Yleinenkin imetysongelma? Neuvoja kaivataan tulevaa varten!

Hei Kiekuva kana ja Madicken!

Vähän aiheesta ohi, mutta liittyy kuitenkin imettämiseen...

Minulla oli pikkukeskonen joka oli aluksi vto:lla ja sairaalassa 5 vikkoa. Itse pääsin tarkkailusta lapsivuodeosastolle viisi päivää synnytyksestä, jolloin neuvottiin pumppaamaan/oli ensimmäinen mahdollisuus pumpata. Koitteko pumppaamisen helpoksi? Pumppasin "hiki hatussa" kahdeksan viikkoa sekä sairaalassa että kotona, mutta maitoa ei vain herunut. Vauva sai sitten 4 pvä iästä lähtien korviketta

Imettää olisin saanut heti, kun maitoa olisi alkanut tulla. Mutta ei tullut pumppaamalla.

 

Vauvalla vaan jatkuvasti tissi suussa... Ja kokemuksesta voin sanoa ettei se sairaalassa annettu lisämaito ole mikään imetyksen loppu. Meidän kuopus söi sairaalassa aina ensin molemmat tissit ja sitten lisämaitoa täyden määrän päälle. Kotona ei enää sitten tarvittu ollenkaan lisämaitoa kun maito nousi silloin kolmantena päivänä (sen jälkeen ei poika juonut enää tippaakaan pullosta)

 

Hei Kiekuva kana ja Madicken!

Vähän aiheesta ohi, mutta liittyy kuitenkin imettämiseen...

Minulla oli pikkukeskonen joka oli aluksi vto:lla ja sairaalassa 5 vikkoa. Itse pääsin tarkkailusta lapsivuodeosastolle viisi päivää synnytyksestä, jolloin neuvottiin pumppaamaan/oli ensimmäinen mahdollisuus pumpata. Koitteko pumppaamisen helpoksi? Pumppasin "hiki hatussa" kahdeksan viikkoa sekä sairaalassa että kotona, mutta maitoa ei vain herunut. Vauva sai sitten 4 pvä iästä lähtien korviketta

Imettää olisin saanut heti, kun maitoa olisi alkanut tulla. Mutta ei tullut pumppaamalla.

Minulle pumppaaminen oli helppoa. Tai se epämiellyttävyys mitä tuota kohtaan tunnen on puhtaasti psyykkistä. Heti kun maito nousi sitä tuli hyvin myös pumpulle. Esikoisen kanssa kotiuduttaessa saatiin sairaalasta sähköpumppu lainaan, alkuunhan vauva käytännössä sai kaikki maitonsa pumpattuna ja korvikkeita ei tarvittu lain.


Muoks. eli siis esikoisen onnistunut imetys oli puhtaasti sen ansioa että maitoa tuli noin hyvin pumpullekin. Muussa tapauksessa olatisiin saatu mennä alusta asti korvikkeella.

 

Mä olin melko tietämätön laitoksella, luotin hoitajien opastukseen. Sain siellä sitten selville, ettei hoitajilla ole aikaa tukea ja opastaa imetyksen suhteen, lisämaitoa annettiin 6h synnytyksestä ensimmäisen kerran ja myöhemmin pari kertaa uudestaan ellei imetys heti lähtenyt käyntiin. Vauva oli ihan normaalipainoinen syntyessään.

Vauvan toisena yönä vauva tuntui olevan tyytyväinen rinnalla oloon ja annoinkin olla siinä, vaihtelin välillä rintaa ja vauva imi. Kolmisen tuntia meni, kunnes yöhoitsu tuli kysymään miten menee, kerroin hänelle maratonimetyksestä, niin hän järkyttyi ja lähes juoksi hakemaan lisämaitoa.

Seuraavana aamuna maito oli todellakin noussut.

 

Mulla on molempien muksujen syntymän jälkeen noussut maito viidentenä päivänä synnytyksestä. Lisäongelmana molempien kanssa on ollut se, että saivat lisämaitoa heti synnytyksen jälkeen (esikoinen liian matalan verensokerin takia, mitattiin alhaisen apgarin takia ja kuopus automaattisesti mun raskausdiabeteksen takia). Kyllä siinä oli pakko sitä lisämaitoa antaa vielä senkin jälkeen, kun sokerit alkoi pysyä. Kätilöt sen mulle sanoi suoraan, että on päässyt vauva jo tottumaan maitoon ja kun minulta ei sitä vielä tullut. Mutta alussa maidonnousu on myös hormonaalista, niin kyllähän se sieltä nousee ja kun se nousee ja alkaa herua, sitten lopettaa sen lisämaidon antamisen. That's it. Me tosin annettiin niin vähän kuin mahdollista. Käytännössä 10-15 ml pari, kolme kertaa päivässä.

 

Itsellä esikoisen syntyessä vauva vaan autettiin rinnalle ja välillä käytiin tarkistamassa imuote. Mistään lisämaidoista ei ollut puhettakaan, eikä vauvaa punnittu imetysten jälkeen. Yhtenä yönä vauva karjui muutaman tunnin, tissi helpotti oloa aina muutamiksi sekunneiksi, sitten jatkui. Kolmantena päivänä maito nousi ja vauvan painokin oli noussut tarvittavasti ja kotiin päästiin. Siinä kaikki. Kotona jatkoin imettämistä, enkä edes miettinyt mitään korvikkeita. Imuoteongelma oli muutaman kuukauden ja nännit kärsi, mutta sittemmin jatko on ollut helppoa. Imetän yhä taaperoa.

 

hieman erilaista siis... mulla kiireellinen sektio, vauva rinnalle sektiopäivän iltana, maito ei ole tehnyt varsinaista nousua missään vaiheessa, vesseli nyt kohta 10vkoa, tihkutellen tullut alusta lähtien, ihokontaktissa kaiken aikaa ja rinnalla useita viikkoja, ei vaikutusta! vasta tossa 2kk kohdalla, kun muutettiin uuteen kämppään, ostin Still-teetä ja istuskelin imettämässä itku silmässä, tunsin ekan kerran herumisen, herumista tapahtuu vaihtelevasti, illalla ei lainkaan, vauva saa korviketta rinnan lisäksi täl hetkel max x1 päivässä, missään vaiheessa maitoa ei ole tullut reilusti, poju on edelleen kaiken aikaa rinnalla vaunulenkkiä lukuunottamatta... kaikkeni olen tehnyt laihoin tuloksin, laiha on lapsikin kyllä omalla käyrällään menee... lupasin itselleni yrittää yötä päivää tonne 3kk asti ja sitten katsotaan, miten edetään, tavoite lähellä jo...

 

Imetyksen alussa on tärkeintä nännien stimulointi. Jos siis vauvalle antaa lisämaitoa, olisi hyvä pumpata, vaikka kolostrumia tuleekin pumpulla joko vähän tai ei ollenkaan.

-Pullon sijasta valmistaudu hörpyttämään lisämaito kupista nännihämmennyksen välttämiseksi, pidä huoli ettei sairaalan henkilökunta anna pulloa.

-Pumppaa jos vauva ei viihdy rinnalla, vaikkei mitään tulisi ulos. Stimulaatiota n.1-2tunnin välein 10-20 min/rinta.

-Kolostrumia tulee vähän, mutta vauvan vatsa on myös ensimmäisinä päivinä venymätön ja n.mansikan kokoinen

-Kolostrumi on lähinnä vasta-aine sekoitus eikä kovin ravinteikasta. Vauvan on tarkoituskin pärjätä ekat päivät vähällä ruualla.

-Kenguruhoito, eli ihokontakti edistää vauvan imemishaluja

-Ota etukäteen selvää imetysavusta alueellasi, ja ota puhelinnumerot (ainakin imetystukipuhelin) sairaalaan mukaan.

Minulla maito nousi vasta 6 päivää synnytyksestä ja silti täysimetys onnistui. Lisämaitoa ei tarvitse kavahtaa tai peljätä jos rintojen stimulaatiosta pitää huolen. Rintaruokinnan ensimmäinen ja tärkein asia on, että vauva saa ruokaa. Vauvan huudattamisessa en ole koskaan nähnyt järjen häivääkään. Jokainen tippa omaa maitoa on vauvalle hyvästä, mutta joskus lisämaitoa tarvitaan eikä se imetystä pilaa. Jos tahtoo varjella vauvan elimistöä korvikkeelta, voi varautua luovutetulla maidolla.

 

Suunnitellun sektion jälkeen sain vauvan rinnalle heräämön/tarkkailuhuoneen puolella.
Tämän jälkeen vauva oli lähes jatkuvasti sylissäni, nukuin lapsi kainalossa ja ainoat erohetket olivat kun kävin nopeasti suihkussa tai vessassa.
Lisämaitoa ei annettu missään vaiheessa, sitä ei edes ehdotettu. Maito nousi viidentenä päivänä jolloin oltiin lähdössä kotiin. Takana oli imetysmaratonyö, 3 tunnin välein vähintään imetystä.

Takana 6kk täysimetystä, osittaista parivuotiaaksi asti.

 

Mulla maito nousi molemmilla kerroilla 3 päivää synnytyksestä, eikä sitä alkuun tullut riittävästi vauvan tarpeisiin. Mä tein niin että aina kun tuli syötön aika, niin imetin ensin. Jos tuntui että vauva on koko ajan rinnalla ja nälissään, niin annoin pullosta lisää ilman turhaa stressiä. Ekat pari-kolme viikkoa tarvittiin lisämaitoa, sitten kyllästyin pullorumbaan ja sain alkoholittoman oluen ja pumppailun avulla lisättyä maidon määrää niin paljon että pääsin pulloista eroon. Sen jälkeen niitä ei enää tarvittukaan, imetyksellä mentiin molempien kohdalla n. 9 kk ajan.

 

[QUOTE="vieras";23531699]Mulla on molempien muksujen syntymän jälkeen noussut maito viidentenä päivänä synnytyksestä. Lisäongelmana molempien kanssa on ollut se, että saivat lisämaitoa heti synnytyksen jälkeen (esikoinen liian matalan verensokerin takia, mitattiin alhaisen apgarin takia ja kuopus automaattisesti mun raskausdiabeteksen takia). Kyllä siinä oli pakko sitä lisämaitoa antaa vielä senkin jälkeen, kun sokerit alkoi pysyä. Kätilöt sen mulle sanoi suoraan, että on päässyt vauva jo tottumaan maitoon ja kun minulta ei sitä vielä tullut. Mutta alussa maidonnousu on myös hormonaalista, niin kyllähän se sieltä nousee ja kun se nousee ja alkaa herua, sitten lopettaa sen lisämaidon antamisen. That's it. Me tosin annettiin niin vähän kuin mahdollista. Käytännössä 10-15 ml pari, kolme kertaa päivässä.[/QUOTE]

Pitää vielä jatkaa tähän mun viestiin, että mullahan oli koko ajan vauva tississä kiinni. Siis ihan koko ajan. Kumpikaan ei käytännössä nukkunutkaan muuten, kuin siten että olivat tississä kiinni. Eihän se tietenkään koko aikaa tehokasta se niitten imeminen ollut, mutta enimmäkseen kyllä. Toisen kanssa eritoten kätilöt kävi mulle varta vasten sanomassa, että soita sitten kelloa, jos haluat vähän aikaa levätä ja me viedään vauva joksikin aikaa vauvalaan. (En soittanut). Ja lisäsi samaan syssyyn, että sulla kuule nousee maito vielä kohinalla kun sä noin imetät. Ja olivat aivan ihmeissään, kun kolmantena päivänä lähtötarkastusaamuna syöttöpunnitus näytti tasan 0 grammaa. No näyttäähän se, kun maito ei ole vielä noussut.

 

hieman erilaista siis... mulla kiireellinen sektio, vauva rinnalle sektiopäivän iltana, maito ei ole tehnyt varsinaista nousua missään vaiheessa, vesseli nyt kohta 10vkoa, tihkutellen tullut alusta lähtien, ihokontaktissa kaiken aikaa ja rinnalla useita viikkoja, ei vaikutusta! vasta tossa 2kk kohdalla, kun muutettiin uuteen kämppään, ostin Still-teetä ja istuskelin imettämässä itku silmässä, tunsin ekan kerran herumisen, herumista tapahtuu vaihtelevasti, illalla ei lainkaan, vauva saa korviketta rinnan lisäksi täl hetkel max x1 päivässä, missään vaiheessa maitoa ei ole tullut reilusti, poju on edelleen kaiken aikaa rinnalla vaunulenkkiä lukuunottamatta... kaikkeni olen tehnyt laihoin tuloksin, laiha on lapsikin kyllä omalla käyrällään menee... lupasin itselleni yrittää yötä päivää tonne 3kk asti ja sitten katsotaan, miten edetään, tavoite lähellä jo...

Kuulostaapas rankalta touhulta, upeeta et olet jaksanut näin pitkään!
Teessä on usein liian vähän maidontuotantoa lisääviä aineita, jotta sillä olisi suurta vaikutusta. Oletko kokeillut sarviapilaa (kauppanimessä fenugreek) kapseleina? Myös magnesium ja kalsiumlisät voisivat tehdä terää.
Stimulaatiota ainakin kuulostaa olevan riittävästi. Maitolaiturilta saa lisääkin neuvoja, olemassa olevistakin ketjuista voi käydä kurkkimassa vinkkejä jos ei tahdo kirjautua. Toivottavasti imetys pääsee jatkumaan, ja muuttuu helpommaksi! Paljon tsemppiä, mikä imetystaipaleenne kesto sitten onkaan!

 

Minulla on mennyt n.viikko että maito on alkanut nousemaan. Ja kyllä se vauva tulee ihan alussa tosi vähällä toimeen. Kyllä sitä maitoa tulee, kunhan lähes orjallisesti muistaa juoda n.2l vettä+6 kuppia imetysteetä päivässä ja pitää syödä hyvin. Vähääkään jos unohtaa syödä ja juoda, niin ainakin minulla näkyy heti maidon määrässä. Joka ikinen milli korviketta on pois sinun maidosta. Luota että maitoa tulee ja se riittää. Kyllä se nla terkka sanoo, jos ei riitä. Myös imetyskumi häiritsee rintaa/ herumista. Muista että alku ajan jälkeen rinnat ei enää "täyty" maidosta, vaan ne pehmenee ja on muka tyhjät. Se on normaalia ja sitä maitoa tulee aivan normaalisti, kuin aikasemminkin. Muista, etten vain sinä harjoittele imetystä, vaan myös se vauva. Enimmäiset 6 "harjoitus" viikkoa on lupa takuta ja suurimmalla osalla takkuaa. Sen jälkeen imetys alkaa olla jo suht hyvässä alussa, HUOM todellakin vasta alussa. Nyt se imetys voi sitten kunnolla alkaa Ensimmäiset viikot imetys sattuu, niin että kyyneleet silmissä ajattelee seuraavaa imetys kertaa. Mutta se menee pian ohi. Ja yleensä n.2vk synnytyksestä moni äiti heittää hanskat tiskiin. Vauva on juuri herännyt alku horroksesta, itkee enemmän ja moni äiti juuri tässä vaiheessa (myös itse aikoinaan) epävarmuuksissaan antaa lisämaitoa. Itse aloitin imetysohjaajan avulla kunnolla harjoitella imetystä 2vk kohdalla (olin jo lähes lopettamassa koko touhun). Alkuvaikeuksien jälkeen imetin lähes 2v! Kolmonen oli keskonen ja hänelle pumppasin maidot. Heti sairaalajakson jälkeen kotiuduttua heitin pullot mäkeen ja aloin imettää. Esikoisen imetys meni ihan plörinäksi, kun olin tosi epävarma. Kivulias imetys, luulo, että maito loppuu (=rinnat alun jälkeen tyhjän oloiset ja pehmeet. Kukaan ei kertonut, että sehän kuuluu asiaan!)..
Tsemiä imetykseen=)

 

Meillä esikoisesta mulla tuli ihan hyvin maitoa, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi ja poika lähes asui rinnalla, joka johti vatsakipuihin, sitte saikin vähän lisämaitoa parina ekana päivänä ja sitte maito nousi ja tuli yli omienkin tarpeiden.

Kuopksestakin tuli maitoa hyvin alusta asti, mutta hänkin asui ekan yön ja päivän rinnalla, myös sitte toisena päivänä asuskeli alusta rinnalla, mutta se johtukin siitä et oli vattanväänteitä, mutta siis nukuin pojan kanssa ja hän oli melkein koko ajan sylissäni laitoksella ollessani, joten maito nousi äkkiä ja tulikin sitten taas ylimäärästä ja paljon.

Älä stressaa imetyksestä, nauti niistä hetkistä kun saat olla pienen vauvan kanssa ihan kaksin siellä sairaalassa, pidä mahdollisimman paljon sylissä ja anna lapsen imeä niin paljon kuin haluaa, kyllä se siitä lähtee

 

Hei Kiekuva kana ja Madicken!

Vähän aiheesta ohi, mutta liittyy kuitenkin imettämiseen...

Minulla oli pikkukeskonen joka oli aluksi vto:lla ja sairaalassa 5 vikkoa. Itse pääsin tarkkailusta lapsivuodeosastolle viisi päivää synnytyksestä, jolloin neuvottiin pumppaamaan/oli ensimmäinen mahdollisuus pumpata. Koitteko pumppaamisen helpoksi? Pumppasin "hiki hatussa" kahdeksan viikkoa sekä sairaalassa että kotona, mutta maitoa ei vain herunut. Vauva sai sitten 4 pvä iästä lähtien korviketta

Imettää olisin saanut heti, kun maitoa olisi alkanut tulla. Mutta ei tullut pumppaamalla.

Minulla se oli helppoa, maitoa tuli ensin se kaksi tippaa pullon pohjalle mutta aika nopeasti määrät suureni. Kaikilla ei valitettavasti heru pumpulle.

 

No ei mulla ainakaan vauva oo nälkäänsä karjunu. Jos on alkanu karjumaan niin heti tissille. Mä kans suosittelen sitä että pidät vauvaa alusta asti paljon lähellä, nukutte vierekkäin ja kannat paljon. Annat vauva imeä aina kun se haluaa ja niin kauan kun se haluaa. Ainoa keino saada se maito nousemaan on se, että vauva imee, imee ja imee. Mun kolmas vauvani oli ekat 3 viikkoa käytännössä tissi suussa kellon ympäri. Mutta maito sitte riittikin hyvin ja riittää edelleen (vauva on nyt 9kk).kaiken a ja o on lapsentahtinen imetys, se on tärkein keino. Jos vauva hermostuu tissillä siksi että sieltä ei mitään tule niin silloin on neuvona se, että annat vauvalle korviketta jonkun 20ml että pahin nälkä lähtee, sitte vauva jaksaa kärsivällisemmin imeä tissiä, vaikkei sieltä heti paljon tuliskaa. Eli jos tarviit korviketta alussa niin anna lisämaito ENNEN imetystä, pieni määrä, ja sitte tissillä niin kauan ku vauva vaan haluaa olla.

 

Meidän toinen lapsi tulee huomenna 2 viikkoa, syntyessään oli 3722g, eli isohko vauva (kuulemma).
Me ollaan annettu lisämaitoa,koska toinen ei vaan jaksa imeä vatsaansa täyteen.joko nukahtaa rinnalle,tai alkaa huutamaan nälkäänsä ja hermostuu koko touhuun. Annan aina ensin olla rinnalla, niin kauan kun viihtyy, jos vielä senkin jälkeen huutaa nälkäänsä niin annan lisämaitoa. Yleensä vetäkin sellaiset 50ml vielä tuttelia, eli nälkä on kova. Ja maitoa mulla kuitenkin tulee ihan kunnolla.
En näe tätä ongelmaksi, kun kuitenkin tissiäkin saa, pääasia että saa vatsansa täyteen. Kun tuosta vähän kasvaa, niin katsotaan jos saisi rinnastaa kaiken tarvitsemansa.

Esikon kanssa ei ollut tälläistä ongelmaa, söi hyvin rinnalla ja tuli tyytyväiseksi. Oli tosi paljon pienempi kuin tämä uusi tulokas.

 

[QUOTE="Vieras";23537746]Meidän toinen lapsi tulee huomenna 2 viikkoa, syntyessään oli 3722g, eli isohko vauva (kuulemma).
Me ollaan annettu lisämaitoa,koska toinen ei vaan jaksa imeä vatsaansa täyteen.joko nukahtaa rinnalle,tai alkaa huutamaan nälkäänsä ja hermostuu koko touhuun. Annan aina ensin olla rinnalla, niin kauan kun viihtyy, jos vielä senkin jälkeen huutaa nälkäänsä niin annan lisämaitoa. Yleensä vetäkin sellaiset 50ml vielä tuttelia, eli nälkä on kova. Ja maitoa mulla kuitenkin tulee ihan kunnolla.
En näe tätä ongelmaksi, kun kuitenkin tissiäkin saa, pääasia että saa vatsansa täyteen. Kun tuosta vähän kasvaa, niin katsotaan jos saisi rinnastaa kaiken tarvitsemansa.

Esikon kanssa ei ollut tälläistä ongelmaa, söi hyvin rinnalla ja tuli tyytyväiseksi. Oli tosi paljon pienempi kuin tämä uusi tulokas.[/QUOTE]

Imetysohjaajat suosittelee nykyään että lisämaito pitäis antaa ENNEN imetystä, jos lisämaitoa tarvii. ELi ensin pikku määrä lisämaitoa ja sitte tissillä loppuaika. En muista mikä peruste sillä oli mutta se on jotenki tieteellisesti tutkittu että se on parempi järjestys imetyksen onnistumisen kannalta. ITse en oo kokeillu ku en oo koskaa lisämaitoja tarvinnu vauvoilleni, mutta tämän neuvon kuulin kun viimeksi olin imetystuki-illassa. Oli mulleki ihan uus juttu. ehkä täällä on joku viisas joka tietää miksi kannattais tehdä noin.

 

Mä en tiedä onko tää ollut yksi apu, mutta molempien lasten kanssa olin lähes koko sairaalassaolo ajan "vierihoidossa" eli vauva nukkui lähes koko ajan siinä mun (ja tissin ) vieressä. Ja söi, kun halusi, ja taas nukkui ja taas söi. Kyllähän monet sanoo, että tolla olisi jotain tekemistä sen maidon nousun kanssa, jotain hormoneja erittyy enemmän tai jotain. Tiedä sitten, mutta ainakin se oli ihan mukavaa pötkötellä siinä vauva kainalossa

 

[QUOTE="niin";23537796]Imetysohjaajat suosittelee nykyään että lisämaito pitäis antaa ENNEN imetystä, jos lisämaitoa tarvii. ELi ensin pikku määrä lisämaitoa ja sitte tissillä loppuaika. En muista mikä peruste sillä oli mutta se on jotenki tieteellisesti tutkittu että se on parempi järjestys imetyksen onnistumisen kannalta. ITse en oo kokeillu ku en oo koskaa lisämaitoja tarvinnu vauvoilleni, mutta tämän neuvon kuulin kun viimeksi olin imetystuki-illassa. Oli mulleki ihan uus juttu. ehkä täällä on joku viisas joka tietää miksi kannattais tehdä noin.[/QUOTE]

Niin mä latoon, että joku muukin tuosta järjestyksestä mainitsi. Voisi kokeilla, mutta kun ei se aina tarvii sitä lisämaitoaan, niin tuleeko siitä sitten vaan turha tottumus?

 

[QUOTE="mie";23537810]Mä en tiedä onko tää ollut yksi apu, mutta molempien lasten kanssa olin lähes koko sairaalassaolo ajan "vierihoidossa" eli vauva nukkui lähes koko ajan siinä mun (ja tissin ) vieressä. Ja söi, kun halusi, ja taas nukkui ja taas söi. Kyllähän monet sanoo, että tolla olisi jotain tekemistä sen maidon nousun kanssa, jotain hormoneja erittyy enemmän tai jotain. Tiedä sitten, mutta ainakin se oli ihan mukavaa pötkötellä siinä vauva kainalossa [/QUOTE]

Meilläkin molemmat ovat olleet vieressä koko ajan ja nukkuneet mun kainalossa, tissi suussa. Mutta tosiaan, esikolle riitti pelkkä tissi, tälle toiselle ei... Raukka on aina"kuolemassa" nälkään, voi toki olla luonne kysymyskin tämä!?

 

[QUOTE="mie";23537810]Mä en tiedä onko tää ollut yksi apu, mutta molempien lasten kanssa olin lähes koko sairaalassaolo ajan "vierihoidossa" eli vauva nukkui lähes koko ajan siinä mun (ja tissin ) vieressä. Ja söi, kun halusi, ja taas nukkui ja taas söi. Kyllähän monet sanoo, että tolla olisi jotain tekemistä sen maidon nousun kanssa, jotain hormoneja erittyy enemmän tai jotain. Tiedä sitten, mutta ainakin se oli ihan mukavaa pötkötellä siinä vauva kainalossa [/QUOTE]

Se on niin ihanaa :heart: