ;o) !

Meillä on menny aamu ihan perseelleen >:o/
Taas sain taistella toisen herran kanssa joka EI tajua, että pitäis kokoajan toimia,
että ehtii johonkin....tais olla läksyjäkin tekemäti taas.
PiMSsit jyllää, joten mulle ei nyt kannattais kettuilla ollenkaan,
vaan kaiken pitäis sujua niin hienosti, ettei tarvii menettää hermojaan...
mullon toi hermosärkykin nyt ihan hillitön ollu pari vuorokautta,
joten senkin takia olen niin S*tanan kiukkunen. Äh.
AaaaaRRRRRRRRRRRRggggGGGGggggggHH!

Mirkku se on rohkean vedon tehnyt, näin laman alla....onnea sinnepäin !!
mielenkiinnolla odotellaan lisäinfoa yrityksestä ...

Nyt meen, muuten tartutan teihinkin mun pahan tuulen.hö, äh ja Pöh.

 
Veikkaus Titin pojan syntymäpäiväksi ois 10.12.
Perustelu: tein kolmannen kanssa synnytystä viikkotolkulla kipeiden suppareiden kanssa, mutta itse synnytys venähti yli kaikkien odotusten :D

Täällä ollaan siipi maassa, saikkuakin pitäny pari päivää ihan vaan saadakseni hengähtää. Mikään ei nappaa eikä hotsita. Olion kanssa tuli yöllä juteltua ja itkin sen sylissä pitkään ja hartaasti..kummallakin on paha olla :(
 
Mitämitä, Ohdis ??
Ei kai hanimuuni ole ohi jo :ò/ ....
Tuo on ihan ohimenevä vaihe, eiks niin ?? Jooko ??!
Hormoonit vaan heittelee niin, että sua ei mikään nappaa, oisko näin ?
Vai onko sulla taipumusta näin pimeänä aikana tuohon "kaamosmasennukseen" ,
jolloin siis ihan kaikki kakka vaan korostuu ?

Mulla nimittäin on, ja ilman että poltan miljaaaaaaardia kynttilää
pitkin taloa sisällä ja ulkona en kestäis tätä aikaa ollenkaan !!
Mut sitten kun lunta tulee, niin se helpottaa --- viime "talvena" ei
siis helpottanut ollenkaan, kun lunta tuli sen yhden kerran vaan.
 
Moikka,
raapustanpa muutaman rivin kun oikein huhuiltiin! Kiitos siitä. :-)

Teidän elämissänne on vaan tapahtunut niin kamalan paljon, etten ehdi kommentoida kaikkea mitä haluaisin, ja sitten pelkään unohtavani jonkun ja lopulta lueskelen vaan... Töissäkin ollut kiireitä. Taustailen kyllä aktiivisesti monta kertaa päivässä jopa. Big sister is watching. :-)

Ömm, täällä ei mitään erikoisempaa, mitä nyt kroppa turpoaa muodottomaksi ja hajoaa käsiin. Samankaltaista alakuloisuutta täälläkin kuin joillain teistä, tuntuu ettei tää surkea sää ja pimeys lopu koskaan! Kynttilöitä olen minäkin poltellut parina iltana ja koettanut tunnelmoida, mutta jotenkin tänä syksynä laulu on mennyt erityisen mollivoittoiseksi.

Hormonit vaikuttavat hieman yllättäen enemmän nyt kuin tokassa raskaudessa - luulin etteivät ne enää vaikuttaisi ollenkaan, mutta pah. Ikäviä muistoja ja suruja pyörii mielessä, selvää hormonihuuru-kaamosmasennusoireilua. Sinnitellään vaan.

Töitäkin on jäljellä alle kuukausi, joten inspiraatio on täysin nolla ja työt jotka halusin saada tehtyä ovat kaikki kesken. Enkä edes häpeä kaataa niitä seuraajani niskaan! Hyi mua. Vaikutti niin pätevältä nuorelta naiselta, että eiköhän se hoida hommaa.

Onko Ohdiksen perheessä sattunut jotain muuta ikävää, kun teillä kummallakin on paha olla, vai tätä vauva-asiaako pohditte?

Toivottavasti Haidin pojalla ja hänen koulutovereillaan alkujärkytys kaverin menettämisestä alkaa jo helpottamaan. Oletko jutellut pojan kanssa tapauksesta?

Ja toivottavasti Mipsa saa järjestettyä lastenhoitajan! Onneksi synnytykseen on vielä pitkä aika, aikataulut ehtivät vielä muuttua.

Mikähän yritystoiminta Mirkulla oikein on suunnitelmissa...? Kuulostaa jännittävältä! Ja vähän riskaabeliltakin, kun povataan huonompaa taloudellista tilannetta. Onneksi sulla on kuitenkin ruhtinaallinen hoitoraha johon turvautua *sarkastisesti tietäen tilanteen ollen tulossa itselleenkin*. :-)

Ohdiksella on kyllä hyvä pointti Titin synnytyksen suhteen - etteikö vaan olla liian optimistisia veikkauksissamme? Toivottavasti ainakin jonkun veikkaus menisi oikein, että teillä olisi jouluna jo pikkuruinen nyytti kotona... Oih, tunsin pieni vauvakuumeen tuulahduksen, tätä onkin kaivattu! Aaah...

Leppoisaa loppuviikkoa toivottaa suklaahumalassa heti aamupäivästä oleva AaVee

...ja raskausviikkoja taitaa olla 25 ja risat. (ääk!)
 
Sen verran, että taloudellisesti ei mitään hätää, investointena ainoastaan oma osaaminen ja aivan nimellinen maksu joka menee noihin Y-tunnusten yms. maksuun. Joten ei pitäis hätää olla vaikka lama iskis oikein olan takaa ;).
Ja juu, omiin leipätöihin menen sit hoitovapaan jälkeen, ei tästä sivutoimesta leipää saa jatkossakaan, mutta kunhan taskun pohjalle edes jotain, kun tuo kotihoidon tuki ei tunnetusti kovin kaksinen ole :/.
 
Joopa joo, oma veikkaus on 24.12... Kohdunkaula 2 cm ja ulkosuu ehkä ihan hivenen auennut, lääkäri laittoin korttiin kyllä kiinni ja kiinteä. Kiva. Muutenkin kaikki ihan päin persettä, saa nähdä saadaanko edes tervettä vauvaa tai edes elävää.. Mun verenpaineet pilvissä (noh, alapaine 89-104 neljässä eri mittauksessa), ei siinä vielä mitään mutta vauvan syke koko ajan yli 170, jopa yli 180. Eikä mitään lähetettä minnekään, ei mitään ylimääräistä tutkimusta, ei mitään. No maanantaina seuraava neuvola mut toi on muutenkin ihan haistapaskatouhua siellä että järjetön pelko nyt sit persiissä vaan odotellaan. Että ihan vituiksi meni nyt tää loppuaika.
 
Voi kökkö, Titti !

Eiks toi verenpaine vaikuta vauvan sykkeeseen, vai muistanx väärin..?
Mullahan on ihan olemassa korkee verenpaine, joten raskausaikoina,
varsinkin tossa loppuvaiheessa on vedelly taivaissa....
Pinkkiksenkin syke oli kerran tuolla yli 170, mut sanoivat vaan, ettei huolta
vielä ole ollenkaan, saattaa vauva olla niin touhukas, että syke nousee,
ja jos kovasti koitellaan / ronkitaan esim.vatsan päältä,
niin sykkeen saa nousemaan....

Emmää jaksa uskoa, että siellä vauvalla mitään hätää on kuiteskaan.

Kohdunkaulaa enää 2 cm ??
Mä kävin tasan viikko ennen Pinkkiksen synnytystä neuvolalääkärissä,
kohdunkaulaa oli 3 cm vielä....yksilöllisiä juttujahan nää on,
mutta veikkaan, että teillä menee joulunalusstressit vauvanhoitosumussa ....
 
Esikon kanssahan mulle tuli vikalla viikolla raskausmyrkytys ja alapaine yli 100, tytön syke silti vain 135-145. Noh, katellaan taas maanantaina lisää mutta kyllä ylimääräistä stressiä tämä taas tuo, ihan niinkuin ei tarpeeksi jo olisi!!!

Nyt käyn ukon kanssa lounaalla, palataan myöhemmin...
 
Titti, mulla oli nuorimmaisen kanssa syke kanssa hetkittäin todella korkea. Lopulta kuitenkaan ei siitä mitään huolta ollut. Tuli vaan vilkas poika ;}

Ei meillä hätää ole..kaiken paskan summa. Talo-riita on edelleen kesken, se syö meidän talouden, jolloin pitäisi tehdä kaksinverroin työtä..stressiä on vaikka muille jakaa ja se vaikuttaa Olioon niin ettei se halua seksiä, kun taas mulle seksi on stressin purkamiseen täydellinen keino..joten olen ihan lukossa, suhde on koituksella kun torjutaan usein, vaikkei Olio tarkoita loukata..
Sitten tuo "lapsettomuus"hoito..on Oliolle kova pala, paljon kovempi kun olisin ikinä osannut odottaa.
Ylipäätään mieskulta on lopussa, minä olen lopussa ja lisäksi mies on huolissaan mun jaksamisesta. Eikä auta muuta kun jaksaa, onneksi kaikella on tapana järjestyä. Ikävää vaan että se tällä kertaa kestää enemmän kuin olis tarvis :/
 
Ohdis, tukeutukaa toisiinne ja muistakaa jaksaa jutella kaikesta toisen kanssa. Teitä koetellaan nyt ulkoapäin riittävästi, joten on tärkeää että pidätte yhtä vaikka se joskus voi tuntua vaikealta.

Titti, johan oli ikävä lääkärikäynti! Onneksi sulla on neuvola maanantaina! Onko sulla mahdollisuutta mittauttaa verenpainetta kotioloissa? Apteekeistahan noita mittareita saa. Miten pitkiä aikoja vauvan syke oli noin korkea? Olisko vaan ollut jumppatuokio meneillään vatsassa? Pitäisiköhän sun soittaa vielä neuvolaan, valittaa ja muistuttaa että sulla on ollut raskausmyrkytys ennenkin? Koeta ottaa oikein iisisti viikonloppuna, kaikesta huolimatta! Ja voihan sitä soittaa vaikka äitiyspolille jos eivät neuvolassa osaa edes perustella, miksi EI tutkita enempää!
 
Aurora, juu on mittari kotona ja ahkerasti nyt mittailutkin kun kaksi viikkoa sitten alapaine oli jo 89. Kotona ollut aina 70-80 eli osittain on valkotakkiverenpainetta. Äsken mittasin kotona alapaineeksi 90. Ihan varmaan puhtaasti paniikista!! Sydänäänet oli silloin viimeksi vauvalla jo 170, silloinhan mulla oli se järisyttävä flunssa, se meni sen piikkiin. Mut nyt mittailtiin selältään ja istualtaan, ja toisen kerran vielä vartin päästä. Alussa se oli koko ajan yli 180 mutta ihan lopuksi saatiin jopa käväisemään siellä 165:ssä. Kyl toi jäbä muksi ihan koko ajan doppleria vasten eli oli tosi aktiivinen mutta silti säikyttää!!! Ja muutenkin tuntuu että se on muksinut kolme päivää ihan yhtä soittoa, kiva joku adhd tulossa ihan selvästi... Mä kun niiiin toivoin että tulis esikon kaltainen viilipytty mutta taitaa tulla kolmosen kaltainen duracell, ja pyöree huone kutsuu... Tuska että nyppii, mä kun niin kuvittelin että ensi viikolla voisi jo jotain tapahtua. Pöh.
 
Täälläpä on tapahtunut. Mistähän aloittaisi?!
No itsestä sen verran, että elämä todellakin alkaa voittaa. Nyt olen kuin ei ikinä olisi ollutkaan pahoinvointia. Kummasti unohtaa. Kolmosesta vannoin, että ei enää ikinä tätä. En muistanu sitä varmaan kuin vasta siinä vaiheessa, kun tässä raskaudessa alkoi pahoinvointi. Mutta sama juttuhan se on ison mahan kanssa. Heti kohta synnytyksen jälkeen sitä on oikeastaan jo ikävä.

Selvä, Joox. Meillä ois sitten treffit tiedossa. Ja suuntana Tays.
Luulen, että hoitajaa ei ihan helposti järjesty. Meillä aika pienet "tukiverkostot". Miehen puolelta ei oikeastaan ketään. Ja en oikein tiedä voiko minunkaan vanhempia rasittaa. Ikää jo sen verta ja nuo riiviöt pyörittää mummua ihan 6-0. Kaikista helpoin tosiaan olis, jos tulis lähtö aamulla tai päivällä.
Mutta pyörittelen kyllä kaikkea mielessä.

Kiitos Safiiri romaanista! Minä sitten rakastan synnytyskertomuksia.

Aika monella täällä alakuloisia ajatuksia. Samaa vähän täällä ja kun tuo pahoinvointi oli päällä, niin mieliala oli vielä miljoonasti pahempi.
Luulen, että vähän sekin vaikuttaa, kun viime kesä ei ollut niin erityisen ihana, niin on jo vähän valmiiksi nuutunut. Ja jos vielä tuleva talvi on samanlainen kuin edellinen, niin jee.
Kirkasvalolamppua olen vakavasti harkinnut. Onko kenelläkään kokemusta?

Mirkun uutisia odotellessa. Mielenkiintoiselta vaikutti.

Ohdiksen pointti muuten hyvä.
Itsellä kävi kolmosen kanssa niin, että rv 37 oli lääkäri. Ja sanoi, että hyvin kypsältä vaikuttaa. Voi ihan hyvin syntyä jopa tänään. No kaksi viikkoa siinä sitten vielä meni.
Arvatkaa vaan, oliko pitkät kaksi viikkoa.

Niin ja Ohdis voimia tuon kaiken pahanolon keskelle! Taloriita?
Teillä muuten just päinvastoin kuin meillä, eli minä olen meillä se jolta stressi vie kaikki halut ja mies haluaisi purkaa stressiä sitä kautta.

Ja Aurorakin jo tosi pitkällä. Töitäkin enää noin vähän jäljellä. En minä niitä töitä murehtisi.

Titti: mitä, mitä, kaikki ihan päin p:tä?? Siis mitä merkitystä tuolla vauvan korkealla sykkeellä on? Sori, jos on tyhmä kysymys.
Muistanko nyt ollenkaan oikein, mutta eikös se niin mene, että uudelleensynnyttäjällä voi olla kohdunkaulaa jäljellä vielä, kun synnytys on lähtenyt käyntiin?
Raskausmyrkytyksestä ei sitten mitään tietoa eikä kokemusta.
 

Yhteistyössä