Imukuppiin liittyvää

Niin sellaista kyselen, että mistä se imukupin tarve johtuu? Siis millaisissa tilanteissa imukupin käyttöön päädytään? Olen käsittänyt, että sattuu ihan hirveästi se laittaminen ja pahoja repeämiä tulee ja yleensä tarvitaan episiotomia, että varmaan on ihan "pakko rako", ei kai sitä huvikseen ketään kiduteta. Mutta miksei tehdä sitten sektiota jne.?

 

Ensimmäistä lasta tehdessäni ponnistusvaihe pitkittyi ja silloin kätilö ja lääkäri päätyivät imukupin käyttöön. Ponnistustuksen kanssa ei lapselle jäänyt mitään merkkejä sen käytöstä päähän, mutta apua siitä kai oli. Siinä vaiheessa, kun sitä tarvitaan, kipuja on ollut ja vielä tulossa niin, ettei sillä ollut ainakaan minulle merkitystä. Syntyi terhakka 10 pisteen tyttö, äippä oli vaan jo niin väsynyt.
Ei kannata pelätä. Asiansa osaava henkilökunta tietää mitä tekee.
Nyt olen menossa toiseen synnytykseen toivottavasti jo lähiaikoina käynnistyisi, (ed. -93), eikä edellisestä jäänyt mitään pelkoja.

 

meillä vauvan happiarvot laski ja melkein heti kun aloin ponnistamaan niin laitettiin imukuppi. Sen laittoa en edes huomannut mutta sitten lääkäri joutui vetämään aika voimakkaasti ja se sattui todella paljon. Väliliha leikattiin mutta sitäkään en edes huomannut. Ponnistus kesti kaiken kaikkiaan 25 min.

 

joo mul kans ponnistus kesti niin kauan 1½h etten jaksanu enää pinnistellä ja 10 poika tuli silti(sanotaan et imukuppi vauvat ei yleensä saa täyttä 10 ku vaikuttaa hengitykseen).en oikein tiedä muita syitä kun et jos esim.vaavin sydänäänet heikkenee tms niin sit äkkiä vaavi ulos.väliliha leikattiin,repesi,tikit sinkos heti synn.jälkeen ja häntäluu vieläkin vihloo,aikaa nyt melk.12vkoa.mut ei mua se imukupin laitto sattunut ja ihan positiivinen mieli jäi yleisellä tasolla =)

 

Mulla ainakin päädyttiin imukuppiin koska ponnistusvaihe venähti niin pitkäksi. Itteltä alko olla voimat loppu ja kun neiti juuttu sitten siihen melkeen ulostuloaukolle niin otettiin se kuppi avuksi. Eipä tuo sattunu, väliliha leikattiin ja sen lisäksi repes. Jälkeenpäin oli tietty aika silvottu olo.

 

päädyttiin imukuppiin ku olin ponnistanu jo 1,5 tuntia. pojulla oli pää jotenki vinossa nii se ei lähteny yhtään tulemaan. vauvalle tuli iso pahka päälaelle mut hävis parissa päivässä. kuppi ei sattunu yhtään ku oli niin hyvät puudutukset se vaan vähä hirvitti ku irtosi 3 kertaa ja vasta neljäs veto yritys onnistu. tehtiin episiotomia, silti vähä repesin mut haavat parantu nopeesti ja sain ite kannettua vaavin osastolle. ei jääny traumoja.

 

itelläni ponnistusvaihe oli kestänyt hieman yli tunnin ja voimat loppu. Pyysin itse imukupin. Imukupin laittaminen oli aivan hirveää...

 

Meillä imukuppi laitettiin myös pitkittyneen ponnistusvaiheen vuoksi. Sattui aivan sairaasti, paljon enemmän kuin mikään muu synnytyksessä. 5 vedolla tuli ihana 9 pisteen tyttö ulos, mutta tuli kyllä vähän epätoivo kun ei meinannut imukuppikaan auttaa. Vissiin oltais leikkaukseen menty jos ei olis tällä viimeisellä tullu. Itse pyysin muuten kun oli voimat niin loppu. Onneks en tienny kuinka paljon sattuu, mutta mieluummin se kuin et olis vielä ilman apua joutunu ponnistelemaan. Supistukset oli heikkoja kun kohtu oli väsyny, ja tyttö oli vissiin vähän väärässä asennossa tulossa ulos. Eppari tehtiin, ja sain mukavat repeämät joita lääkäri ompeli jonkin aikaa... Vuosin myös aikas paljon ja saivat sitten tiputella verta muutaman pussin. Ei mitään tekoa et olis ite voinu kävellä osastolle, meinas taju lähteä kun auttoivat sängylle.

 

No mul päädyttiin imukuppiin pitkän avautumisvaiheen takia koska olin jo niin väsynyt niin autettiin imukupilla. Tekihän se vähän kipeää se asentaminen ja vetäminen mut helpotti myös synnytystä.

 

mulla myös autettiin imukupilla siksi koska vauvan sydänäänissä oli muutoksia ja myöskin siksi että ponnistusvaihe pitkittyi yli tunnin mittaiseksi. kaikesta huolimatta syntyi yhdeksän pisteen tyttö. imukupin laitto kyllä sattui aika paljon, mutta se oli nopeasti ohi kun tyttö saatiin jo ekalla vedolla ulos.
sektioon päädytään varmaankin vain äärimmäisissä tapauksissa..

 

\

meillä vauvan happiarvot laski ja melkein heti kun aloin ponnistamaan niin laitettiin imukuppi. Sen laittoa en edes huomannut mutta sitten lääkäri joutui vetämään aika voimakkaasti ja se sattui todella paljon. Väliliha leikattiin mutta sitäkään en edes huomannut. Ponnistus kesti kaiken kaikkiaan 25 min.

semmonen tuli vielä mieleen että vauva oli tulossa kasvot ylöspäin kääntyneenä ja senkin takia päädyttiin imukuppi ottamaan käyttöön.