ap
Olemme eronneet aikoinaan juuri siksi, että olimme hyvin eri mieltä asioista eikä yhteiselämästä tullut yhtään mitään.Alkuperäinen kirjoittaja Mrs Shillelagh:Niin. Juuri siksi sanotaankin, että parisuhteesta on pidettävä huolta lapsen takia. Ei se eroaminen auta lapsia, jos kumpikaan ei edelleenkään välitä toisesta. Toinen sanoi haluavansa, että teette yhteistyötä. Se ei onnistu, jos ei pysty asettumaan toisen asemaan. Ymmärrätkö sä ollenkaan miten nastaa on joutua kasvattamaan lapsensa joka toinen viikonloppu ihan ruohonjuuritasolta? Miten ihmeessä isä jaksaa edelleen ottaa lapsia viikonlopuksi luokseen?Alkuperäinen kirjoittaja ap:Juu, Facebookissa jutellaan, kun en tahdo puhelimessa puhua, kun pienempi lapsi on kotona. Ketjun linkitin siinä toivossa, että hän heräisi tajuamaan, että muidenkin mielestä hän tekee väärin eikä vaan minun.Alkuperäinen kirjoittaja Mrs Shillelagh:Ihmiset keskustelee nykyään netin välityksellä Mikään ihme, ettei parisuhteet kestä...Alkuperäinen kirjoittaja ap:Toi pienemmän kotiin.
Seisoi oven ulkopuolella ja kun lapsi oli sisällä katsoin isää silmiin ilmeellä, jonka tietää.
Sanoi, että tiedetään! Sitten alkoi kertoa, että nyt on sellainen juttu, että kun lasta pyytää useita kertoja tekemään jotain eikä se tee ja eilen kiusasi pienempää koko ajan ja vaan virnuili niin hänellä meni hermot. Sanoin, että teen lastensuojeluilmoituksen.
Nyt soitti. Sanoi, että minun täytyy ymmärtää, että hän ei koskaan löisi ketään ihmistä, eikä tahdo aiheuttaa mitään vammaa kenellekään. Pyytää, että toimin yhteystyössä ja hyvällä hengellä.
Linkitän ketjun hänelle nyt.
Hän luki kyllä koko ketjun. Sen jälkeen alkoi selitykset Facebookissa, joita en kauaa jaksanut lukea.
Olen asettunut hänen asemaansa 9 vuotta, enää en jaksa ajatella häntä ja hänen ongelmiaan vaan puolustan lastani.
Isällä on täysin vapaat tapaamisajat, asumme lähekkäin, hän voi halutessaan olla lasten kanssa vaikka joka päivä, ei tietenkään silloin, jos olemme vaikka mökillä.