Yleinenkin imetysongelma? Neuvoja kaivataan tulevaa varten!

Tuntuu, että joka toisella imetys epäonnistuu, koska maito ei ehdi nousta tarpeeksi nopeasti ensimmäisinä päivinä, mitä vauva vaatisi.

te jotka toistamiseen onnistutte imetyksessä, miten sen teette? Mun ja monen tuttavan kokemus on, että vauva laitoksella karjuu pari päivää nälkäänsä ja sitten jo luovutetaan ja aletaan syöttää korviketta. Äidillä lähtee järki, kun vauva karjuu 2-3tuntiakin putkeen nälkäänsä. Vauva menettää hermonsa, koska nälän ansiosta ote tissistä herpaantuu vähän väliä ja pitkänkin imemisen jälkeen ei saa vatsaa täyteen. Kierre on valmis...
Pelkällä sitkeydelläkö kuuntelette vauvan nälkäistä huutoa ja ajattelette, että kyllä se maito sieltä joskus nousee?

Antakaa kaikkia mahdollisia imetysvinkkejä, miten välttäisin tämän toisen tulevan vauvan kanssa imetyksen "epäonnistumisen".


Kiitos :flower:

 

Mulla ei ole vauvat karjuneet nälkäänsä vaan olleet tuntikausia tissiillä niin että se maito on noussut. Lienee teillä ollut sitten temperamenttisia lapsia, jotka eivät ole malttaneet odottaa - ehkä siinä tilanteessa pikkuhuikka luovutettua maitoa ja uudelleen tissille jne.

 

Mulla nousi maito vasta 3 päivää synnytyksen jälkeen... Ja pääsin siis kotiin ennen sitä. Silti vauvan paino nousi jo sairaalassa, oli näköjään niin rasvaista ensimaitoa Ei mulle puhuttu mistään lisämaidosta tai muusta, tiheästi vaan imetin ja hoitajat tuli muistuttamaan jos oli menny yli 4 tuntia viimeisestä imetyskerrasta.

 

No en minä ainakaan typyä nälässä laitoksella pitänyt, kun aluksi ei tullut maitoa ollenkaan/liian vähän annoin loput pullosta korvikkeen muodossa, 15 min/tissi imetin ennen korviketta. Maitoa alkoi tulemaan tarpeeksi tai oikeastaan yli oman tarpeen vasta kotosalla, hyvin typy on alun korvikkeesta huolimatta tissille tottunut...

 

Vinkkejä:
-Syö ja juo itse paljon
-Yritä nukkua mahdollisimman paljon
-Älä stressaa liikaa imetyksestä
-Imetä usein
-Pyydä sairaalasta neuvoa oikeaan imuotteeseen

 

Mulla ei ole vauvat karjuneet nälkäänsä vaan olleet tuntikausia tissiillä niin että se maito on noussut. Lienee teillä ollut sitten temperamenttisia lapsia, jotka eivät ole malttaneet odottaa - ehkä siinä tilanteessa pikkuhuikka luovutettua maitoa ja uudelleen tissille jne.

JAtkan vielä sen verran että kannattaa nukkua vauvan kanssa masutusten tai kainalossa (eikä makuuttaa omassa sängyssä eikä varsinkaan vauvalassa, paljon ihokontaktia ja antaa vauvan imeä niin paljon kuin haluaa, jolloin maito nousee paremmin.

 

mulla vasta yks vauva,mutta siis,koko laitoksella oloajan,pidin vauvaa rinnalla niin paljon kun mahdollista jotta maito nousisi,välillä annoin 10ml lisämaitoa,ja taas rinnalle että vauva jaksaa imeä. maito mulla nousi sitten vasta kolmantena päivänä,eli kun oltiin kotiin lähdössä..

 

jos alkuun annatkin pullosa lisämaitoa,niin eihän sun tarvii imetystä lopettaa.Pikkuhiljaa kun homma alkaa toimimaan,lopeta lisämaidon. Mulla ei kumpikaan raivonnut nälkäänsä,vaan sinnikkäästi asuivat rinnalla 1-2h kerrallaan,n.8-9 viikon jälkeen alkoi helpottaa ja imetys nopeutua...mutta sitten tulikin rintaraivareita.

 

JAtkan vielä sen verran että kannattaa nukkua vauvan kanssa masutusten tai kainalossa (eikä makuuttaa omassa sängyssä eikä varsinkaan vauvalassa, paljon ihokontaktia ja antaa vauvan imeä niin paljon kuin haluaa, jolloin maito nousee paremmin.

näin. meilläkin vauva nukkui mun vieressä sairaalassa jotta maito nousisi nopeampaa,ja vauva sai imeä niin paljon kun halusi..

 

No meillä joudutiin esikoiselle antamaan lisämaitoa sairaalassa, muttei niinkään sen takia ettei maitoa olisi tullut ( tämä muitettiin testata joka kerta hoitajien toimesta ja kyllä ärsytti 9 vaan johtui siitä kun usein tyttö heti tissille päästyään imaisi pari kertaa ja nukahti, en saanut minä hereille, eikä saaneet hoitajatkaan, tyttö oli siis todella väsynyt jostain syystä ensimmäiset päivät. Sovittiin niin että ensin koitan imettää, jos jos/ kun nukahtaa tuovat pullon, ja lullostahan maito tulee paljon helpommin. Kotiin ohjeeksi annettiin antaa AINAKIN lisäksi korviketta, mutta minä kyllä tein niin että sinnikkäästi vaan koitin imettää, ja sen jälkeen tarjosin korviketta, milä oli virhe koska silloin tyttö söi liikaa ja pulautti KAIKKI ulos.
Olen siis kuullut tääläisiä ohjeita että ensin yrittäisi imettää ja sitten antaa pullosta, ja toisaalta tiedän myös että on neuvottu ensin antamaan vähän pulloa, että lapsi pääsee maidon makuun, ja saa sillä sen ihan kaikkein pahimman nälän pois, ja sitten sitä rintaa.

 

piti se vielä sanoa,että meidän vauva oli ekan yön lastenosastola tarkkailussa alun vaikeuksien takia,joten ekan kerran pääsin imettämään kun vauva oli melkein vuorokauden ikäinen,mutta silti se imetys siitä sitten lähti hyvin käyntiin..

 

Mullakin on sellanen muistikuva, että maito nousi vasta vajaan viikon päästä :O Mutta johtui kai siitä, että vauva vietiin heti synnyttymän jälkeen pois mun luota ja joutui olemaan 3päivää teholla. Tuona aikana en saanut imettää ja olin kyllä niin sekaisin kuin seinäkello, ettei pumppauksestakaan tullut mitään...

Toi meidän tyttö on kyllä haastavan tempperamenttinen...

 

Mullakin on sellanen muistikuva, että maito nousi vasta vajaan viikon päästä :O Mutta johtui kai siitä, että vauva vietiin heti synnyttymän jälkeen pois mun luota ja joutui olemaan 3päivää teholla. Tuona aikana en saanut imettää ja olin kyllä niin sekaisin kuin seinäkello, ettei pumppauksestakaan tullut mitään...

Toi meidän tyttö on kyllä haastavan tempperamenttinen...

juup,mä kans luulen et maidon hidas nousu johtuu siitä jos joutuu eroon vauvasta heti synnytyksen jälkeen.. toivotaan että ens kerralla onnistuu paremmin,ja saat vauvan heti rinnalle !

 

Aina rinnalla kun imuntarvetta on ja vieraat minimissä ekat viikot. Niillä oon kahdesti onnistunut hyvin. Niillä ystävillä kellä epäonnistunut on nurkat pullistelleet vieraita heti ekasta päivästä asti...

 

Mulla ei kolmonen juur huudellut, oli mun sylissä/kyljessä lähes kokoajan, no vessassa kävin yksin Toisena päivänä söi lähes koko päivän, vaihtelin vaan puolelta toiselle. Ruuan hain aina huoneeseen ja imetin ja imetin ja imetin
Toisena yönä yökkö toi mulle sänkyyn laidan kun poika nukkui mun vieressä.

Mulla kaksi ekaa on olleet valohoidossa vto:lla, esikoinen oli 3 vai 4pvä ikäinen kun pääsi rinnalle ekan kerran. Sitä ennen kävin 4h välein pumppaamassa. Kakkonen oli niin virkeä ja hyvä syömään että päästiin lisämaidosta jo toisena vuorokautena.

Ja siis tätä kolmosta pidin siksi kokoajan sylissä kun pelkäsin että pieni joutuu valohoitoon, pidin siis varastoon sylissä Useampi hoitaja kyllä sanoi että kiva nähdä kun mä pidän vauvaa kokoajan iholla, tekee vauvalle(ja äidille) hyvää kun on rankka se elämän alku aina vaikka menisikin hyvin jne.

 

jep, ja kannattaa muistaa juoda OIKEASTI PALJON vettä ja mehua! mulla meinas unohtuu ja maidon nousu kesti nimittäin noin viikon...

 

Molemmille olen antanut lisämaitoa ensi päivinä sairaalassa. Pieniä määriä vain, maito on sitten noin kolmen päivän kuluttua noussut.

 

Tässä jotain mikä edistää maidon nousua: lämpö, rentoutuminen, läheisyys vauvan kanssa ja frantsilan vauvan ilo- niminen tee, jota saa esim. luontaistuotekaupoista.

 

Mistä vastasyntyneestä muka tietää, että se aina nälkäänsä itkee? Miettikää nyt mikä koettelemus koko synnytys voi vauvalle olla, niin ei ole ihme, jos olo on huono ja ehkäpä kipeäkin. Mistäs me tiedetään, vaikka vauvat itkisivät siksikin, että tottuminen kohdun ulkopuoliseen elämään tuntuu niin pahalta?

Mun huonekaveri synnärillä tuputti pullomaitoa itkuiselle vauvalleen sellaisella innolla, että kätilö sanoi lapsen huutavan ähkyään. Oli kuulemma kolminkertainen maitomäärä mennyt tarpeeseen nähden, joten vauvaraukan mahalaukku taatusti huusi hoosiannaa. Että niinkin voi käydä jos ajattelee, että vauva näivettyy tunneissa jollei koko ajan syö.

 

toi juominen on tärkein varmasti,ja syöminen maidon nousun kannalta

 

Samoilla linjoilla minäkin:
Vauvalle kannattaa tarjota rintaa vähän joka välissä.. Lisämaitoa olen itse antanut (laitoksella) kaikille kolmelle vauvalleni aluksi kun ovat olleet selvästi nälkäisiä. Kun se maidon tulo alkaa, niin tällöin olen lopettanut lisämaidon antamisen. Esikoisen kanssa tarvittiin kotonakin pari kertaa lisämaitoa, mutta kahden nuoremman kanssa selvittiin kotona täysin ilman tutteleita.

Imetys on yksi maailman luonnollisimmista asioista ja ei kannata etukäteen turhaan stressata. Imetysasentojen ja oikean imuotteen kanssa kannattaa tehdä vähän "töitä", minua ainakin sairaalassa (esikoisen kohdalla) opastivat.

 

kannattaa kokeilla jos löytää luontaistuotekaupasta vadelmanlehti teetä. samoin sieltä saatava mammatee on mulla auttanut hyvin maidonnousussa.
juot paljon, syöt, lepäät ja annat imeä.
Itse sain vinkin että sitruunalla/lansinohilla kun voitelee nännit joka päivä pari vk ennen synnytystä niin selviää alusta vähemmillä tuskilla. itse käytin lansinohia ja kyllä, ei tehnyt läheskään yhtäkipeää kuin kahden edellisen kanssa.

 

Kiitoksia neuvoista Meillä taisi olla sitäkin ongelmaa, kun vieraita alkoi ryntäämään meille jo ensimmäisestä kotiintulo päivästä alkaen Vaikka alunperin oltiin suunniteltu, että haluttaisiin olla rauhassa ja vieraita vasta viikon päästä... Miehen sukukin oli niin väkitukkoista, soittelivat yhtenään ja kyselivät milloin voi tulla. Itsekin oli ihan naatti vielä ja olisi pitänyt keskittyä imetykseen ym. asioihin, mutta tuolla vieraiden hyppäämisellä ja kahvittamisella pilasin koko touhun...
Oon myös aika ujo tuon imetyksen kanssa, en kehtaa tehdä sitä oikein kenenkään muun kuin läheisten kavereiden ja miehen nähden. En voisi ikinä kuvitellakaan, että imettäisin esim. oman isäni nähden! Mut ajattelin nyt kokeilla, jos pitäisin rinnan peitossa pitkällä ohkasella hartiahuivilla aina lapsen syönnin aikana jos vieraitakin on samassa tilassa...

 

[QUOTE="joku";23530465]Vinkkejä:
-Syö ja juo itse paljon
-Yritä nukkua mahdollisimman paljon
-Älä stressaa liikaa imetyksestä
-Imetä usein
-Pyydä sairaalasta neuvoa oikeaan imuotteeseen[/QUOTE]


Nämä ovat hyviä ja tärkeitä perusasioita, jotka kannattaa muistaa. Etenkin juoda pitää ihan älyttömästi! Itse jouduin molemmille lapsilleni antamaan lisämaitoa ensin, koska maito nousi vasta kotiin pääsyn jälkeen. Mutta lisämaito jätettiin molemmilla viikon ikäisenä pois. Minä en saanut sairaalasta kunnon neuvoja esikoisen kanssa, mutta onneksi sattui olemaan ihana neuvolan terveydenhoitaja joka osasi neuvoa. Älä luovuta heti, tsemppiä!

 

Pääsääntöisesti lisämaitoa on annettu vain siihen pakottavaan tarpeeseen, ei varmuudenvuoksi. Vauva on asunut sylissä ja rinnalla ne ekat viikot, eli vierailijat on alittu sen mukaan että imetysrauha säilyy, nukkumiset perhepedissä. Olen syönyt ja juonut kunnolla. Iso helpotus toki sillä että maitoa on tullut hyvin - ja itse olen rautaisesti tähän uskonut.

Esikoinen synty kiireellisellä sektiolla ja sairaalassa oloaikana hän kerkesi saada down-diagnoosin. Pienikokoinen ja heikko lapsi joka ei osannut imeä lain, olisi vain nukkunut kokoajan. Maitoni nousi vassta 3 vrk päästä eli ekat päivät meni korvikkeella ja pulloon totuttamisella. Kun oma maito sitten nousi siirryttiin pumpattuun rintamaitoon ja sitkeästi rintaa tarjoten niitä voimia imemiseen alkoi löytyä, alkuun jouduttiin turvautumaan rintakumiin. 5 viikon iässä pystyin heittämään pois kaikki apuvälineet ja täysimetystä jatkui 4,5kk ikään. Imetyksen lopetin 10kk iässä kun seuraava raskaus oli jo puolessavälin. Tuon kokemuksen jälkeen minulla oli rautainen usko siihen että saan imetyksen kyllä sujumaan terveen ja täysiaikaisena syntyneen vauvan kanssa.

Kakkonen syntyi suunnitellulla sektiolla ja isokokoisena vauvana sokerit kerkesivät laskea ennen kuin maitoni nousi. Pari kertaa siis sai sairaalassa lisämaitoa ennen kuin imetys lähti kunnolla käyntiin. 6kk täysimetystä ja kokonaisimetysaika 1v3kk.

Kolmosen kohdalla maito nousikin jo nopeammin eikä terve vauva tarvinut lisämaitoa lain. Nyt ikää 4kk, täysimetyksellä mennään 6kk ikään ja imetystä jatkan sinne 1v ja 2v välille niin että lapsi saa sitten itse vieroittautua omaa tahtiaan.