Ä
äiti
Vieras
http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=85&Itemid=135
Nykyään vauvoja imetetään enemmän ja toisella tavalla kuin ennen. Erilaiset käytännöt herättävät isovanhemmissa joskus kummastusta, mutta niihin on selkeät syyt.
Neljän tunnin syöttövälit ovat peräisin 1920-luvulta. Lapsen ruuansulatuksen arveltiin häiriintyvän liian useista ja liian pitkään kestävistä imetyskerroista, yösyömisestä ja rinnalle rauhoittumisesta.
30-luvulla sairaaloissa alettiin antaa vastasyntyneille sokerivettä matalan verensokerin ehkäisyyn ennen äidin maidonnousua. Tämä käytäntö siirtyi koteihin, ja se oli 80-luvulle saakka suositeltu lisäravinto.
40-luvulla annettiin tarkkoja ohjeita rintamaidon ajoituksesta ja määrästä. Nämä rajoitukset johtivat luonnollisesti siihen, että lisäruokaa tarvittiin aikaisin. Jo 2-3 kuukauden ikäisille suositeltiin marjamehuja ja juuressoseita, ja puolivuotiaille vahvoja lisäruokia. Tähän aikaan varhaisen lisäruokinnan todettiin edistävän lasten kasvua ja kehitystä. Lisäruoat paransivat ainakin niiden lasten ravitsemustilaa, jotka eivät äidinmaitoa saaneet.
50-luvulla imetys- ja hoitokäytännöt olivat tarkkoja kellon aikaan sidottuja sekä lisäruokaa annettiin varhain. Mehua antoa aikaistettiin 3-4 viikon ikään C-vitamiinin tarpeen tyydyttämiseksi.
1960-luvulla imetyssuositukset lyhenivät 6-8 kuukauteen, ja lapset saivat yleisesti joko sokeroitua vesi-maitoseosta tai teollista äidinmaitokorviketta. Janojuomana oli sokeri- tai hunajavesi. Hedelmäraastetta annettiin kolmen viikon iässä, juuresraastetta 1-2 kuukauden iässä ja munankeltuaista jo kolmen kuukauden iässä. Vahvojen maitojauhepohjaisten korvikkeiden ohella suositeltiin juottamaan lapselle vettä. Ohje oli tärkeä munuaisten kuormituksen takia. Ohje siirtyi myös imetetyille vauvoille ja sitä alettiin myöhemmin perustella sammaksen ehkäisyllä ja suun huuhtomistarpeella.
1970-luvun alussa kolmen kuukauden imetystä pidettiin riittävänä ja hyvänä. Vahvaa liharuokaa annettiin jo kolmikuisille, joskin vuosikymmenen lopussa ikäsuositus siirrettiin viiteen kuukauteen. Suola ei annettu alle kahdeksankuukautisille.
Näistä vanhoista lapsen elimistölle sittemmin vahingollisiksi todetuista käytännöistä on siirrytty uuteen aikakauteen. Äidinmaidon pitäisi olla yhä useamman lapsen ensimmäisen elinvuoden ensisijainen ruoka.
Nykysuositukset perustuvat kansainvälisiin suosituksiin ja uusimpiin tutkimustuloksiin. Täysimetystä suositellaan puoli vuotta (6 kk), lisäruokia varovasti totutellen kuuden kuukauden iästä alkaen. Nykykäsitys on, että täysimetetty vauva ei tarvitse muuta nestettä. Vesipullo häiritsee imetystä, ja elektrolyytti- ja nestetasapainon ylläpitoa. Lisävesi on tarpeen vasta lisäruokiin siirryttäessä. Osittaista imetyksen jatkamista 6-12 kuukauden ikään pidetään arvokkaana. WHO suosittelee imetystä jatkettavaksi aina 2 ikävuoteen asti ja pidempäänkin lapsen ja äidin tuntemuksen mukaan.
Nykyisetkään suositukset tuskin ovat lopullinen totuus. Lasten ravintosuosituksiin on odotettavissa muutoksia sitä mukaa, kun uusia tutkimustuloksia saadaan.
Monet vauvat saavat pullosta korviketta ja kasvavat hyvin. Mikä imetyksessä on niin erikoista?
Teollinen äidinmaidonkorvike on nykyään ravitsemuksellisesti riittävää, mutta sillä on heikkouksia äidinmaitoon verrattuna. Äidinmaito on helpommin sulavaa. Imetys ei tavallisesti vaadi mitään erikoistarvikkeita, eli on halvempaa ja maito on aina sopivan lämpöistä ja oikein pakattu. Äidinmaidossa olevat vitamiinit ja rauta imeytyvät paremmin kuin korvikkeesta. Äidinmaidossa on paljon vasta-aineita.
Rinta on lapselle muutakin kuin ravintoa. Siinä hän tankkaa läheisyyttä ja turvallisuutta. Lapsi rauhoittuu ja viettää mukavan hetken äidin kanssa.
Jokainen äidinmaitotippa on vauvalle tärkeä. Tästä syystä osittaisimetyskin on erittäin hyödyllistä. Pienestäkin määrästä maitoa vauva saa paljon ravinto- ja vasta-aineita ja läheisyyden tunnetta. Vaikka osittaisimetyksen rinnalla käytetään äidinmaidonkorviketta, osittaisimetys on Imetystä ja lapselle vain hyväksi.
Äidinmaidon edut vauvalle
Ihmisenmaidossa on ihmisvauvalle juuri oikeita ravintoaineita juuri oikeassa suhteessa. Äidinmaidosta löytyy tutkimuksissa jatkuvasti uusia ravintoaineita, joita sitten yritetään lisätään teollisesti valmistettaviin korvikkeisiin.
Maidontuotanto toimii kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Rinnoissa on maitoa aina valmiina, kun vauva tuntee nälkää tai janoa. Varsinkin ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana erittyvästä kolostrum-maidossa on runsaasti vasta-aineita, jotka auttavat vauvan immuunijärjestelmän kehittymistä. Tärkeät vasta-aineet eivät häviä maidosta, vaan vauva saa maidosta vasta-aineita koko imetysajan.
Maito ei nykykäsityksen mukaan muutu miksikään sokerivedeksi, vaan on erittäin hyvää täysipainoista ravintoa koko imetyksen ajan. Tästä syystä pitkästä imetyksestä on hyötyä. Pitkästä imetyksestä on hyötyä, sillä äidinmaidon hyvät aineet koituvat myös yli 1-vuotiaan hyväksi, vaikka äidinmaito ei olekaan hänelle ravitsemuksellisesti yhtä tärkeää kuin täysimetetyille vauvoille. Tutkimuksissa on havaittu pitkästä imetyksestä terveydellistä hyötyä myös äidille. Imetys auttaa ehkäisemään mm. munasarja-, kohtu-, kohdunkaulan ja rintasyöpää. Ainakin joidenkin syöpien kohdalla parhaaseen ehkäisevään vaikutukseen tarvitaan useamman vuoden imetyshistoria.
Imetyksen edut äidille
Imetys edesauttaa äidin ja vauvan välisen siteen muodostumista. Äiti tuntee hyvää oloa siitä, että voi tarjota vauvalleen hoivaa ja ravintoa omalla ruumiillaan. Mikä on sen ihanampaa kuin se, että vauva kasvaa hänen maidollaan. Parhaimmillaan imettäminen on nautittavaa! Imetys on kätevää, kun joka paikassa on ruoka mukana sopivan lämpimänä. Ei tarvitse kaupungilla etsiä paikkaa, missä lämmittäisi korvikkeen. Imetys auttaa myös vastasynnyttänyttä äitiä palautumaan synnytyksestä. Imetyksen erittämät hormonit auttavat kohtua supistumaan entiseen kokoonsa.
Miksi lapsentahtinen imetys on parempi kuin kellon mukaan imettäminen?
Äidinmaito sulaa nopeasti, joten vauvan täytyy syödä melko usein - tavallisesti 8 - 12 kertaa vuorokaudessa, mutta jotkut vauvat voivat syödä jopa 20 kertaa vuorokaudessa, mikä sekin on normaalia. Kellon mukaan imettäminen häiritsee kysynnän ja tarjonnan lain mukaan toimivaa maidontuotantosysteemiä, ja voi johtaa siihen, että maitomäärä ei vastaa vauvan tarpeita.
Vauva tarvitsee rintaa aina, kun vauva ilmaisee nälkäänsä. Ensimmäisiä merkkejä nälästä ovat muun muassa hamuaminen, lipominen, nokkiminen ja käden imeskely - itku on vauvan viimeinen keino ilmaista nälkäänsä, joten itkua ei kannata odottaa. Imettäminen saa rinnat tuottamaan lisää maitoa. Mitä enemmän vauva imee, sitä enemmän maitoa muodostuu.
Vauvalla saattaa olla myös niin sanottuja tiheän imun kausia n. 6 viikon 3 ja 6 kuukauden iässä, jolloin vauva syö tavallista tiheämmin. Tiheän imun kaudellaan vauva valmistelee tulevaa kasvupyrähdystään ja tilaa lisää maitoa. Myös flunssa voi aiheuttaa lisääntyvää imemistä. Vauva imee näin vasta-aineita itseensä.
Kuinka pitkään vauvan tulisi syödä?
Imetyksen kestoa ei ole tarvetta rajoittaa. Kello on imetyksessä turha kapine. Vauvan tulisi saada imeä, kunnes hän itse irrottaa otteensa. Sitten vauvan voi tarvittaessa röyhtäyttää (kaikki vauvat eivät tarvitse tätä), ja tarjota vauvalle toista rintaa. Jotkut vauvat haluavat syödä molemmista rinnoista, jotkut vain yhdestä kerrallaan - tässäkin on parasta kuunnella vauvaa. Pitkäkään imetystuokio ei kipeytä äidin rinnanpäitä, jos vauvan imemisote on hyvä koko imetyksen ajan. Vauva imee rintaa, ei nänniä, eikä hyvä imemisote tunnu epämiellyttävältä.
Riittääkö maito?
Kun maidontuotanto on kerran kunnolla käynnistynyt, maito riittää niin kauan kuin imetetään lapsentahtisesti. Niin kauan kuin lapsen annetaan tulla rinnalle aina, kun hän sitä haluaa maidontuotanto pysyy riittävänä. Siksi lapsentahtista imetystä suositellaan. Se, että vauva haluaa rintaa useammin kuin ennen ei tarkoita sitä, että maito ei riittäisi. Syitä tähän voi olla mm. tiheän imemisen kausi tai hampaiden puhkeaminen tai tuleva flunssa. Maito riittää niin kauan kunhan vauva kastelee 6-7 vaippaa/vrk, kasvaa ja on virkeä.
Maito ei normaalisti voi loppua yhdessä yössä, sillä maidon loppuminen prosessi. Maito voi kuitenkin näyttää loppuvan yhdessä yössä, jos äiti tulkitsee tiheän imun kauden tarkoittavan maidon loppumista ja alkaa antaa korviketta. Maidontulo alkaa vähetä, kun rinnan stimulaatio vähenee ja taas annetaan lisämaitoa jne, kunnes kierre on valmis ja maito todella loppuu.
Vauva voi myös lakkoilla, mutta sekään ei tarkoita, että maito olisi vähissä. Lakkoiluun voi olla myös monta syytä, kuten hampaiden puhkeaminen, korvatulehdus tai jokin ikävä kokemus rinnalla tai yksinkertaisesti maailma on vauvasta niin kiinnostava, ettei hän malta olla rinnalla.
Eikö vauvan pitäisi jo pian saada kiinteääkin ruokaa?
Äidinmaito on riittävää ja luonnollista ravintoa vauvan ensimmäisten kuuden kuukauden ajaksi, eikä vauva muuta ruokaa tai nestettä tavallisesti tarvitsekaan. Suositusten mukaan vauvalle voi maidon lisäksi antaa muuta ruokaa tai nestettä neljän kuukauden iästä alkaen. Terveelle ja hyvin kasvavalle vauvalle kiinteiden aloittamisen voi hyvin aloittaa suositusten mukaisesti vasta noin puolivuotiaana. Tavallisimpien allergiaa aiheuttavien ruokien, kuten lehmänmaidon, kotimaisten viljojen, kananmunan, mansikan ja suklaan aloittamista voi lykätä, kunnes vauva on kuusi kuukautta tai vanhempi.
Nykyään lisäruoka aloitetaan jollain harvoin allergisoivalla ruoalla kuten perunalla, maissilla, bataatilla tai riisillä. Vauvalle ei kannata antaa mitään ruokaa kysymättä ensin vanhemmilta. Allergioita on niin paljon, että ei tiedä, mitä pienestä murusta suklaata tai maidosta voi seurata. Mehuja ja sokerivettä ei nykyisin enää anneta. Syynä ovat lapsen hampaat, jotka ovat hyvin alttiita vahingoittumaan. Kaikki vanhemmat eivät halua lapsensa myöskään saavan makeita herkkuja ihan pienestä.
Miksi kaikki vauvat eivät saa tuttia tai tuttipulloa?
Vauvan ruokkiminen pullosta voi tuntua hauskalta, mutta se voi haitata imetystä. Pullosta imetään eritavoin kuin rinnasta ja jotkut vauvat hämmentyvät kahdesta imemistekniikasta. Jotkut vauvat voivat myös ruveta hylkimään rintaa, koska pullosta maito tulee helpommin kuin rinnasta. Ennen pullon tai tutin tarjoamista on hyvä odottaa, kunnes maidontuotanto on tasaantunut. Maidontuotannon tasaantumisen aikana pidetään tavallisesti muutamaa ensimmäistä viikkoa.
Tuttikaan ei ole vauvalle välttämättä hyväksi. Tutin imeminen vaatii hyvin erilaista tekniikkaa verrattuna imetykseen. Vauva voi hämmentyä kahdesta täysin erilaisesta imemistekniikasta, mistä voi aiheutua ongelmia imetyksessä. Siksi tutti tai tuttipullo ehkä ei ole paras lahja tuoreelle äidille.
Kuinka isovanhemmat voivat olla avuksi?
Isovanhemmat voivat olla avuksi monella eri tavalla: kantamalla, röyhtäyttämällä, vaihtamalla vaippaa, kylvettämällä tai viemällä vauvan ulkoilemaan. Tarjoukset auttaa kotitöissä, kahvinkeitossa tai ruoanvalmistuksessa otetaan todennäköisesti iloiten vastaan.
Isovanhemmat voivat rohkaista äitiä imetyksessä niin, että hän tuntee olonsa rentoutuneeksi imettäessään lastenlastanne seurassanne. Monilla vauvoilla on kausia, jolloin he syömistilanteessa helposti häiriintyvät vieraista ihmisistä ympärillään - sallikaa vauvan keskittyä imemiseen, hellimisen ja lepertelyn aika on sitten vähän myöhemmin. Äiti voi tuntea jäävänsä keskustelussa ulkopuoliseksi, jos hänen toivotaan mieluummin imettävän eri huoneessa, tai jos hän joutuu imettämään eri huoneessa taatakseen lapselle ruokarauhan. Imettäminen onnistuu huomaatta paidanhelman alta vaikka kahvipöydässä.
Äidin imetyksen tukeminen on yksi parhaista tavoista auttaa. Suurin osa naisista on fyysisesti kykeneviä imettämään, mutta toisinaan imettäminen voi olla yhtä kamppailua, varsinkin ilman oikeaa tietoa ja neuvoja ja ilman lähisukulaisten tukea. Jos äidillä on pulmia imetyksessä, auttakaa häntä selvittämään ne, esimerkiksi neuvolan tai imetystukiryhmän tuella.
Tärkeintä on muistaa, että jokainen äiti ja isä tekee parhaansa lapsensa eteen niillä tiedoilla, mitä heillä on käytössä. Parhaiten isovanhemmat ovat avuksi, jos ymmärtävät tukea lapsenlapsensa vanhempien ratkaisuja, vaikka ne eivät aina olisikaan isovanhempien mieleisiä.
Nykyään vauvoja imetetään enemmän ja toisella tavalla kuin ennen. Erilaiset käytännöt herättävät isovanhemmissa joskus kummastusta, mutta niihin on selkeät syyt.
Neljän tunnin syöttövälit ovat peräisin 1920-luvulta. Lapsen ruuansulatuksen arveltiin häiriintyvän liian useista ja liian pitkään kestävistä imetyskerroista, yösyömisestä ja rinnalle rauhoittumisesta.
30-luvulla sairaaloissa alettiin antaa vastasyntyneille sokerivettä matalan verensokerin ehkäisyyn ennen äidin maidonnousua. Tämä käytäntö siirtyi koteihin, ja se oli 80-luvulle saakka suositeltu lisäravinto.
40-luvulla annettiin tarkkoja ohjeita rintamaidon ajoituksesta ja määrästä. Nämä rajoitukset johtivat luonnollisesti siihen, että lisäruokaa tarvittiin aikaisin. Jo 2-3 kuukauden ikäisille suositeltiin marjamehuja ja juuressoseita, ja puolivuotiaille vahvoja lisäruokia. Tähän aikaan varhaisen lisäruokinnan todettiin edistävän lasten kasvua ja kehitystä. Lisäruoat paransivat ainakin niiden lasten ravitsemustilaa, jotka eivät äidinmaitoa saaneet.
50-luvulla imetys- ja hoitokäytännöt olivat tarkkoja kellon aikaan sidottuja sekä lisäruokaa annettiin varhain. Mehua antoa aikaistettiin 3-4 viikon ikään C-vitamiinin tarpeen tyydyttämiseksi.
1960-luvulla imetyssuositukset lyhenivät 6-8 kuukauteen, ja lapset saivat yleisesti joko sokeroitua vesi-maitoseosta tai teollista äidinmaitokorviketta. Janojuomana oli sokeri- tai hunajavesi. Hedelmäraastetta annettiin kolmen viikon iässä, juuresraastetta 1-2 kuukauden iässä ja munankeltuaista jo kolmen kuukauden iässä. Vahvojen maitojauhepohjaisten korvikkeiden ohella suositeltiin juottamaan lapselle vettä. Ohje oli tärkeä munuaisten kuormituksen takia. Ohje siirtyi myös imetetyille vauvoille ja sitä alettiin myöhemmin perustella sammaksen ehkäisyllä ja suun huuhtomistarpeella.
1970-luvun alussa kolmen kuukauden imetystä pidettiin riittävänä ja hyvänä. Vahvaa liharuokaa annettiin jo kolmikuisille, joskin vuosikymmenen lopussa ikäsuositus siirrettiin viiteen kuukauteen. Suola ei annettu alle kahdeksankuukautisille.
Näistä vanhoista lapsen elimistölle sittemmin vahingollisiksi todetuista käytännöistä on siirrytty uuteen aikakauteen. Äidinmaidon pitäisi olla yhä useamman lapsen ensimmäisen elinvuoden ensisijainen ruoka.
Nykysuositukset perustuvat kansainvälisiin suosituksiin ja uusimpiin tutkimustuloksiin. Täysimetystä suositellaan puoli vuotta (6 kk), lisäruokia varovasti totutellen kuuden kuukauden iästä alkaen. Nykykäsitys on, että täysimetetty vauva ei tarvitse muuta nestettä. Vesipullo häiritsee imetystä, ja elektrolyytti- ja nestetasapainon ylläpitoa. Lisävesi on tarpeen vasta lisäruokiin siirryttäessä. Osittaista imetyksen jatkamista 6-12 kuukauden ikään pidetään arvokkaana. WHO suosittelee imetystä jatkettavaksi aina 2 ikävuoteen asti ja pidempäänkin lapsen ja äidin tuntemuksen mukaan.
Nykyisetkään suositukset tuskin ovat lopullinen totuus. Lasten ravintosuosituksiin on odotettavissa muutoksia sitä mukaa, kun uusia tutkimustuloksia saadaan.
Monet vauvat saavat pullosta korviketta ja kasvavat hyvin. Mikä imetyksessä on niin erikoista?
Teollinen äidinmaidonkorvike on nykyään ravitsemuksellisesti riittävää, mutta sillä on heikkouksia äidinmaitoon verrattuna. Äidinmaito on helpommin sulavaa. Imetys ei tavallisesti vaadi mitään erikoistarvikkeita, eli on halvempaa ja maito on aina sopivan lämpöistä ja oikein pakattu. Äidinmaidossa olevat vitamiinit ja rauta imeytyvät paremmin kuin korvikkeesta. Äidinmaidossa on paljon vasta-aineita.
Rinta on lapselle muutakin kuin ravintoa. Siinä hän tankkaa läheisyyttä ja turvallisuutta. Lapsi rauhoittuu ja viettää mukavan hetken äidin kanssa.
Jokainen äidinmaitotippa on vauvalle tärkeä. Tästä syystä osittaisimetyskin on erittäin hyödyllistä. Pienestäkin määrästä maitoa vauva saa paljon ravinto- ja vasta-aineita ja läheisyyden tunnetta. Vaikka osittaisimetyksen rinnalla käytetään äidinmaidonkorviketta, osittaisimetys on Imetystä ja lapselle vain hyväksi.
Äidinmaidon edut vauvalle
Ihmisenmaidossa on ihmisvauvalle juuri oikeita ravintoaineita juuri oikeassa suhteessa. Äidinmaidosta löytyy tutkimuksissa jatkuvasti uusia ravintoaineita, joita sitten yritetään lisätään teollisesti valmistettaviin korvikkeisiin.
Maidontuotanto toimii kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Rinnoissa on maitoa aina valmiina, kun vauva tuntee nälkää tai janoa. Varsinkin ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana erittyvästä kolostrum-maidossa on runsaasti vasta-aineita, jotka auttavat vauvan immuunijärjestelmän kehittymistä. Tärkeät vasta-aineet eivät häviä maidosta, vaan vauva saa maidosta vasta-aineita koko imetysajan.
Maito ei nykykäsityksen mukaan muutu miksikään sokerivedeksi, vaan on erittäin hyvää täysipainoista ravintoa koko imetyksen ajan. Tästä syystä pitkästä imetyksestä on hyötyä. Pitkästä imetyksestä on hyötyä, sillä äidinmaidon hyvät aineet koituvat myös yli 1-vuotiaan hyväksi, vaikka äidinmaito ei olekaan hänelle ravitsemuksellisesti yhtä tärkeää kuin täysimetetyille vauvoille. Tutkimuksissa on havaittu pitkästä imetyksestä terveydellistä hyötyä myös äidille. Imetys auttaa ehkäisemään mm. munasarja-, kohtu-, kohdunkaulan ja rintasyöpää. Ainakin joidenkin syöpien kohdalla parhaaseen ehkäisevään vaikutukseen tarvitaan useamman vuoden imetyshistoria.
Imetyksen edut äidille
Imetys edesauttaa äidin ja vauvan välisen siteen muodostumista. Äiti tuntee hyvää oloa siitä, että voi tarjota vauvalleen hoivaa ja ravintoa omalla ruumiillaan. Mikä on sen ihanampaa kuin se, että vauva kasvaa hänen maidollaan. Parhaimmillaan imettäminen on nautittavaa! Imetys on kätevää, kun joka paikassa on ruoka mukana sopivan lämpimänä. Ei tarvitse kaupungilla etsiä paikkaa, missä lämmittäisi korvikkeen. Imetys auttaa myös vastasynnyttänyttä äitiä palautumaan synnytyksestä. Imetyksen erittämät hormonit auttavat kohtua supistumaan entiseen kokoonsa.
Miksi lapsentahtinen imetys on parempi kuin kellon mukaan imettäminen?
Äidinmaito sulaa nopeasti, joten vauvan täytyy syödä melko usein - tavallisesti 8 - 12 kertaa vuorokaudessa, mutta jotkut vauvat voivat syödä jopa 20 kertaa vuorokaudessa, mikä sekin on normaalia. Kellon mukaan imettäminen häiritsee kysynnän ja tarjonnan lain mukaan toimivaa maidontuotantosysteemiä, ja voi johtaa siihen, että maitomäärä ei vastaa vauvan tarpeita.
Vauva tarvitsee rintaa aina, kun vauva ilmaisee nälkäänsä. Ensimmäisiä merkkejä nälästä ovat muun muassa hamuaminen, lipominen, nokkiminen ja käden imeskely - itku on vauvan viimeinen keino ilmaista nälkäänsä, joten itkua ei kannata odottaa. Imettäminen saa rinnat tuottamaan lisää maitoa. Mitä enemmän vauva imee, sitä enemmän maitoa muodostuu.
Vauvalla saattaa olla myös niin sanottuja tiheän imun kausia n. 6 viikon 3 ja 6 kuukauden iässä, jolloin vauva syö tavallista tiheämmin. Tiheän imun kaudellaan vauva valmistelee tulevaa kasvupyrähdystään ja tilaa lisää maitoa. Myös flunssa voi aiheuttaa lisääntyvää imemistä. Vauva imee näin vasta-aineita itseensä.
Kuinka pitkään vauvan tulisi syödä?
Imetyksen kestoa ei ole tarvetta rajoittaa. Kello on imetyksessä turha kapine. Vauvan tulisi saada imeä, kunnes hän itse irrottaa otteensa. Sitten vauvan voi tarvittaessa röyhtäyttää (kaikki vauvat eivät tarvitse tätä), ja tarjota vauvalle toista rintaa. Jotkut vauvat haluavat syödä molemmista rinnoista, jotkut vain yhdestä kerrallaan - tässäkin on parasta kuunnella vauvaa. Pitkäkään imetystuokio ei kipeytä äidin rinnanpäitä, jos vauvan imemisote on hyvä koko imetyksen ajan. Vauva imee rintaa, ei nänniä, eikä hyvä imemisote tunnu epämiellyttävältä.
Riittääkö maito?
Kun maidontuotanto on kerran kunnolla käynnistynyt, maito riittää niin kauan kuin imetetään lapsentahtisesti. Niin kauan kuin lapsen annetaan tulla rinnalle aina, kun hän sitä haluaa maidontuotanto pysyy riittävänä. Siksi lapsentahtista imetystä suositellaan. Se, että vauva haluaa rintaa useammin kuin ennen ei tarkoita sitä, että maito ei riittäisi. Syitä tähän voi olla mm. tiheän imemisen kausi tai hampaiden puhkeaminen tai tuleva flunssa. Maito riittää niin kauan kunhan vauva kastelee 6-7 vaippaa/vrk, kasvaa ja on virkeä.
Maito ei normaalisti voi loppua yhdessä yössä, sillä maidon loppuminen prosessi. Maito voi kuitenkin näyttää loppuvan yhdessä yössä, jos äiti tulkitsee tiheän imun kauden tarkoittavan maidon loppumista ja alkaa antaa korviketta. Maidontulo alkaa vähetä, kun rinnan stimulaatio vähenee ja taas annetaan lisämaitoa jne, kunnes kierre on valmis ja maito todella loppuu.
Vauva voi myös lakkoilla, mutta sekään ei tarkoita, että maito olisi vähissä. Lakkoiluun voi olla myös monta syytä, kuten hampaiden puhkeaminen, korvatulehdus tai jokin ikävä kokemus rinnalla tai yksinkertaisesti maailma on vauvasta niin kiinnostava, ettei hän malta olla rinnalla.
Eikö vauvan pitäisi jo pian saada kiinteääkin ruokaa?
Äidinmaito on riittävää ja luonnollista ravintoa vauvan ensimmäisten kuuden kuukauden ajaksi, eikä vauva muuta ruokaa tai nestettä tavallisesti tarvitsekaan. Suositusten mukaan vauvalle voi maidon lisäksi antaa muuta ruokaa tai nestettä neljän kuukauden iästä alkaen. Terveelle ja hyvin kasvavalle vauvalle kiinteiden aloittamisen voi hyvin aloittaa suositusten mukaisesti vasta noin puolivuotiaana. Tavallisimpien allergiaa aiheuttavien ruokien, kuten lehmänmaidon, kotimaisten viljojen, kananmunan, mansikan ja suklaan aloittamista voi lykätä, kunnes vauva on kuusi kuukautta tai vanhempi.
Nykyään lisäruoka aloitetaan jollain harvoin allergisoivalla ruoalla kuten perunalla, maissilla, bataatilla tai riisillä. Vauvalle ei kannata antaa mitään ruokaa kysymättä ensin vanhemmilta. Allergioita on niin paljon, että ei tiedä, mitä pienestä murusta suklaata tai maidosta voi seurata. Mehuja ja sokerivettä ei nykyisin enää anneta. Syynä ovat lapsen hampaat, jotka ovat hyvin alttiita vahingoittumaan. Kaikki vanhemmat eivät halua lapsensa myöskään saavan makeita herkkuja ihan pienestä.
Miksi kaikki vauvat eivät saa tuttia tai tuttipulloa?
Vauvan ruokkiminen pullosta voi tuntua hauskalta, mutta se voi haitata imetystä. Pullosta imetään eritavoin kuin rinnasta ja jotkut vauvat hämmentyvät kahdesta imemistekniikasta. Jotkut vauvat voivat myös ruveta hylkimään rintaa, koska pullosta maito tulee helpommin kuin rinnasta. Ennen pullon tai tutin tarjoamista on hyvä odottaa, kunnes maidontuotanto on tasaantunut. Maidontuotannon tasaantumisen aikana pidetään tavallisesti muutamaa ensimmäistä viikkoa.
Tuttikaan ei ole vauvalle välttämättä hyväksi. Tutin imeminen vaatii hyvin erilaista tekniikkaa verrattuna imetykseen. Vauva voi hämmentyä kahdesta täysin erilaisesta imemistekniikasta, mistä voi aiheutua ongelmia imetyksessä. Siksi tutti tai tuttipullo ehkä ei ole paras lahja tuoreelle äidille.
Kuinka isovanhemmat voivat olla avuksi?
Isovanhemmat voivat olla avuksi monella eri tavalla: kantamalla, röyhtäyttämällä, vaihtamalla vaippaa, kylvettämällä tai viemällä vauvan ulkoilemaan. Tarjoukset auttaa kotitöissä, kahvinkeitossa tai ruoanvalmistuksessa otetaan todennäköisesti iloiten vastaan.
Isovanhemmat voivat rohkaista äitiä imetyksessä niin, että hän tuntee olonsa rentoutuneeksi imettäessään lastenlastanne seurassanne. Monilla vauvoilla on kausia, jolloin he syömistilanteessa helposti häiriintyvät vieraista ihmisistä ympärillään - sallikaa vauvan keskittyä imemiseen, hellimisen ja lepertelyn aika on sitten vähän myöhemmin. Äiti voi tuntea jäävänsä keskustelussa ulkopuoliseksi, jos hänen toivotaan mieluummin imettävän eri huoneessa, tai jos hän joutuu imettämään eri huoneessa taatakseen lapselle ruokarauhan. Imettäminen onnistuu huomaatta paidanhelman alta vaikka kahvipöydässä.
Äidin imetyksen tukeminen on yksi parhaista tavoista auttaa. Suurin osa naisista on fyysisesti kykeneviä imettämään, mutta toisinaan imettäminen voi olla yhtä kamppailua, varsinkin ilman oikeaa tietoa ja neuvoja ja ilman lähisukulaisten tukea. Jos äidillä on pulmia imetyksessä, auttakaa häntä selvittämään ne, esimerkiksi neuvolan tai imetystukiryhmän tuella.
Tärkeintä on muistaa, että jokainen äiti ja isä tekee parhaansa lapsensa eteen niillä tiedoilla, mitä heillä on käytössä. Parhaiten isovanhemmat ovat avuksi, jos ymmärtävät tukea lapsenlapsensa vanhempien ratkaisuja, vaikka ne eivät aina olisikaan isovanhempien mieleisiä.