Meillä on kolme lasta, joista nuorimmat ovat 1, 5 vuotias ja kuukauden ikäinen vauva. Molemminpuolista joustoa tarvitaan, jotta kumpikin saisi nukkua edes joskus...
En siis aivan täysin allekirjoita sitä, että kotona olevan kuuluu herätä aina, koska hänellä on mahdollisuus nukkua päivisin. Itse en kyllä voi päivisin nukkua, koska lapset ovat niin eri rytmissä.
Olennaisinta on, että yrittää etukäteen neuvotella jonkinlaisen systeemin, jolla toimitaan. Ja sitten kumpikin joustaa, jos toinen on aivan väsynyt...
Meillä tämä systeemi toimii tällä hetkellä jotakuinkinkin näin:
Mies valvoo nuorimmaisen vatsan nipistelyt n. klo 12-01 joka yö. Illan virkkuna hänen on helppo valvoa ja katsoa telkkua. Minä menen nukkumaan klo 22 tai jotain. Mies tuo vauvan nukkumaan ja kömpii viereeni heti kun pääsee...Minä syötän vauvaa yöllä. Yleensä vauva herää ensimmäisen kerran syömään n. 03.00, sitten 06.00 ja 0.9.00. 1, 5 vuotias herää yleensä yhden kerran kello 03.00-0.600 välisenä aikana. Tällöin mies menee hänen huoneeseensa ja levittää patjan lattialle, nukkuu loppuyön siinä. Mis ei ole herkkäuninen, hän nukkuu missä vain ja milloin vaan
. Yleensä minä tökkään häntä lempeästi kylkeen, kun 1,5 alkaa itkemään ja mies puoliunessa menee tenavan luo....Itse en voi lähteä, koska vauva nukkuu vieressäni/on tissillä. Aamulla sitten mies lähtee töihin n. 8.00 ja laittaa samalla esikoisen koulutielle. 1,5 vuotias heräilee samoihin aikoihin ja näinollen minäkin.
Täytyy sanoa, että nostan hattua miehelleni. Hän hoitelee yöheräämisiä tasapuolisesti kanssani ja hommasta ei tulisi yhtään mitään, jos niin ei tapahtuisi. Toimiva työpari ollaan. Ainoana miinuspuolena on se, että kahdenkeskeistä aikaa jää vähän. Kokemuksen tuomalla tuntumalla voin kuitenkin vannnoa, että sitä taas on, kunhan vauva kasvaa ja nukahtaa aiemmin illalla. Saihan vauvakin alkunsa, kun kakkonen oli 10 kk
Minun mielestäni jokaisessa perheessä sovitaan omat pelisäännöt ja toisten ei pidä alkaa syyttelemään/naputtamaan niistä. Ihmiset ovat erilaisia unentarpeeltaan ja toiset ovat herkkäunisempia/heidän voi olla vaikeaa saada unta. Itse olen hyvin herkkäuninen ja ajoittain minun on vaikea saada aamuyöllä unta, jos virkustun liikaa. Toisaalta tulen ehkä vähäisemmällä unenmäärällä toimeen kuin mieheni. Mies on taas hyvä nukahtamaan ja tarvitsee unta n.6-8 tuntia. Eikä haittaa, vaikka hän välillä heräisikin.
Väsyneitähän me molemmat ollaan ajoittain. Ja toki miehen työteho ei ehkä ole niin hyvä kuin normaalisti olisi, mutta onneksi tämä on tilapäistä. Mies on myös ollut saman työnantajan palveluksessa yli 10 vuotta ja vaikka homma on vaativa, osa siitä menee taatusti jo rutiinilla
Toisaalta työssä on huomattavasti rauhallisempaa kuin kotona, joten ruoka/kahvitauot ovat kuulema nautintoja. (tosin luonaan jälkeen unettaa...) Oma työmaani on kotona ja pyykinpesu ei ole älyllisesti vaativaa (tiedän sen...), mutta tenavissa on haastetta. Jos heräilisin vielä enemmän, olisin varmasti pirttihirmu ja mies aavistaa sen ja jeesaa ehkä jo siksi...
Jokainen siis tyylilään. Olipas romaani
Alkuperäiselle, korvatulpat voisivat auttaa pulmaasi, kuten joku jo sanoikin. Itse välillä nukun korvatulpat korvilla, jos siihen on mahdollisuus.