Isät ei halua tavata lapsiaan...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja SeitsemänVuodenSelibaatti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

SeitsemänVuodenSelibaatti

Vieras
No niin. Tulihan se sitten sekin puheenvuoro... Eli HS yleisönosastolla eilen kirjoitti yksinhuoltaja äiti tapauksesta jossa isä ei ole tavannut lastaan juurikaan eron jälkeen. Mutta mikä on oikeus / velvollisuus / mahdollisuus / käytäntö?
 
Meillä mies sai tavata tytärtään niin paljon kuin halusi. Alussa se oli enemmän sitä, että lapsen äidin tarpeista lähti nuo ajat, milloin tarvi töidensä tai muitten menojensa takia saada lapsi meille. Myöhemmin tapaamiset olivat eniten lapsen toiveitten mukaisia. Kertaakaan en muista, etteikö mies olisi saanut tavata lastaan tai että sovittu tapaaminen olisi peruuntunut muusta kuin jonkun sairastapauksen tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Niinhän se menee että isällä on oikeus tavata lastaan mutta lapsella ei ole mitään oikeuksia tavata isäänsä. P^rseestä sanosin.

niin siis teoriassa lapsella oikeus tavata isää käytännössä isät ei tätä tajua, eivätkä ilmeisesti sitä miten tärkeitä kuitenkin ovat lapsilleen.
 
se vaan on niin että se on isä OIKEUS tavata lapsiaan, EI VELVOLLISUUS. Harmi vaan, että jotkut eivät tätä oikeuttaan käytä. Ja tuntevat lasten pitämisen joka toinen viikonloppu velvollisuudekseen. (esimerkki)
 
Ei vaan ole isä kiinnostunut lapsistaan. Neljä lasta. Saisi tavata heitä ihan miten haluaa, mutta kun ei halua. Erosta kuusi vuotta ja pienin oli erotessamme vielä vaippaikäinen. Sama meno oli alusta alkaen. Selittele sitten siinä aina lapsille kun "isi ei jouda" tai millon mitäkin. Yritän keikkua siinä välissä, vaikka tekisi joskus mieli sanoa että isänne on itsekäs kusipää joka ei teistä välitä... :( mutta enhän mä voi niin sanoa.
Ei yhtään joulua, ei yhtään isänpäivää, ei yhtään kesälomaa ole halunnut lastensa kanssa viettää..;( en ymmärrä kyllä millään että miksi...
 
No eipäs nyt kuitenkaan yleistetä. Mä ainakin tapaan mun tyttöjä säännöllisesti ja olen aina tavannut, ja tulen aina tapaamaankin!!!!!!
Ainut asia mikä sitä asiaa hankaloittaa on ex-vaimo joka halusi muuttaa toiselle paikkakunnalle vieden tietty lapset mukanaan. Nykyään lapset ovat joka toinen vkl meillä ja välillä useemminkin. Myös kaikki lomat olen yrittänyt lapsiani pitää, tietty työt ovat tätä asiaa jonkun verran haitanneet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jessiinah:
En ymmärrä miten jotkut pystyvät hylkäämään oman/omat lapsen/lapset. Todella julmaa.
Mä ymmärrän. Kun lapsen äiti tekee siitä tapaamisesta lapselle niin helevetin vaikeaa ja inhottavaa, niin fiksu isä ymmärtää siirtyä sivuun.

Exän tyttö oli 9 v, kun aloin olla exän kanssa. Oli aika järkyttävää nähdä, millaista se tytön tapaaminen oli. Tai se, että ylipäätään pääsi edes tyttöä tapaamaan. Ehkä juuri siksi - kun ei koskaan saanut olla isä tyttärelleen - exä on ollut aivan fantastinen isä pojalleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja karloss:
No eipäs nyt kuitenkaan yleistetä. Mä ainakin tapaan mun tyttöjä säännöllisesti ja olen aina tavannut, ja tulen aina tapaamaankin!!!!!!
Ainut asia mikä sitä asiaa hankaloittaa on ex-vaimo joka halusi muuttaa toiselle paikkakunnalle vieden tietty lapset mukanaan. Nykyään lapset ovat joka toinen vkl meillä ja välillä useemminkin. Myös kaikki lomat olen yrittänyt lapsiani pitää, tietty työt ovat tätä asiaa jonkun verran haitanneet.

Pidä toi ! :)

 
Meillä myöskään "isä" ei tapaa lastansa. Esikoinen on nyt 8v, viimeksi nähneet vuonna 2004. Eikä tyttö kyllä haluakaan enää tavata.. Miksi haluaisikaan, aivan tuntematonta ihmistä? :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja Jessiinah:
En ymmärrä miten jotkut pystyvät hylkäämään oman/omat lapsen/lapset. Todella julmaa.
Mä ymmärrän. Kun lapsen äiti tekee siitä tapaamisesta lapselle niin helevetin vaikeaa ja inhottavaa, niin fiksu isä ymmärtää siirtyä sivuun.

Exän tyttö oli 9 v, kun aloin olla exän kanssa. Oli aika järkyttävää nähdä, millaista se tytön tapaaminen oli. Tai se, että ylipäätään pääsi edes tyttöä tapaamaan. Ehkä juuri siksi - kun ei koskaan saanut olla isä tyttärelleen - exä on ollut aivan fantastinen isä pojalleen.

tässäkään tapauksessa et voi tietää kaikkea asiaan liittyvää. Toki on mahdollista, että äiti tuossa tapauksessa on katkera erosta ja kostaa lapsen välityksellä, mikä on todella väärin ja erittäin lapsellista.
 
Mulla kolme lasta eksän kanssa 14 vee ja kaksoset 9 vee.
Erottu 7,5 vee sitten.
6 vuoteen ei ole eksä tavannut sovitusti eli joka viikko,yksi päivä.
Nyt kolmeen vuoteen ei ole nähnyt ees lapsiaan.

Vanhin soitti 2 kk sitten .puhelinnumero oli vaihtunut ja sai sen mummoltaan.Isä ei ollut sitä ees lapsilleen ilmoittanut,saatu mulle.Esikoisella asiaa että koskas olisit maisemissa,"isä" sanoi että katotaa,hän voi poiketa...
No joo.

Tä on ihan täysin hänen valinta.Kun hän tapas vielä lapsiaan,laitoin jopa ruuat lapsille ja hänelle päiväks mukaan.
Yritin kyllä mutta kun ei onnistu niin ei.
Katkeruutta ei ole puolin eikä toisin,"isä" vaan on kiinnostunut muusta(ravintola-alalla ja alko maistuu) :/
 
Kannattaa ottaa huomioon, että on myös sellaisia hyviä isiä, jotka eron jälkeen eivät pysty tapaamaan lapsiaan. Ikävä on niin kova niinä aikoina, jolloin lapset eivät ole isien luona, että isät tekevät päätöksen olla tapaamatta lapsiaan ollenkaan. Eivät kestä ikävää/eroa lapsistaan. Helpompi kestää totaalinen pesäero. Toki on myös huonoja isiä, mutta tästä asiasta on tehty tutkimustakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja surullinen lasten puolesta:
tässäkään tapauksessa et voi tietää kaikkea asiaan liittyvää. Toki on mahdollista, että äiti tuossa tapauksessa on katkera erosta ja kostaa lapsen välityksellä, mikä on todella väärin ja erittäin lapsellista.
Tietenkään en tiedä kaikkea. Ne harvat kerrat, kun tää tyttö pääsi meillä käymään, jännitettiin aina exän kanssa, mikähän tytön sukunimi tällä kertaa on. Se kun aina vaihtui äitinsä uusien aviomiesten myötä. Biologista isäänsä ei saanut sanoa isäksi vaan isä oli se, joka sattui sillä hetkellä olemaan äidin kanssa naimisissa. Ja niin kovin paljon muutakin :( Mutta ei ole omena kauas puusta pudonnut... yhtä tyly on tyttö isälleen nyt aikuisenakin. Käyttää hyväkseen, mutta ei sitten muuta. Raha neidille kyllä kelpaa. Ihan on äitinsä kasvattama tyttö. Vaan saattaapa tuo vielä jonain päivänä pikkasen yllättyä.

 
meillä rakennetaan nyt tapaamisia uusiks. kaksi vuotta menikin tosi vähillä tapaamisilla, viime vuonna isä näki lapsia noin 4kertaa. tänä vuonna noin kerran viikossa, mutta välillä ollut kuukauden taukoja tapaamisissa. ex ei tavannut lapsia, muttei myöskään hyväksynyt sitä että hain muuta apua. nyt vaatii tukiperheen lopettamista, mutta minä tein selväksi etten avusta luovu ennekuin oikeasti tapaa lapsiaan edes sopimuksen mukaisesti. en yksinkertaisesti uskalla luottaa pelkkään sanaan vaan hänen pitää näyttää että tapaa lapsia säänöllisesti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kysynpä vaan:
Ja mikä on sun ongelmas, kun et näe että ei ne isät ole oikeasti aina fiksuja ja kunnollisia? Naisen syytä sekin?

Eihän se olekaan se minun ongelmani. Enkä ole koskaan väittänytkään että kaikki isät olisivat kunnollisia. Sen sijaan liian usein tuntuu että oletusarvoisesti kaikki isät ovat kunnottomia. "Ongelma" on se että toisinaan tuntuu että hyvätkään isät eivät välttämättä saa tavata lapsiaan puhumattakaan siitä että isä saisi äidin sijasta eron jälkeen mahdollisuuden saada lasten lähihuoltajuus ja sitä kautta mahdollisuus osallistua lasten arkeen jolloin äiti jää sitten etä-äidiksi. Verrattain harvinaista ja harvoin onnistuu vaikka isä haluaisikin koska äiti on oletusarvoisesti etusijalla lähivanhemmaksi. Mistä tämä HS juttusarjakin lähti että ihan todettu juttu että isiä erotilanteessa "sorsitaan" lasten huoltajuuden suhteen.
 

Yhteistyössä