Iskäikävä / Äiskäikävä

[Ultramariini]

Se läsnäolo on joskus arjessa väsyneenä kovin vaikeaa.
Ja sitä ei välttämättä aina edes itse tajua, ennenkuin joku asia ravistelee hiukan.

 

[PipariSuu]

Eli avain on siinä, että ap alkaa itse kiinnittämään huomiota miten viettää lasten kanssa aikaa. Mutta silti sanon entisenä yh:na, että jos ex olisi tullut mulle lähivanhemmalle harvemmin tapaavana urputtamaan, että pitäisikö sun olla enemmän läsnä, niin mä olisin vetänyt varmaankin sitä pataan.

HÄH

Sitten on vielä sellainenkin, että jos ei kemiat natsaa jokaisen lapsen kanssa samalla tavalla niin sekin on elämää. Tietysti tasapuolinen pitää yrittää olla. Mutta mitä se läsnäolo on oikeasti mikä ap:n mielestä puuttuu?
En ymmärrä miksi ap ei voi kertoa hieman esimerkkiä? Muuten niin avoimesti kertoilee tässä kuitenkin.

Tarkoitan sellaista aitoa vanhemman läsnäoloa. Sitä että on saatavilla. Joku kirjoitti aikaisemmin, että hänelle oli enemmän kuin sata jänistä se, että isä kerran viikossa oli hänen kanssa. Vaikka eivät välttämättä puhuneet mistään yhtään mitään, niin hänen isänsä oli läsnä. Paikalla muutenkin kuin fyysisesti.

Enkä lähde heittämään esimerkkiä. Tällä palstalla siihen tartuttaisiin kuin nälkäinen susilauma eteen heitettyyn lihanpalaan.

Kyllä tuollainen läheisyys tulee kemioista ja siitä mitä itse lapsi tuntee sisällään. Vaikka äiti toisi kuut taivaalta ja olisi kuinka lähellä lastaan ja aina saatavilla niin ei tuollaista tunnetta lapselleen saa, jos lapsi ei halua sitä tunnetta vastaanottaa. Ja murkkuikäinen on juuri siinä iässä, että helposti torjuu kaikki tuollaiset edes mielestään -vaikka sisimmissään sitä edelleen haluaisi.

*lisäys* ei tuo ole siis vain itse vanhemman "teko ja saavutus", koska sitä ei välttämättä omilla teoillaan pysty tekemään itse..

 

[PipariSuu]

No sitten ymmärrät ihan mun pointtini, sellaisena kuin sen ajattelenkin ja tarkoitinkin tuoda esille. =) Äidin poissaolevuus voi olla ihan ap:n omaa ajatusta (kuten itsekin kirjoitti, kun siitä kysyin s.2 Isä-: "Mahdollisesti kuvittelen koko tilanteen, mutta vahvasti epäilen, että nytkään savua ei ole ilman tulta." ).

Ja totuus voi olla ihan toinen (eli äiti ei välttämättä ole poissaoleva ja murkun äidinkaipuu johtuu kasvusta, erosta tai jostain ihan muusta asiasta).

Siinä tapauksessa sulla uupuu sun aiemmasta pätkästä pieni, mutta tärkeä sana JOS. Nyt vain ilmoitit että asia ON¨.

No ON tuli ihan isä:n omista puheista. JOS tulee siitä, ettei tiedä miten asia todellisuudessa on, eli ajatus voi olla totta tai ajatus voi olla väärä. Siitä siis JOS sana. Mutta minusta ei tarvi enää kyseenalaistaa tuota, onko se isän intuitioo vai ei, koska isä on sen ihan selkeesti monessa viestissä sanonut, että voi ollä väärässäkin eli se on hänen omaa ajatustaan, eikä tiedä itsekään oikeaa tilannetta.

 

[Isä -]

Se läsnäolo on joskus arjessa väsyneenä kovin vaikeaa.
Ja sitä ei välttämättä aina edes itse tajua, ennenkuin joku asia ravistelee hiukan.

Mä veikkaan, että tästä juuri on kysymys.

 

[Ultramariini]

Se läsnäolo on joskus arjessa väsyneenä kovin vaikeaa.
Ja sitä ei välttämättä aina edes itse tajua, ennenkuin joku asia ravistelee hiukan.

Mä veikkaan, että tästä juuri on kysymys.

tosin se, että vaikka kyseessä on teidän lapsenne- en tiedä oletko kuitenkaan oikea ihminen ottamaan asiaa puheeksi. Vaikka eilen kauttarantain sitä kehotinkin tekemään.

 

[Isä -]

Se läsnäolo on joskus arjessa väsyneenä kovin vaikeaa.
Ja sitä ei välttämättä aina edes itse tajua, ennenkuin joku asia ravistelee hiukan.

Mä veikkaan, että tästä juuri on kysymys.

tosin se, että vaikka kyseessä on teidän lapsenne- en tiedä oletko kuitenkaan oikea ihminen ottamaan asiaa puheeksi. Vaikka eilen kauttarantain sitä kehotinkin tekemään.

Ja se haaste tässä jutussa onkin juuri tämä.

 

[vieras]

Kuinka ap voi sanoa, että ex vaimo olisi väsynyt arjen pyörittämiseen? onko siitä jotain havaintoja? entäpä jos kyse onkin vain täysin näkemyseroista, ap kokee hoitavansa vanhemmuuttaan näin ja ex kokee asian täysin luonnollisena noin.

Yhteinen huoli lapsen hyvinvoinnista ei välttämättä tule esiin samalla tavoin

 

[Ultramariini]

Se läsnäolo on joskus arjessa väsyneenä kovin vaikeaa.
Ja sitä ei välttämättä aina edes itse tajua, ennenkuin joku asia ravistelee hiukan.

Mä veikkaan, että tästä juuri on kysymys.

tosin se, että vaikka kyseessä on teidän lapsenne- en tiedä oletko kuitenkaan oikea ihminen ottamaan asiaa puheeksi. Vaikka eilen kauttarantain sitä kehotinkin tekemään.

Ja se haaste tässä jutussa onkin juuri tämä.

onko teillä yhteisiä ystäviä, tai sellaisia yhteisiä tuttuja, joita entisesi paremmin kuuntelisi.

 

[PipariSuu]

Se läsnäolo on joskus arjessa väsyneenä kovin vaikeaa.
Ja sitä ei välttämättä aina edes itse tajua, ennenkuin joku asia ravistelee hiukan.

Mä veikkaan, että tästä juuri on kysymys.

tosin se, että vaikka kyseessä on teidän lapsenne- en tiedä oletko kuitenkaan oikea ihminen ottamaan asiaa puheeksi. Vaikka eilen kauttarantain sitä kehotinkin tekemään.

Ja se haaste tässä jutussa onkin juuri tämä.

onko teillä yhteisiä ystäviä, tai sellaisia yhteisiä tuttuja, joita entisesi paremmin kuuntelisi.

Minusta ei kannata missään nimessä yhteisiä ystäviä laittaa omiin perhejuttujen keskelle. Tällätavoin menettää ne yhteiset ystävät hetkessä...

 

[äiti]

Jos mun ystävä tulisi sanomaan jotain läsnäolosta ja vihjailisi, että on mun exän kanssa tästä puhunut ja ovat miettineet vietänkö tarpeeksi laatuaikaa lasten kanssa niin kyllä mun ystävyys olisi koetuksella kyllä. Edelleen suosittelen ap:ta keskittymään omaan läsnäoloonsa ja lisäämään vaikka tapaamisia lapsiin, sen sijaan, että pohtii täällä ex:än mahdollista väsymystä. Onko se hemmetti ihme, 3lapsen yh. Kyllä siinä arjen pyörittämisessä on kuule hommaa. Viepä useimmin lapsia vaikka ulkoilemaan, uimaan tms. niin saa ex siivoilla rauhassa jospa sitten jäisi sitä laatuaikaa sitten.

Anteeksi mutta mä en ymmärrä ettet voi antaa esimerkkiä, minusta sinua on kovasti kannustettu ja ymmärretty tässä ketjussa. Miksi epäilet, että esimerkin annettua tulee kuraa niskaan?

 

[Isä -]

onko teillä yhteisiä ystäviä, tai sellaisia yhteisiä tuttuja, joita entisesi paremmin kuuntelisi.

Minusta ei kannata missään nimessä yhteisiä ystäviä laittaa omiin perhejuttujen keskelle. Tällätavoin menettää ne yhteiset ystävät hetkessä...

Pitäisi olla sellainen yhteinen ystävä, joka olisi todella luotettava ja uskottu ystävä molemmin puolin. Muuten kyllä minäkin jätän asian ihan minun ja exän väliseksi kahdenväliseksi jutuksi.

 

[vieras]

Vaikka esim joululahjaksi. Korttiin vain et palkkaan kerran viikossa siivojaan sinua auttamaan koska tiedän että arjen pyörittäminen yksin on hankalaa ja vie voimiasi, näin haluan osoittaa että arvostan sinua ja antaa sinulle hieman enemmän aikaa. Ei sitä apua tarvitse törkeällä tavalla tehdä ja äidillä olisi varmasti enemmän aikaa lapsille kun ei tarvitsisi tehdä viikkosiivoa.

 

[Isä -]

Jos mun ystävä tulisi sanomaan jotain läsnäolosta ja vihjailisi, että on mun exän kanssa tästä puhunut ja ovat miettineet vietänkö tarpeeksi laatuaikaa lasten kanssa niin kyllä mun ystävyys olisi koetuksella kyllä. Edelleen suosittelen ap:ta keskittymään omaan läsnäoloonsa ja lisäämään vaikka tapaamisia lapsiin, sen sijaan, että pohtii täällä ex:än mahdollista väsymystä. Onko se hemmetti ihme, 3lapsen yh. Kyllä siinä arjen pyörittämisessä on kuule hommaa. Viepä useimmin lapsia vaikka ulkoilemaan, uimaan tms. niin saa ex siivoilla rauhassa jospa sitten jäisi sitä laatuaikaa sitten.

Öhh... eikös täällä mun exän mahdollista väsymystä pohdi nyt ihan joku muu kuin minä?

Anteeksi mutta mä en ymmärrä ettet voi antaa esimerkkiä, minusta sinua on kovasti kannustettu ja ymmärretty tässä ketjussa. Miksi epäilet, että esimerkin annettua tulee kuraa niskaan?

On todellakin paljon kannustettu ja ymmärretty, kiitoksia ihan aikuisten oikeasti kaikille :flower: :hug: :flower:

Mutta pelkään, että esimerkkien kimppuun käyvät sitten ne palstalaiset, jotka eivät juuri nyt kommentoi mitään. Enkä muutenkaan näe rakentavana sitä, että jonkun esimerkin/esimerkkien perusteella mietitään mistä on kysymys. Ja mä vaan joutuisin avaamaan koko ajan lisää ja lisää... Periaatteellisista syistä haluan suojella exäni ja varsinkin lasteni yksityisyyttä.

 

[Isä -]

Vaikka esim joululahjaksi. Korttiin vain et palkkaan kerran viikossa siivojaan sinua auttamaan koska tiedän että arjen pyörittäminen yksin on hankalaa ja vie voimiasi, näin haluan osoittaa että arvostan sinua ja antaa sinulle hieman enemmän aikaa. Ei sitä apua tarvitse törkeällä tavalla tehdä ja äidillä olisi varmasti enemmän aikaa lapsille kun ei tarvitsisi tehdä viikkosiivoa.

Höpö-höpö.

 

[vieras]

Minusta tuo siivousapu on hyvä idea, jos sen vielä "naamioisi" niin, että olet yhdessä lastenne kanssa pohtineet mistä joululahjasta äiti ilahtuisi eniten. Tulisi vähän niinkuin lapsilta, mutta sinun kustantamana =) Liitteeksi vaikka paikallisen pizzapaikan tms etuseteli, niin ei olisi niin "hyökkäävä tai läpinäkyvä" lahja.

Pitäisiköhän vinkata tuolle aviopuolisolle, että ottaisin joululahjaksi mielelläni ikkunanpesijän...

 

[vieras]

Haluat puuttua exän asioihin lasten takia mutta et kuitenkaan helpottaa hänen elämää jotta lapsilla olisi parempi olla.

On selvä asia jos aviopari eroaa ja toinen on yksin lasten kanssa ja hoitaa kaiken yksin niin lapset siinä kärsii. Yksi ihminen ei jaksa 24h aikana määräänsä enempää.

Olisit miettinyt asiaa kunnolla ennen kuin erosit. Exänä et voi oikein auttaa muuten kuin helpottamalla arkea jotta äidillä on aikaa olla lastensa kanssa. Aikuisen miehen pitäisi tämä tajuta.

Exän täytyy olla hienotunteinen koska et voi varsinaisesti puuttua ex-vaimon elämään, asioihin tai päätöksiin. Tilanne on eri kuin avioliitossa vaikka onkin yhteisiä lapsia.

 

[PipariSuu]

onko teillä yhteisiä ystäviä, tai sellaisia yhteisiä tuttuja, joita entisesi paremmin kuuntelisi.

Minusta ei kannata missään nimessä yhteisiä ystäviä laittaa omiin perhejuttujen keskelle. Tällätavoin menettää ne yhteiset ystävät hetkessä...

Pitäisi olla sellainen yhteinen ystävä, joka olisi todella luotettava ja uskottu ystävä molemmin puolin. Muuten kyllä minäkin jätän asian ihan minun ja exän väliseksi kahdenväliseksi jutuksi.

Vaikka et nyt tätä ystävä juttua käyttäisi, niin kommentoin tähän silti, koska joku saattaa painia samojen ongelmien kanssa ja lukea tätä ketjua.

En suosittelisi ketään, edes hyvää ja luotettavaa ystävää käyttämään tässä tilanteessa. Ystävä joutuu aina ikävään välikäteen ja on turhaa painolastia hänelle. Jos edelleen haluaa itse olla hyvä ystävä tälle ystävälle, niin säästää ystävänsä tällaiseltä painolastilta. Ystävät eivät kuulu perheen asioihin mukaan, vaikka olisi kuinka luotettavia ja ihania ja varmasti pystyisivätkin siihen. Kyse ei ole siitä, etteikö ystävä voisi "osata hommaansa" vaan siitä, että ystävälle ei ole helppoa olla "välikätenä" tuollaisissa asioissa. Jos välttämättä haluaa puuttua johonkin exänsä juttuihin, niin ehdottomasti kertoa itse suoraan asiat sitten, eikä sotkea niihin ketään ulkopuolista. Näin sen ylimääräisen "sonnan" saa itse niskaansa, eikä se ystävä/äiti/anoppi tjms, joka hyvää hyvyyttään yrittää auttaa molempia osapuolia.

 

[heli]

Tämä on nyt vähän off topic mutta miten voidaan heti ajatella että ex väsyy juuri siivoamisesta ja siten ongelma on ratkaistu. Eivät kaikki yh:t tai ydinperhe äidit, eli näemmä kodin siivoojat, koe sitä ongelmaksi ollenkaan. Tietysti jos ap on aina yhdessä ollessaan hoitanut kaiken siivouksen, niin eihän se ex ehkä pidä tai halua tai tykkää siitä ja siten siivousavun ostaminen olisi luontevaa.

Ensin varmaan kannattaa etsiä ongelma, jos sitä onkaan ja sitten vasta siihen ratkaisu. Huoli lapsista on toki ongelma, mutta onko se vain ap:n ongelma. Projisoiko hän omaa riittämättömyyttään exän kautta?

 

[Isä -]

Haluat puuttua exän asioihin lasten takia mutta et kuitenkaan helpottaa hänen elämää jotta lapsilla olisi parempi olla.

On selvä asia jos aviopari eroaa ja toinen on yksin lasten kanssa ja hoitaa kaiken yksin niin lapset siinä kärsii. Yksi ihminen ei jaksa 24h aikana määräänsä enempää.

Olisit miettinyt asiaa kunnolla ennen kuin erosit. Exänä et voi oikein auttaa muuten kuin helpottamalla arkea jotta äidillä on aikaa olla lastensa kanssa. Aikuisen miehen pitäisi tämä tajuta.

Exän täytyy olla hienotunteinen koska et voi varsinaisesti puuttua ex-vaimon elämään, asioihin tai päätöksiin. Tilanne on eri kuin avioliitossa vaikka onkin yhteisiä lapsia.

:headwall: :headwall:

 

[PipariSuu]

Haluat puuttua exän asioihin lasten takia mutta et kuitenkaan helpottaa hänen elämää jotta lapsilla olisi parempi olla.

On selvä asia jos aviopari eroaa ja toinen on yksin lasten kanssa ja hoitaa kaiken yksin niin lapset siinä kärsii. Yksi ihminen ei jaksa 24h aikana määräänsä enempää.

Olisit miettinyt asiaa kunnolla ennen kuin erosit. Exänä et voi oikein auttaa muuten kuin helpottamalla arkea jotta äidillä on aikaa olla lastensa kanssa. Aikuisen miehen pitäisi tämä tajuta.

Exän täytyy olla hienotunteinen koska et voi varsinaisesti puuttua ex-vaimon elämään, asioihin tai päätöksiin. Tilanne on eri kuin avioliitossa vaikka onkin yhteisiä lapsia.

Mää olen aikalailla samaa mieltä. Jokainen ihminen tekee omilla voimavaroillaan asiat ja kasvattaa lapsensa. On aina helppo sanoa vierestä epäkohtia ja vielä huomautella niistä asioista. (enkä nyt tarkoita, että sinä isä näin tekisit..) Jos tosiaan ap on oikeassa ja ex ei ole tarpeeksi läsnä (ja syynä vielä jaksamattomuus), huomauttaminen ei auta asiaan yhtään. ainoastaan olemalla itse enemmän läsnä ja yrittää auttaa jotenkin on melkein oikeastaan ainoita asioita, mitkä voisi auttaa. Mutta silloinkin pitää olla hyvin neutraali, ettei tunge liikaa toisen reviirille. Kun kerran on ero tullut, pitää molemmilla olla oma yksityisyys elämässään, asioissaan ja myös päätöksissään.

 

[monen sortin äiti]

Monenlaista asiallista vastausta on Isän pohdintaan tullut, vaikka ennätin vain sivulle 2

Olen äitipuoli, lähiäiti ja kotiäiti.. siis olen elänyt yksinhuoltajana, olen elänyt uusperheessä jossa oli vain minun lapset sekä nyt uusperheessä, jossa mies on yhdelle lapsista etäisä ja yhdelle lähi-isä, sekä meidän yhteiset ja minun edelliset, jotka asuvat toisaalla... Sekavan kuuloista.

Se, että lähivanhempi ei ole läsnä, vaikka onkin paikalla, on ihan totta, ihan mahdollista eikä tee vanhemmasta huonoa! Niin toimii valtaosa kotiäideistä, koska se kotona olo on kuitenkin aika puuduttavaa, ja yksinäistä.
Luulen, että tämä sama ilmiö on Isän exän kohdalla.

ja sitten tuo, että joku lapsi on ns. lellikki. Kyllä sitä tapahtuu ihan ydinperheissäkin. Meillä on yhteiset tyttö ja poika. Poika on ihan "äidin poika", eikä se ole minun aikaansaama tilanne, vaan se on vain mennyt näin, lapsi on minussa kiinni enemmän, äiti on hänelle isää tärkeämpi, vaikka isäkin toki tärkeä on.

Samoin isi rakastaa poikaansa, mutta mutta... kun pojalle tulee murhe, alkaa parku: ÄTIIII! eikä mikään isin hoiva auta, JOS olen kotona. Jos EN, sitten isikin "osaa" ja kelpaa. Eikä isä osaa "lukea" poikaa samalla tavalla kuin minä..

Ja sitten on tuo tyttö, joka on ihan selkeästi isin tyttö. Toisinaan päivät ovat pelkkää kiukuttelua, mikään minun kanssa ei kelpaa, mutta kun isi tulee, on neiti kuin aurinko. Jos miehellä on työn takia poissaoloja kotoa, pitkiä päiviä, lopputulos on, että neiti kiukuttelee ja ikävöi niin ettei edes syö kunnolla...

Me olemme ydinperhe suhteessa näihin yhteisiin lapsiin, enkä näe tässä "asetelmassa" mitään ongelmaa. Miksi siis vastaava tilanne olisi ongelma kun kyseessä on yh-perhe tai etävanhemmuus?

Mieheni exälle lellipentu oli se kuopus, joka asuu äidillään. Hakkaamisen ja haukkumisen kohde oli tämä esikoinen, joka nyt asuu meillä (ja jota äiti ei nyt sitten suostu edes tapaamaan). Esikoinen oli niinikään isin tyttö jo aivan vauvasta asti.

Oliko se siis niin, että kuopus on äidin lellikki? Ja kuopuksella on meneillään isi-vaihe? Ja siksi on kerran viikossa isin luona yhden yön?
- kuopushan saa silloin erikoiskohtelua sekä äidiltä että isiltä !!
Joten ihan hienoa olisi, että keskimmäinenkin tulisi samaan aikaan isin luo ja esikko saisi äiti-aikaa. Välttämättä ei kuitekaan sellaista mitä toivoisi, joten Isä voisi jutella tosiaan exälleen ME-muodossa, mutta myös esikoiselleen, että hän itse tekisi äidille aloitteen: lapsi itse sanoisi, että hän toivoo että hän ja äiti tekisi yhdessä jotain, vaikka kävisivät uimassa. tai kävelyllä silloin kun on esikko-äiti-ilta. Ettei äiti sitten vain katoaisi kotitöiden alle kun ei kahta pienempää ole hoivattavana..

 

[sösses]

Haluat puuttua exän asioihin lasten takia mutta et kuitenkaan helpottaa hänen elämää jotta lapsilla olisi parempi olla.

On selvä asia jos aviopari eroaa ja toinen on yksin lasten kanssa ja hoitaa kaiken yksin niin lapset siinä kärsii. Yksi ihminen ei jaksa 24h aikana määräänsä enempää.

Olisit miettinyt asiaa kunnolla ennen kuin erosit. Exänä et voi oikein auttaa muuten kuin helpottamalla arkea jotta äidillä on aikaa olla lastensa kanssa. Aikuisen miehen pitäisi tämä tajuta.

Exän täytyy olla hienotunteinen koska et voi varsinaisesti puuttua ex-vaimon elämään, asioihin tai päätöksiin. Tilanne on eri kuin avioliitossa vaikka onkin yhteisiä lapsia.

Mää olen aikalailla samaa mieltä. Jokainen ihminen tekee omilla voimavaroillaan asiat ja kasvattaa lapsensa. On aina helppo sanoa vierestä epäkohtia ja vielä huomautella niistä asioista. (enkä nyt tarkoita, että sinä isä näin tekisit..) Jos tosiaan ap on oikeassa ja ex ei ole tarpeeksi läsnä (ja syynä vielä jaksamattomuus), huomauttaminen ei auta asiaan yhtään. ainoastaan olemalla itse enemmän läsnä ja yrittää auttaa jotenkin on melkein oikeastaan ainoita asioita, mitkä voisi auttaa. Mutta silloinkin pitää olla hyvin neutraali, ettei tunge liikaa toisen reviirille. Kun kerran on ero tullut, pitää molemmilla olla oma yksityisyys elämässään, asioissaan ja myös päätöksissään.

Samalla tavalla te täällä huomauttelette vierestä ja arvostelette ja kauhistelette milloin kenenkin vanhemmuutta. Kaverin, naapurin, toisen palstalaisen.

 

[PipariSuu]

Haluat puuttua exän asioihin lasten takia mutta et kuitenkaan helpottaa hänen elämää jotta lapsilla olisi parempi olla.

On selvä asia jos aviopari eroaa ja toinen on yksin lasten kanssa ja hoitaa kaiken yksin niin lapset siinä kärsii. Yksi ihminen ei jaksa 24h aikana määräänsä enempää.

Olisit miettinyt asiaa kunnolla ennen kuin erosit. Exänä et voi oikein auttaa muuten kuin helpottamalla arkea jotta äidillä on aikaa olla lastensa kanssa. Aikuisen miehen pitäisi tämä tajuta.

Exän täytyy olla hienotunteinen koska et voi varsinaisesti puuttua ex-vaimon elämään, asioihin tai päätöksiin. Tilanne on eri kuin avioliitossa vaikka onkin yhteisiä lapsia.

Mää olen aikalailla samaa mieltä. Jokainen ihminen tekee omilla voimavaroillaan asiat ja kasvattaa lapsensa. On aina helppo sanoa vierestä epäkohtia ja vielä huomautella niistä asioista. (enkä nyt tarkoita, että sinä isä näin tekisit..) Jos tosiaan ap on oikeassa ja ex ei ole tarpeeksi läsnä (ja syynä vielä jaksamattomuus), huomauttaminen ei auta asiaan yhtään. ainoastaan olemalla itse enemmän läsnä ja yrittää auttaa jotenkin on melkein oikeastaan ainoita asioita, mitkä voisi auttaa. Mutta silloinkin pitää olla hyvin neutraali, ettei tunge liikaa toisen reviirille. Kun kerran on ero tullut, pitää molemmilla olla oma yksityisyys elämässään, asioissaan ja myös päätöksissään.

Samalla tavalla te täällä huomauttelette vierestä ja arvostelette ja kauhistelette milloin kenenkin vanhemmuutta. Kaverin, naapurin, toisen palstalaisen.

Nyt tässäkin täytyy muistaa, että on ihan eri keskustella ja ihmetellä tilannetta täällä palstalla (kuten isä nyt) kuin mennä ja tehdä reaaliasioissa sellainen "toteen".

Eli pitää nähdä ero sille, että joku purnaa naapurin akasta ja sen tempauksistaan täällä nimettöminä ja ketään kohdistamatta kuin että menee sanomaan suoraan naapurin akalle kaikki nuo purnaukset yms.

 

[Isä -]

Tämä on nyt vähän off topic mutta miten voidaan heti ajatella että ex väsyy juuri siivoamisesta ja siten ongelma on ratkaistu. Eivät kaikki yh:t tai ydinperhe äidit, eli näemmä kodin siivoojat, koe sitä ongelmaksi ollenkaan. Tietysti jos ap on aina yhdessä ollessaan hoitanut kaiken siivouksen, niin eihän se ex ehkä pidä tai halua tai tykkää siitä ja siten siivousavun ostaminen olisi luontevaa.

Ensin varmaan kannattaa etsiä ongelma, jos sitä onkaan ja sitten vasta siihen ratkaisu. Huoli lapsista on toki ongelma, mutta onko se vain ap:n ongelma. Projisoiko hän omaa riittämättömyyttään exän kautta?

Tuota minäkin ihmettelen. Ihan kuin kaikki parisuhde- ja vanhemmuushaasteet johtuu siitä, että nainen ryytyy siivoamisen alle.
:headwall:

 

[Ultramariini]

Tämä on nyt vähän off topic mutta miten voidaan heti ajatella että ex väsyy juuri siivoamisesta ja siten ongelma on ratkaistu. Eivät kaikki yh:t tai ydinperhe äidit, eli näemmä kodin siivoojat, koe sitä ongelmaksi ollenkaan. Tietysti jos ap on aina yhdessä ollessaan hoitanut kaiken siivouksen, niin eihän se ex ehkä pidä tai halua tai tykkää siitä ja siten siivousavun ostaminen olisi luontevaa.

Ensin varmaan kannattaa etsiä ongelma, jos sitä onkaan ja sitten vasta siihen ratkaisu. Huoli lapsista on toki ongelma, mutta onko se vain ap:n ongelma. Projisoiko hän omaa riittämättömyyttään exän kautta?

Tuota minäkin ihmettelen. Ihan kuin kaikki parisuhde- ja vanhemmuushaasteet johtuu siitä, että nainen ryytyy siivoamisen alle.
:headwall:

niinpä.. voisinkohan mä ruveta selittämään omaa vajaavaisuuttani tällä siivoustaakalla, jota tosin varsin laiskasti hoitelen.
Voisin vilauttaa puolisolle tätä ketjua ja sanoa että naisille kuuluu palkata siivooja.. loppuis meidänkin ongelmat